Aatto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee päivää. Etunimestä on oma artikkeli.

Aatto on juhla- tai merkkipäivää edeltävä päivä, varsinkin sen ilta. [1] Esimerkiksi vappua edeltää vapunaatto, juhannuspäivää juhannusaatto, joulupäivää jouluaatto ja uudenvuodenpäivää uudenvuodenaatto.

Monien vuotuisten juhlien vietto alkaa jo aattona, ja monissa tapauksissa juhlan perinteet keskittyvät enemmänkin aattoiltaan kuin sitä seuraavaan varsinaiseen juhlapäivään. Tätä ilmentävät myös sananlaskut: "Aatto juhlaa jalompi" sekä "aatosta juhla korkehin." Almanakkoihin aattopäiviä ei kuitenkaan yleensä merkitä.

Nykyisin muun muassa Suomessa joulu- ja juhannusaatto ovat useimmilla työpaikoilla vakiintuneen käytännön ja monilla aloilla myös työehtosopimusten mukaan vapaapäiviä, vaikka ne eivät olekaan almanakkaan merkittyjä pyhäpäiviä (paitsi jouluaatto sunnuntaiksi sattuessaan). Valtion virastojen osalta asiasta on säädetty asetuksella.[2] Varhaisempi käytäntö 1960-luvulle saakka oli, että pyhäpäivien aattoina työpäivä oli tavallista lyhempi, usein neli- tai viisituntinen mutta viisipäiväiseen työviikkoon siirryttäessä joulu- ja juhannusaatto muutettiin vapaapäiviksi, kun taas muiden pyhäpäivien aattoina työpäivä pidennettiin normaalin pituiseksi.[3] Joulu- ja juhannusaatto rinnastetaan pyhäpäiviin myös esimerkiksi säädettyjen määräaikojen laskemisesta.[4] Vähittäiskaupat oli ennen lain mukaan suljettava aattopäivinä tavallista aikaisemmin, viimeksi vuosina 2009–2015 voimassa olleen lain mukaan joulu- ja juhannusaattona kello 12:een, uudenvuoden- ja vapunaattona klo 18.[5]

Sanan aatto etymologia on muinaisruotsin iltaa tarkoittavassa sanassa apton tai afton.[6]

  1. ”aatto”, Nykysuomen sanakirja, 1. osa (A-I), 11, painos, s. 8. Suomalaisen kirjallisuuden seura, WSOY, 1989. ISBN 951-0-09105-7
  2. Asetus valtion virastojen aukiolosta (332/1994) Finlex. Viitattu 19.6.2015.
  3. Jorma Ahvenainen, Erkki Pihkala, Viljo Rasila: Suomen taloushistoria 2, Teollistuva Suomi, kaavio sivulla 510 selityksineen, Tammi 1982, ISBN 951-30-5088-2
  4. Laki säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain muuttamisesta (358/1966) Finlex. Viitattu 19.6.2015.
  5. Laki vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista (945/2009), 2 § Finlex. Viitattu 19.6.2015.
  6. Aatto kotus.fi. Viitattu 23.12.2020.