Anatoli Byšovets
Anatoli Byšovets vuonna 2010. | ||
Henkilötiedot | ||
---|---|---|
Koko nimi | Anatoli Fjodorovitš Byšovets | |
Syntymäaika | 23. huhtikuuta 1946 | |
Syntymäpaikka | Kiova, Ukrainan SNT, Neuvostoliitto | |
Pituus | 176 cm | |
Junioriseurat | ||
FK Dynamo Kiova | ||
Seurat | ||
Vuodet | Seura | O (M) |
1963–1973 | FK Dynamo Kiova | 139 (49) |
Maajoukkue | ||
1966–1972 | Neuvostoliiton maajoukkue | 39 (15) |
Valmennusura | ||
1982–1985 1985–1988 1988–1990 1990-1992 1992–1993 1994–1995 1995–1996 1997–1998 1998 1998–1999 2003 2005 2007 |
Neuvostoliiton nuorten maaj. Neuvostoliiton olympiamaaj. FK Dynamo Moskova Neuvostoliitto/IVY AEL Limassol Etelä-Korean maajoukkue Etelä-Korean olympiamaaj. FK Zenit Pietari Venäjän maajoukkue FK Šah’tar Donetsk CS Marítimo FK Tom Tomsk FK Lokomotiv Moskova | |
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. |
Anatoli Byšovets (ven. Анатолий Фёдорович Бышовец, s. 24. huhtikuuta 1946) on venäläinen jalkapallovalmentaja ja entinen hyökkääjä. Hän on ainoana valmentajana toiminut sekä Neuvostoliiton, IVY:n että Venäjän maajoukkuevalmentajana.
Ura pelaajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Byšovets hankki jalkapallo-oppinsa FK Dynamo Kiovan juniorijoukkueista, ja hän edustusmiehistöön 1963. Hän pääsi pian Dynamon avauskokoonpanoon ja oli voittamassa seuralle neljää Neuvostoliiton-mestaruutta. Kaikkiaan hän iski 10 Dynamo-vuotensa aikana 49 maalia 139 ottelussa.
Neuvostoliiton maajoukkueessa Byšovets esiintyi 39 kertaa vuosien 1966–1972 välisenä aikana. Maajoukkuemaaleja hänelle kertyi 15, ja niistä neljä syntyi MM-kisoissa 1970, joissa Neuvostoliitto eteni puolivälieriin. Hän oli mukana myös EM-kisoissa 1968, kun Neuvostoliitto sijoittui neljänneksi.
Meriitit pelaajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Neuvostoliiton mestaruus (4): 1966, 1967, 1968, 1971
- Neuvostoliiton cup (2): 1964, 1966
Ura valmentajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pelajaauransa jälkeen Byšovets työskenteli Dynamo Kiovan jalkapallokoulussa. Varsinaisen valmennusuransa hän aloitti Neuvostoliiton jalkapalloliiton palveluksessa 1982. Byšovets toimi ensin nuorten maajoukkuevalmentajana ja siirtyi 1985 olympiajoukkueen peräsimeen. Hän johdatti Neuvostoliiton olympiakultaan Soulissa 1988.
Olympiakulta nosti Byšovetsin laajempaan tietoisuuteen Neuvostoliitossa, ja kisojen jälkeen hänestä tuli FK Dynamo Moskovan päävalmentaja. Maajoukkuetehtäviin hän palasi 1990 Neuvostoliiton A-maajoukkueen päävalmentajana. Neuvostoliitto romahti kesken Byšovetsin valmennuspestin, ja hän luotsasi IVY:n lipun alla pelanneen maajoukkueen EM-kisoihin 1992. Tie katkesi kuitenkin jo lohkovaiheeseen, ja Byšovets jätti paikkansa kisojen jälkeen.
Neuvostoliiton romahdus mahdollisti myös Byšovetsille siirtymisen ulkomaille. Hän valmensi 1992–1993 kyproslaista AEL Limassolia ja 1994–1995 Etelä-Korean maajoukkuetta. Byšovetsin johdolla Etelä-Korea nappasi 1995 Itä-Aasian mestaruuskisoissa hopeaa. Myöhemmin samana vuonna hän siirtyi maan olympiajoukkueen valmentajaksi ja luotsasi Etelä-Koreaa olympialaisissa 1996. Tie katkesi kuitenkin jo lohkovaiheseen, ja Byšovets jätti tehtävänsä.
Kaudella 1997 Byšovets palasi takaisin Venäjälle FK Zenit Pietarin päävalmentajana. Debyyttikausi toi Zenitille paikan cupin välieriin, mutta liigassa sijoitus oli vasta kahdeksas. Hän jätti tehtävänsä kesken kauden 1998 ja toimi lyhyen aikaa Venäjän maajoukkueen päävalmentajana.
Venäjä-pestinsä jälkeen hän valmensi ukrainalaista FK Šah’tar Donetskia tuloksena liigamestaruushopeaa kaudella 1998–1999. Donetsk-pestinsä jälkeen Byšovets oli sivussa valmennustehtävistä muutamia vuosia mutta palasi tositoimiin 2003 portugalilaisessa CS Marítimossa. Hän toimi myös 2003–2004 FK Himkiin varapuheenjohtajana ja 2004–2005 skotlantilaisen Heart of Midlothianin urheilutoimenjohtajana. Kaudella 2005 hän valmensi FK Tom Tomskia.
Kaudeksi 2007 Byšovets siirtyi FK Lokomotiv Moskovan peräsimeen. Venäjän cupissa tuloksena oli mestaruus, mutta liigasijoitus oli vasta seitsemäs. Vaikka joukkueen peliesitykset ja kokonaisilme olivat positiivisia, sai Byšovets potkut kauden jälkeen. [1]
Lokomotiv-pestinsä jälkeen hän on toiminut FK Kuban Krasnodarin ja FK Ufan palveluksessa konsultointitehtävissä.
Meriitit valmentajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Olympiakultaa: 1988
- Itä-Aasian mestaruushopeaa: 1995
- Venäjän cup: 2007
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Анатолий БЫШОВЕЦ (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anatoli Byšovets Wikimedia Commonsissa
Edeltäjä: Eduard Malofejev |
FK Dynamo Moskovan päävalmentaja 1988–1990 |
Seuraaja: Semen Altman |
Edeltäjä: Pavel Sadyrin |
FK Zenit Pietarin päävalmentaja 1997–1998 |
Seuraaja: Anatoli Davydov |
Edeltäjä: Boris Ignatjev |
Venäjän maajoukkueen päävalmentaja 1998 |
Seuraaja: Oleg Romantsev |
Edeltäjä: Oleg Dolmatov |
FK Lokomotiv Moskovan päävalmentaja 2007 |
Seuraaja: Rašid Rahimov |