Öljysuojarahasto

Öljysuojarahasto on Suomessa toimiva lakisääteinen rahasto, joka on Suomen valtion talousarvion ulkopuolinen ja ympäristöministeriön hallinnassa. Öljysuojarahastosta maksetaan korvauksia öljyvahingoista ja niiden torjumisesta sekä ympäristön ennallistamisesta aiheutuneista kustannuksista. Lisäksi rahastosta maksetaan korvauksia ja myönnetään avustuksia torjuntakaluston hankkimisesta ja torjuntavalmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin. Öljysuojarahaston varat tulevat maahantuodusta ja Suomen kautta kuljetetusta öljysuojamaksullisesta öljystä peritystä öljysuojamaksusta sekä valtion talousarviosta siirretystä öljyjätemaksusta.

Öljysuojarahaston vahvuutena on pidetty isännättömien pilaantuneiden alueiden kunnostusten korvaamista ja järjestelmää on pidetty toimivana. Rahaston korvauskäytännöt ovat kuitenkin tiukat, mikä estää kohteiden pääsyä korvausten piirin. Myös käsittelyajat ovat pitkiä.

Öljysuojarahastosta on säädetty laki 30.12.2004/1406, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2005. Tätä ennen laki öljysuojarahastosta oli 24.5.1974/379, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 1975. Tätä aikaisemmin aluksista aiheutuvien öljyvahinkojen torjumisesta säädettiin laissa (668/72). Nykyisessä laissa öljysuojarahastosta tarkoitetaan öljyllä raakaöljyä ja siitä saatuja öljytuotteita, öljypitoista seosta, jäteöljyä, öljyistä jätettä sekä muutamia tullitariffin nimikkeisiin kuuluvia nestemäisiä tuotteita.

Vuoden 2024 lopussa öljysuoja­rahaston toiminta päättyy, ja sen korvaa 1. tammikuuta 2025 toimintansa aloittava ympäristövahinkorahasto.

Öljysuojarahaston suuruus ja sen muodostuminen

Öljysuojarahaston tulot ja maksetut korvaukset vuosina 2005–2014 (milj. euroa)
Vuosi	Öljysuojamaksutulot	Talousarviosiirrot	Korvaukset yhteensä
2005	8,00	2,0	9,57
2006	7,76	1,7	11,38
2007	8,28	2,0	9,14
2008	8,17	2,3	6,09
2009	7,86	2,3	12,45
2010	20,22	–	10,16
2011	23,51	5,6	27,77
2012	24,15	4,3	22,04
2013	26,57	–	16,14
2014	24,57	3,7	20,34

1. tammikuuta 2010 – 31. joulukuuta 2019 välisenä aikana öljysuojamaksun periminen lopetetaan sitä seuraavan kalenterikuukauden lopussa, jona öljysuojarahaston pääoma on noussut 50 miljoonaan euroon. Periminen aloitetaan uudelleen sitä seuraavan kalenterikuukauden päätyttyä, jona rahaston pääoma on pienentynyt alle 25 miljoonan euron. Muina ajankohtina öljysuojamaksun periminen lopetetaan kun pääoma on noussut 10 miljoonaan euroon ja aloitetaan kun pääoma on pienentynyt alle 5 miljoonan euron. 31. joulukuuta 2014 rahaston varat olivat 40,3 miljoonaa euroa.

Valtion talousarviossa voidaan osa öljyjätemaksun kertymästä siirtää öljysuojarahastoon käytettäväksi vanhojen saastuneiden maa-alueiden puhdistustoimista aiheutuviin kustannuksiin. Varoja rahastoon on ennen korotusta siirretty keskimäärin 2–3 miljoonaa euroa vuodessa. Ennen korotusta öljysuojamaksun ja valtion talousarviosta siirretyn öljyjätemaksun vuosittainen kertymä oli keskimäärin 8 miljoonaa euroa, joka on suunnilleen sama määrä kuin öljysuojarahastosta vuosittain maksettavat korvaukset. Vuodesta 2010 voimassa olleet korotetut öljysuojamaksut ovat nostaneet rahaston tuloja ja siten myös rahaston maksamien korvausten määrää. Vuodesta 1997 vuoden 2014 loppuun mennessä öljyjätemaksuja oli siirretty rahastoon yhteensä 30,7 miljoonaa euroa ja vastaavana aikana kunnostushankkeiden eli öljyn pilaaman maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamista varten korvauksiin oli käytetty 34,4 miljoonaa euroa.

Öljysuojamaksun suuruus ja maksuvelvolliset

1. tammikuuta 2010 – 31. joulukuuta 2015 välisenä aikana öljysuojarahastoon peritään maahantuodusta ja Suomen kautta kuljetetusta öljysuojamaksullisesta öljystä öljysuojamaksua 1,50 euroa jokaiselta täydeltä tonnilta. Maksu peritään kaksinkertaisena, jos öljy kuljetetaan säiliöaluksella, jota ei ole varustettu koko lastisäiliöosan alueelta kaksoispohjalla. Muuna ajankohtana öljysuojamaksua on peritty 0,50 euroa jokaiselta täydeltä tonnilta. Korotettu öljysuojamaksu on perusteltu Itämeren ja erityisesti Suomenlahden voimakkaasti kasvaneella öljyvahinkoriskillä ja sen aiheuttamalla tarpeella parantaa torjuntavalmiutta. Öljysuojamaksu on valmisteveron luonteinen maksu.

Euroopan yhteisön jäsenvaltiosta Suomeen tuotavasta öljystä on velvollinen suorittamaan öljysuojamaksua se, joka vastaanottaa öljyn Suomessa. Toisesta jäsenvaltiosta tuotavasta, Suomen kautta kuljetettavasta öljystä maksun on velvollinen suorittamaan öljyn lähettäjä. Muissa tapauksissa asiasta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa. Öljysuojamaksun kantamisesta ja valvonnasta vastaa tullilaitos.

Maksettavat korvaukset

Öljysuojarahastosta maksetaan korvaus öljyvahingosta kärsimään joutuneelle sekä korvataan öljyvahinkojen torjuntaviranomaisille ja muille torjuntaan ja ympäristön ennallistamiseen osallistuneille torjunnasta ja öljyn pilaaman ympäristön ennallistamisesta aiheutuneet kustannukset, kun korvausvelvollista ei ole saatu selvitetyksi tai korvausta ei ole täysimääräisesti saatu perityksi siltä, joka on muun lain mukaan velvollinen maksamaan korvauksen vahingosta, ja korvausta ei saada korvausvelvollisen vastuuvakuutuksesta.

Öljyvahingosta kärsimään joutuneelle maksettava korvaus määrätään soveltaen tapauksesta riippuen joko ympäristövahinkojen korvaamisesta annettua lakia (737/1994) tai merilain (674/1994) 10 lukua. Korvausta ei suoriteta korvausvelvolliselle eikä sille, jonka hallussa vahingon tai sen vaaran aiheuttanut öljy on vahinkohetkellä ollut taikka jonka toimeksiannosta öljyä on vahingon sattuessa kuljetettu.

Kansainvälisestä öljyvahinkorahastosta (International Oil Pollution Compensation Fund 1992) maksetaan Suomen alueella öljytankkereiden aiheuttamat öljyvahingot niissä tapauksissa, kun korvausta ei saada perityksi vahingon aiheuttajalta tai jos vahinko ylittää laivan omistajan vastuurajan.

Öljyntorjunta-alus Louhen rakentamiskustannuksista korvattiin 50 prosenttia öljysuojarahastosta eli 24 miljoonaa euroa. Kuvassa Louhen kannella Lamorin valmistamia öljyntorjuntalaitteita.

Öljysuojarahastosta korvattiin 13 miljoonaa euroa rajavartiolaitoksen uuden ulkovartiolaiva VL Turvan alusöljyvahinkojen torjuntavalmiuteen varustamisesta ja rakennuskustannuksista.

WWF Suomen vapaaehtoisia puhdistamassa rantoja vuonna 2014 Raahen öljyonnettomuuden jäljiltä. Öljysuojarahastosta on annettu avustuksia myös WWF Suomelle öljyntorjuntavalmiutta edistävien toimintojen toteuttamisesta.

Väyläalus Seilin vuoden 2004 peruskorjaustyö, pidennys ja muuttaminen väylänhoito-öljyntorjunta-alukseksi paransi merkittävästi itäisen Suomenlahden öljyntorjuntavalmiutta erityisesti jääoloissa. Kahdeksan miljoonan euron muutostyöt korvasi öljysuojarahasto.

Torjunta- ja ennallistamiskustannukset

Korvauksen saantiin oikeuttavia öljyvahingon torjunta- ja ennallistamiskustannuksia ovat: kustannukset niistä tarpeellisista toimenpiteistä, joihin joku on ryhtynyt itseään koskevan öljyvahingon uhan torjumiseksi; öljyvahinkojen torjuntalain (1673/2009) mukaisesti suoritetuista öljyntorjuntatoimenpiteistä aiheutuneet kustannukset ja vahingot; öljyn pilaaman ympäristön ennalleen palauttamisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset; sekä kustannukset niistä selvityksistä, jotka ovat olleet välttämättömiä torjuntatoimenpiteen tai ennallistamisen suorittamiseksi.

Torjuntakustannuksia ovat torjuntatoimiin tilapäisesti otettujen henkilöiden ja vakinaisen torjuntahenkilöstön palkat, torjuntatyössä tarpeellisten tarvikkeiden hankinta-, käyttö- ja kuljetuskustannukset ja muut vastaavat torjunnasta aiheutuneet ylimääräiset kustannukset sekä torjuntatyössä kulutettujen tai turmeltuneiden tarvikkeiden, laitteiden, varusteiden ja muiden vastaavien käyttöesineiden arvo tai arvon vähennys.

Korvaus öljyn pilaaman maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta

Öljysuojarahastosta voidaan myös korvata kokonaan tai osittain kustannukset, jotka aiheutuvat öljyn pilaaman maaperän tai pohjaveden puhdistamisesta, puhdistamistarpeen selvittämisestä ja puhdistustöiden suunnittelusta. Korvauksen myöntämisen edellytyksenä on, että pilaantumisen aiheuttajaa ei saada selville tai tavoiteta taikka tämä ei kykene vastaamaan puhdistamisen kustannuksista eikä pilaantuneen alueen haltijaa voida kohtuudella velvoittaa puhdistamaan aluetta. Jos kiinteistön omistaja myy kiinteistön kymmenen vuoden kuluessa siitä, kun puhdistaminen on suoritettu, on kiinteistön omistaja velvollinen palauttamaan öljysuojarahastolle rahaston niin vaatiessa pilaantuneen maa-alueen puhdistamiskustannuksiin myönnetyn korvauksen korkoineen.

Korvaus torjuntakaluston hankkimisesta ja torjuntavalmiuden ylläpidosta

Öljysuojarahastosta korvataan alueen pelastustoimelle öljyvahinkojen torjuntalaissa tarkoitetun vahvistetun öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman mukaisesti: torjuntakaluston hankkimisesta aiheutuneet kustannukset ja torjuntavalmiuden ylläpidosta aiheutuneet kustannukset. Harkinnanvaraisia korvauksia voidaan myöntää valtiolle ja Ahvenanmaan maakunnalle. Harkinnanvaraisia avustuksia voidaan myöntää: alueen pelastustoimelle tai kunnalle öljyntorjuntakaluston säilyttämiseen tarkoitetun varaston rakentamiseen tai vuokraamiseen; öljyvahinkojen torjuntalain 16 §:ssä tarkoitetulle sataman tai laitoksen omistajalle öljyvahinkojen torjuntakaluston hankkimiseen; sekä muuhun öljyvahinkojen torjunnan tai torjuntavalmiuden ylläpidon kannalta tarpeelliseen toimintaan. Öljyntorjuntaveneiden hankintakustannuksista korvataan öljysuojarahaston varoista yleensä 50–90 prosenttia.

Maaperäkunnostusohjelmat

Öljysuojarahastolla on maaperäkunnostusohjelmia, joissa rahasto toimii puhdistuskustannusten korvaajana. Rahaston järjestelmällinen tutkimus- ja kunnostustoiminta koostuu pääasiassa ohjelmista: Esko-projektit, Jaska-hanke ja Soili-ohjelma. Ohjelmien avulla on saatu tutkittua ja kunnostettua mahdollisesti pilaantuneita kohteita merkittävästi Suomessa.

Öljysuojarahaston hallinto

Öljysuojarahastolla on hallitus, jonka valtioneuvosto asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan, ja valtion palveluksessa olevaa henkilöstöä. Hallituksen ja rahaston henkilöstön palkkaus- ja muut hallintomenot suoritetaan öljysuojarahastosta.

Hallituksessa on edustettuina öljyvahinkojen torjunnan kannalta keskeiset valtion viranomaiset, kunnat, öljyala sekä ympäristönsuojelujärjestöt. Öljysuojarahaston hallituksen tehtävänä on päättää rahaston toiminnan ja talouden kannalta merkityksellisistä ja laajakantoisista asioista sekä huolehtia kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen puheenjohtaja on puolueeton eikä edusta öljyvahinkoasioiden intressitahoja. Puheenjohtajana toimii professori Vesa Majamaa.

Lähteet

• Soini, Tiina: Öljysuojarahaston tutkimus- ja kunnostustoiminta (pdf) (raportteja 8/2014. ISBN 978-952-257-967-6 (PDF)) doria.fi. 2014. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 27.12.2015.
• Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2014 (pdf) ym.fi. 2015. Helsinki: Ympäristöministeriö. Arkistoitu 5.1.2016. Viitattu 27.12.2015.
• Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2011 (pdf) ym.fi. 2012. Helsinki: Ympäristöministeriö. Arkistoitu 5.1.2016. Viitattu 27.12.2015.
• Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2009 (pdf) ym.fi. 2010. Helsinki: Ympäristöministeriö. Viitattu 27.12.2015.