Alwari Tuohitorvi
| Alwari Tuohitorvi | |
|---|---|
| Tiedot | |
| Toiminnassa | 1968–1980[1] |
| Tyylilaji |
progressiivinen rock rock and roll glam rock |
| Kotipaikka | Ähtäri, Tampere |
| Laulukieli | suomi |
| Entiset jäsenet |
Mika Sundqvist, laulu, basso (1972–1979) |
| Levy-yhtiö | |
Alwari Tuohitorvi oli suomalainen alun perin progressiivista rockia, myöhemmin glamrockia ja poppia soittanut yhtye. Yhtye toimi vuosina 1968–1980 (nimellä Alwari T 1976–1979). Yhtye perustettiin Ähtärissä, mutta se toimi myöhemmin Tampereella.
Alwari Tuohitorvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alwari Tuohitorven ensimmäisessä vuonna 1968 perustetussa kokoonpanossa soittivat Jukka "Junne" Rautiainen (kitara ja laulu), Hannu Latva-Hakuni (urut), Olli Kivistö (basso) ja Seppo Tammilehto (rummut) sekä puolisen vuotta ennen 1972 tapahtunutta hajoamista laulanut Rale Koivisto. Alkujaan yhtye perustettiin nimellä Alwari Tuohitorven Lannanlevittäjät. Yhtyeen sanoitukset olivat suomenkielisiä. Alwari Tuohitorvi soitti Jukka Kuoppamäen taustaorkesterina ennen oman uran luomista.
Yhtye hajosi syksyllä 1972, kun kolme neljästä jäsenestä, Latva-Hakuni, Kivistö ja Tammilehto, lähtivät suorittamaan asevelvollisuuttaan. Muita hiukan vanhempi Rautiainen oli suorittanut sen jo aiemmin ja Koivisto oli juuri vuotta aiemmin palannut armeijasta. Vain pari viikkoa ennen hajoamistaan yhtye esiintyi vielä Hyvinkään Kauppaoppilaitoksen kiltakunnan tutustumiskonventissa ja sai mahtavat suosionosoitukset.
Latva-Hakuni, Kivistö ja Tammilehto perustivat asevelvollisuutensa suoritettuaan uuden Matthews-kokoonpanon.
Toinen tuleminen ja muutos Alwari T:ksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toisen Tuohitorven kokoonpano oli Jukka Rautiainen (kitara, laulu), Mika Sundqvist (laulu, basso), Seppo "Kala" Alajoki (kitara, laulu) ja Rape Pikanen (rummut). Alajoki tuli alkuperäisestä Matthewsista. Hänestä tuli yhtyeen pääasiallinen säveltäjä yhtyeen jäsenten kirjoittaessa sanoitukset. Muusikot tunsivat kuitenkin toisensa jo entuudestaan sekä yhteisistä kokoonpanoista että Tampereen Musiikin kautta, josta oli muodostunut muusikoiden kohtaamispaikka sen ollessa keskeinen laitteiden osto-, vuokraus- ja huoltopaikka. Syksyllä 1972 kootulla uudella kokoonpanolla yhtye sai hittejä, kuten "Kromikaunotar" (1973), "Rokataan vaan" (1974), "Älä iske Tuijaa" (1975) ja "Jytämimmi" (1975).
1976 Seppo Tammilehto palasi Pikasen tilalle. Suosionsa huipulla Alwari Tuohitorvi oli Suomen toiseksi suosituin rockyhtye Hurriganesin jälkeen. Kieli vaihtui englantiin vuonna 1976 ja nimi lyheni muotoon Alwari T. Vuonna 1979 vaihdettiin vielä takaisin suomeen samalla, kun sopimuksen edellyttämä albumi "Paimenpojan tanssiinkutsu" tehtiin.[2]
Punk ja uusi aalto veivät yhtyeen nuorisovaltaisen yleisön samalla, kun maan taloudellinen tilanne heikkeni. Mika Sundqvist kuvasi vaikutusta "lihakirveeksi niskaan". Esiintymisiin saatettiin myydä alle kymmenen lippua.[3] Yhtye päätti soittaa sovitut keikat ja sopimus vaati vielä yhtä albumia. Syyskuussa 1979 yhtye hajosi tehtyään viimeisen keikan 22. päivä Punkalaitumelle.[4] Jälkeenpäin yhtyeen jäsenet ovat pohtineet vaihtoa englannin kieleen joka jakoi mielipiteitä yhtyeen sisällä samalla kun levy-yhtiö kannatti sitä tuoden esiin mahdollisuuden markkinoinnista Eurooppaan.[5]
Alwari T:n jälkeen Tammilehto ja Sundqvist perustivat Nonstop-yhtyeen, ja MSL-studion perustanut Sundqvist teki hitiksi muodostuneen laulunsa "Moottoripyörä on moottoripyörä". Rautiainen yritti vielä runsaan vuoden ajan "hilipatijatsi"-kokoonpanolla Raimo Rantanen (harmonikka), Raimo Liukko (viulu) ja Timo Lehtonen (kontrabasso).lähde? Vuonna 1980 uusi Alwari Tuohitorvi julkaisi albumin Kunnon meininkiä[6] ja osallistui Syksyn sävel -kilpailuun lehmien sielunelämästä kertovalla kappaleella ”Ruoho on vihreämpää aidan takana”. Se sijoittui 12 laulun kilpailussa kymmenenneksi[7]. Seppo Alajoki on soittanut useissa kiertuekokoonpanoissa, Topi Sorsakosken Kulkukoirat-yhtyeessä sekä studiomuusikkona. Rumpali Seppo Tammilehto on luonut 90-luvulta lähtien menestyksekkään soolouran laulajana ja lauluntekijänä.
Myöhempi kokoonpano
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtye on esiintynyt 2000-luvulla satunnaisesti. Kokoonpanoon ovat kuuluneet Seppo Tammilehto, Mika Sundqvist, Jukka Rautiainen ja Seppo Alajoki.[8] Vuonna 2011 yhtye esiintyi Joensuun Ilovaarirockissa esittäen 1970-luvun alun suosikkikappaleita [9]
Mika Sundqvist kuoli elokuussa 2021.[10]
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Studioalbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Livealbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Singlet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen ensimmäinen kaupallinen video: Kunnon meininkiä Pispalan Pulterissa (Color-video, 1980) |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Esko Lehtonen: Suomalaisen Rockin tietosanakirja A-L. Fanzine Oy, 1983. ISBN 951-9287-08-6
- Seppo Bruun, Jukka Lindfors, Santtu Luoto, Markku Salo: Jeejeejee suomalaisen rockin historia. (4.p) WSOY, 2002. ISBN 951-022503-7
- Kontiainen, Vesa: Mika Sundqvist, musiikin sekatyömies. Bazar Kustannus Oy, 2018. ISBN 978-952-279-397-3
- Seppo Tammilehto: -Poutapilven Poika- Unto Viitamäki. Mediapinta Oy, 2018. ISBN 978-952-81-0023-2
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Alwari Tuohitorvi Albums: songs, discography, biography Rateyourmusic.com. Viitattu 7.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Kontiainen s.547
- ↑ Seppo Bruun ym. s. 279
- ↑ Kontiainen s.213
- ↑ Kontiainen s.141,546,551
- ↑ Kunnon meininkiä by Alwari Tuohitorvi (Album) Rateyourmusic.com. Viitattu 6.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Latva, Tony & Tuunainen, Petri: Iskelmän tähtitaivas: 500 suomalaista viihdetaiteilijaa, s. 514–515. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27817-3
- ↑ Alwari Tuohitorvi keikkailee yhä ilkka.fi. Viitattu 7.12.2009.
- ↑ Ilovaarirock 2011 meteli.net. Viitattu 19.4.2012.
- ↑ Siikarla, Siiri: Mika Sundqvist on kuollut Ilta-Sanomat.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ylen Elävä arkisto: Alwari Tuohitorvi
- Ylen Elävä arkisto: Alwari Tuohitorvi: Kromikaunotar ja Rokkibändi -kappaleet (live 1974)
