Syklobutaani

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 13. marraskuuta 2024 kello 09.07 käyttäjän Ipr1Bot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Syklobutaani
Tunnisteet
IUPAC-nimi Syklobutaani
PubChem CID 9250
SMILES C1CCC1
Ominaisuudet
Molekyylikaava C4H8
Moolimassa 56,107 g/mol
Sulamispiste −91 °C (182 K)
Kiehumispiste 12,5 °C (285,5 K)
Tiheys 0,720 g/cm3 (0 °C)

Syklobutaani C4H8 on hiilestä ja vedystä muodostunut rengasrakenteinen orgaaninen yhdiste, joka on huoneenlämmössä (20 °C) olomuodoltaan väritöntä kaasua. Syklobutaania käytetään elintarvikkeiden suojakaasuna. Se kuuluu rakenteellisesti sykloalkaanien aineryhmään. Syklobutaanin CAS-numero on 287-23-0.

Syklobutaani ei ole hiiliatomiensa suhteen tasomainen, vaan yksi hiilistä poikkeaa kolmen muun hiilen tasosta noin 25°.[1] Vaikka se lisääkin hieman yhdisteen kulmajännitystä, se pienentää lomittaiskonformaation estymisestä johtuvaa torsionaalista jännitystä, ja siten muodostaa pienienergiaisimman rengasjännityksen. Syklobutaanilla on 110,4 kJ/mol rengasjännitystä[1] – hieman vähemmän kuin syklopropaanilla.

Syklobutaania voidaan valmistaa 1,4-dibromibutaanin ja natriummetallin välisellä reaktiolla tai niin kutsutulla Wolff–Kishner-pelkistyksellä butanonista.[2] Syklobutaanin rengasmainen rakenne ei avaudu yhtä helposti kuin syklopropaanilla, joten ne eivät ole yhtä tavanomaisia. Rengasrakenne saadaan avautumaan katalyyttisesti vedyttämällä 120 °C:n lämpötilassa. Teollisuudessa syklobutaania voidaan käyttää liuottimena.[3][2]

  1. a b John McMurry: Organic Chemistry (5th edition), s. 126. Brooks/Cole, 2000. ISBN 0-534-37366-6 (englanniksi)
  2. a b Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 294. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 07.08.2013). (englanniksi)
  3. Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 30. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.