Palestiina (valtio)

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 8. toukokuuta 2009 kello 21.46 käyttäjän 89.27.64.6 (keskustelu) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Palestiinalaisten kansallinen hallinto
(السلطة الوطنية الفلسطينية)
lippu vaakuna

Valtiomuoto tasavalta
Presidentti
Pääministeri		 Mahmud Abbas
Salam Fayyad
Pääkaupunki Ramallah1
Muita kaupunkeja Gaza
Pinta-ala
– yhteensä 6 236 (sijalla )
– josta sisävesiä 3,5 %
Väkiluku (2006) 3 888 292 (sijalla )
– väestötiheys 623,52
Viralliset kielet arabia
Valuutta Jordanian dinaari (JOD)
Israelin shekeli (ILS)
BKT (2003)
– yhteensä Länsirannalla: 1 800 000 000 USD
Gazassa: 768 000 000 USD  (sijalla 48)
– per asukas 243,80 USD
HDI (2003) 0,729 (sijalla 102)
Aikavyöhyke +2
– kesäaika UTC+3
Itsenäisyys
 – julistautui
 – tunnustettu
15. marraskuuta 1988
114 valtion tunnustama
Lyhenne PS
Kansainvälinen
suuntanumero		 +970
Tunnuslause Ei virallista mottoa
Kansallislaulu ”Biladi”

1 Presidentin ja hallituksen sijainti

Palestiinalaishallinto hallitsee Gazan kaistaa ja Länsirantaa Oslon-, Gazan–Jerikon ja Wyen sopimusten jälkeen.

Palestiinalaishallinnon alaisuudessa oleva alue on noin 6 000 km², josta Gaza käsittää alle 400 km² ja Länsiranta loput. Alueen väkiluku on hallinnon tietojen mukaan 3,8 miljoonaa. Palestiinalaishallinnon pääkaupunki on Ramallah Länsirannalla. Gazan kaistan pääkaupunki on Gazan kaupunki. Palestiinalaishallinto on merkittävä työllistäjä, sillä on palveluksessaan 30 000 poliisia ja lähes saman verran virkamiehiä. Euroopan unioni ja Yhdysvallat antoivat huhtikuuhun 2006 asti huomattavaa rahallista tukea palestiinalaishallinnolle.[1]

Israelin hyökkäykset ja palestiinalaisalueiden miehitys 2002 tuhosivat myös osan Palestiinalaishallinnon toimintakykyä. Talous romahti lähes täysin Al-Aksan kansannousun alun jälkeen 2000. Yli 30 % väestöstä on työttöminä ja puolet elää köyhyysrajan alapuolella.

Palestiinalaishallinnon politiikka

Vuonna 1996 palestiinalaisten presidentiksi valittiin Jasser Arafat, joka sai 88,1 % äänistä. Kansainvälisen painostuksen alla Arafat luovutti jonkin verran valtaansa pääministereilleen, Abbasille (huhtikuu–syyskuu 2003) ja Ahmad Qurai’ille (lokakuu 2003–tammikuu 2006).

Uudet presidenttivaalit järjestettiin 9. tammikuuta 2005 Arafatin kuoleman jälkeen ja valituksi tuli Fatah-puolueen Mahmud Abbas.

Palestiinalaishallinnossa on parlamentti, josta Fatah sai 50 paikkaa 88:sta vuonna 1996 pidetyissä ensimmäisissä parlamenttivaaleissa ääri-islamistisen Hamasin kieltäytyessä asettamasta ehdokkaita. Se halusi ilmaista tyytymättömyytensä Israelin kanssa käytyjen neuvottelujen tasapuolisuuteen ja pyrki välttämään tunnustamasta Palestiinalaishallintoa.

Tammikuussa 2006 pidetyissä toisissa parlamenttivaaleissa Hamas voitti 76 paikkaa 132:sta.[2][3] Vaalit hävinneen Fatahin edustaja ilmoitti, ettei puolue ole valmis hallitusyhteistyöhön Hamasin kanssa ja sen pääministeri Ahmad Qurai’ erosi, jotta Hamas voisi muodostaa hallituksen. Pääministeriksi nousi Isma’il Haniyya.[4]

Terroristijärjestönä pidetyn Hamasin valtaannousu merkitsi, että Yhdysvallat ja Kanada katkaisivat välinsä palestiinalaisten ministeriöihin ja hoitavat suhteita palestiinalaisiin ainoastaan presidentti Mahmud Abbasin kautta. Palestiinalaishallinto sai Euroopan unionilta noin 500 miljoonaa euroa vuosittaista tukea ja Yhdysvalloilta 400 miljoonaa dollaria. [5] Merkittävin menetys oli Israel kieltäytyminen maksamasta palestiinalaisille kuuluvia veroja, noin 40 miljoonaa dollaria kuussa, jotka käytettiin hallinnon menoihin, mm. palkkoihin.[6][7] Ainoastaan Venäjä on jatkanut suoran tuen antamista.[8] Pääministeri Isma’il Haniyya[9] ja Lähi-idän media ovat tuominneet EU:n ja USA:n "näännytystaktiikan" epämieluisan vaalituloksen jälkeen.[10]

Hamas ja Fatah ajautuivat loppuvuonna 2006 sisällissodan partaalle ja taisteluissa kuoli kymmeniä ihmisiä. Helmikuussa 2007 järjestöt sopivat yhteishallituksesta.

Israelin hyökättyä joulukuussa Gazan kaistalle (Operaatio Valettu lyijy), poliittinen tilanne Palestiinalaishallinnossa muuttui yhä sekavammaksi. Gaza on yhä selvemmin Hamasin hallussa ja länsiranta Fatahin.[11] Hamas väittää, ilmeisesti laillisin perustein, että presidentti Abbasin toimikausi loppui 9. tammikuuta, kun hänen kolmivuotinen kautensa loppui.[12] Normaalitilanteessa Hamas olisi todennäköisesti saanut uudeksi presidentiksi ehdokkaansa Aziz al-Dewikin. Israel ehti kuitenkin tuomita hänet sotilastuomioistuimessa kolmeksi vuodeksi vankilaan.[13]

Palestiinalaishallinnon ongelmia

Palestiinalaishallintoa on syytetty tehottomuudesta, korruptiosta ja rahojen käyttämisestä terrorismiin. Israel on syyttänyt sitä poliisivoimien kehittämisestä armeijaksi. Ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet sitä israelilaisten kanssa yhteistyötä tehneiden arabien laittomista pidätyksistä, kuolemanrangaistuksen käytöstä sekä terrorismin tukemisesta.[14]


Katso myös

Lähteet

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Palestiina_(valtio)&oldid=6689894”