Ristiina
| Ristiinan Kunta | |
|---|---|
| Lääni | Itä-Suomen lääni |
| Maakunta | Etelä-Savo |
| Seutukunta | Mikkelin seutukunta |
| Perustamisvuosi | 1649 |
| Kuntaliitokset | – |
| Pinta-ala | 742,49 km² |
| – maa | 574 km² |
| Väkiluku | 5151 (2004) |
| – väestötiheys | 8,99 as./km² |
| Kunnallisvero | 18,5 % |
| Kunnanjohtaja | Helge Häkkinen |
| Aiheesta muualla | |
| www.ristiina.fi | |
Ristiina on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 5151 ihmistä ja sen pinta-ala on 742,49 km², josta 168,51 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 8,99 asukasta/km².
Kylät
Alasjärvi, Haikola, Hangastenmaa, Hanhijärvi, Hartikkala, Hauska, Heikkilä, Heinniemi, Heramäki, Hiirimäki, Himalansaari, Huttula, Hytölä, Inkarila, Innala, Jukarila, Juottila, Juvela, Järvenpää, Kaipiala, Kapala, Karhila, Keriniemi, Koivakkala, Koljola, Korhola, Korpela, Kosola, Kuomio, Kuomiolahti, Kurvila, Kylänlahti, Käenniemi, Laasola, Laitiala, Lappilanmäki, Laurikkala, Liiansaari, Liikala, Lintuniemi, Lyytikkälä, Mahkola, Marjoniemi, Minkkilä, Mäkelä, Närhilä, Outila, Pakinniemi, Parkatniemi, Pettilä, Puntala, Pylkkälä, Pyrhölä, Pöntilä, Rahikkala, Rikantila, Roinila, Sattila, Savela, Simola, Sokkala, Surno, Syrjälä, Sydänmaa, Taipale, Tarhola, Tiirola, Tiusala, Toijola (Toijala, Kyyrö), Tukiala (Tukialanlahti) (-1845), Tuukkala, Valkola, Vitsiälä, Ylölä, Yövesi
Historia
Ristiina kuuluu Savon vanhimpiin asutusalueisiin, vaikkei se olekaan Savon vanhimpia pitäjiä. Kivikaudenaikaisia asuinpaikkoja on nimittäin löydetty mm. Hartikkalan kylästä ja kalliomaalauksia Astuvansalmiesta ja Uittamonsalmesta. Useat maalaukset kertovat esihistoriallisen pyyntiväen asettumista paikkakunnalle. Keskiajan ajan, Pähkinänsaaren rauhasta vuoteen 1534 asti Ristiinankin alueen asioita hoidettiin Viipurista käsin. Seuraavan sadan vuoden ajan (1534–1634) Ristiina kuului Savonlinnan linnanlääniin ja Olavinlinnan voudin alaisuuteen. Tällöin oli Pellosniemen (nykyään osa Ristiinaa) pitäjäkin olemassa. 1634 päättyi linnaläänien aika ja uusiksi hallintopiireiksi tulivat läänit, hallinnon keskuspaikoiksi lääninhallitukset ja niiden esimiehiksi taas maaherrat. 1635–1721 Ristiina kuului siis Viipurin ja Savonlinnan lääniin, jonka keskus sijaitsi Viipurissa. 1721–1743 Ristiina kuului Savonlinnan ja Kymenkartanon lääniin. Tämän hallintopaikkana oli Lappeenranta. 1743–1775 Kymenkartanon ja Savon lääniin, keskuspaikkana Loviisa. 1776–1831 Kymenkartanon lääniin, hallintopaikka Heinola. Vuodesta 1832 Ristiina kuului Mikkelin lääniin, minkä hallintokeskus oli ensin Heinolassa ja vuodesta 1843 Mikkelin kaupungissa.
Vuonna 1608 alkoi Ristiinassa läänitysaika. Aluksi osa Ristiinan taloista kuului Menschik/Mentzer Baranoffin läänityksen alaisuuteen. Hänen kuoltuaan 1625 se periytyi hänen pojalleen, majuri, myöhemmin eversti, maaneuvos Klaus Johan Baranoffille. Tämän hallussa läänitys oli Ristiinan perustamisen aikoina. 28.4.1626 myönnettiin Ristiinan alueelta uusi läänitys. Norrköpingin päätöksen ehdoilla Pellosniemen pitäjän Pellosniemen neljänneskunnan Taipaleen kymmeneskunnan läänin sai Berendt Taube von Maydel. Hän kuitenkin myi läänityksensä maanneuvos Hans Wrangelille. Hänenkään hallussa läänitys ei ollut kauaa. Vuonna 1646 hän kuninkaalta luvan saatua myi sen Gerhard Löwelle. Kauppa vahvistettiin tammikuussa 1651. Hänellä läänitys oli Ristiinaa perustettaessa. 1640-luvulla läänitetty alue laajeni moninkertaiseksi Suomen kenraalikuvernöörin, Pietari Brahen saamien läänitysten ansiosta. 19.9.1640 Pietari Brahelle myönnettiin Suur-Savon kihlakunnasta Pellosniemen neljänneskunnasta 272 1/12 veromarkan suuruinen läänitys. Tämäkin läänitys annettiin Noorköpingin päätöksen ehdoilla, mutta sitä muutettiin niin, että jos Pietari kuolisi ilman miespuolista perillistä, läänitys periytyisi hänen veljenpojalleen. 12.5.1645 Brahen Suur-Savossa oleva läänitys laajeni lähes kaksinkertaiseksi eli 479 3/8 veromarkan suuruiseksi. Tämän lisäksi läänitys käsitti nyt kyliin kuuluvat autiotilatkin. Kreivi Pietari Brahe otti Ristiinan savolaisläänityksensä hallintopaikaksi ja rakensi sinne Brahenlinnaksi kutsutun kartanon. Nykyään tästä rakennelmasta on valitettavasti jäljellä vain ympärysmuuri Linnanmäen harjanteella. Ristiina kuului ennen Savilahteen, eli Mikkelin kirkkopitäjään, mutta Pietari Brahen toimesta vuonna 1649 se erotettiin itsenäiseksi Kristiinan seurakunnaksi, Kreivin vaimon mukaan. Kansa ei savolaisena vaikeaa nimeä osannut lausua ja heidän suussaan pitäjän nimi vääntyi siis savolaisittain Ristiinaksi, mikä vuodesta 1901 on ollut kunnan ja seurakunnan virallinen nimi.
Läänityskauden päätyttyä Brahenlinnasta tuli everstin virkatalo. Isovihan aikana Brahen aikainen rakennus kuitenkin rappeutui ja sen tilalle rakennettiin uusi Brahenlinna kirkonkylän keskustaan. Vuosien 1777 ja 1779 välillä siellä toimi Georg Magnus Sprengtportenin johtama Suomen ensimmäinen sotakoulu. 1800-luvulla tila oli vuokralla. Myöhemmin rakennus toimi emäntäkouluna ja nykyisin sen tiloissa on Ristiinan kansalaisopisto. Kustavinsodan aikaan Ristiinaan perustettiin laivastoasema. Kyyrön taistelu sekä Järvenpään ja Liiansaaren kylissä tapahtuneet vihollisuudet kuuluvat tuon ajan sotamuistoihin. Kustavin sodan ja ensimmäisen maailmansodan aikaisia vallituksia löytyy Ristiinan eteläosasta, valtakunnan itärajan tuntumasta. 1800-luvun lopulla alkoi Ristiinan teollistuminen, kun Löydön höyrysaha perustettiin. Kuomiokosken huopatossutehdas aloitti toimintansa hieman myöhemmin. 1900-luvun alussa Ristiinan eteläosaan oli jo muodostunut Honkataipaleen tukkiradan lisäksi tehdasyhdyskunta. Tärkein teollisuuslaitos on nykyisin Pelloksen vaneritehdas. Pietari Brahe lahjoitti Ristiinalle tämän ensimmäisen kirkon, joka rakennettiin ilmeisesti 1648–1649. Pietari lahjoitti kirkolle myös suuren osan sen esineistöstä, josta esimerkkinä mainittakoon alttaritaulu. Hän myös luovutti pappilan tammikuussa 1649 lääitysalueellaan Tukialan kylässä olevan Lauri Sutisen autiotilan kirkkoherran virkataloksi. Nykyinen, Eskel Colleniuksen suunnittelema kirkko kuitenkin pystytettiin vanhan tilalle 1770-luvulla. Ristiinasta löytyy myös Himalansaaren kyläkirkko ja Parikanniemen riihikirkko.
Suomen sodasta tunnetuimmat ristiinalaiset merkkihenkilöt ovat Joakim Zacharias Dunker ja Otto Henrik von Fieandt, garibaldilainen vapaustaistelija Herman Liikanen, valtioneuvos G. W. Liukkonen, laamanni Ferdinand Forsström, kielentutkija E. N. Setälä ja lentäjäkapteeni Väinö Bremer.