Angles
Angles The Strokes | ||
---|---|---|
Studioalbumin tiedot | ||
Äänitetty | helmi–marraskuu 2010 | |
Julkaistu | 18. maaliskuuta 2011[1] | |
Tuottaja(t) |
| |
Tyylilaji | vaihtoehtorock, indie rock[1] | |
Kesto | 34.27 | |
Levy-yhtiö | ||
Listasijoitukset | ||
Australia: 1.[3] | ||
The Strokesin muut julkaisut | ||
First Impressions of Earth 2006 |
Angles 2011 |
Comedown Machine 2013 |
Singlet albumilta Angles | ||
|
Angles on yhdysvaltalaisen rockyhtye The Strokesin neljäs studioalbumi, joka julkaistiin 18. maaliskuuta 2011.[1] Angles on yhtyeen ensimmäinen albumi tammikuussa 2006 julkaistun First Impressions of Earthin jälkeen.[4] Albumi äänitettiin helmi–marraskuussa 2010 Electric Lady Studiosilla sekä kahdella muulla studiolla New Yorkissa.[5]
Musiikkikriitikot ovat yleisesti ottaen pitäneet albumista,[6] ja se on ollut monien listojen kärkipäässä, kuten Australian albumilistan ykkösenä, Britannian albumilistan kolmantena ja kymmenen ensimmäisen joukossa monissa muissa maissa.[3] Anglesilta julkaistiin virallisesti kaksi singleä: ”Under Cover of Darkness” ja ”Taken for a Fool”.[4]
Äänitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kolmatta albumia, First Impressions of Earthia, seuranneen kiertueen jälkeen vuonna 2007 The Strokes jäi tauolle[7] ja kokoontui yhteen kaksi vuotta myöhemmin aloittaakseen neljännen albumin kappaleiden kirjoittamisen.[8] Anglesia tehtiin yli kaksi vuotta, jona aikana yhtye äänitti 18 livedemoa, ennen kuin siirtyi Avatar Studiosille New Yorkiin tuottaja Joe Chiccarellin kanssa, mutta ilman laulaja Julian Casablancasia.[9] Pian äänityksen aloittamisen jälkeen yhtye kuitenkin turhautui Chiccarellin tuotantotyyliin ja Casablancasin poissaoloon. Tulevalle albumille sisältyi näiltä sessioilta alkuperäisessä muodossaan vain yksi kappale, ”Life is Simple in the Moonlight”. Loput kappaleet hylättiin tai työstettiin uudelleen teknikko Gus Obergin kanssa kitaristi Albert Hammondin studiolla New Yorkin pohjoisosassa.[10]
Kitaristi Nick Valensi ei ollut tyytyväinen albumin työstämiseen ja Casablancasin poissaoloon. Hän sanoi: ”En ole mukana seuraavalla albumilla, jos se tehdään samalla tavalla. En todellakaan. Se oli kauheaa. Työskentely sirpaloituneella tavalla ilman laulajaa. Joinakin päivinä tulin tekemään kitaraosuudet itse, ja paikalla oli lisäkseni vain teknikko.”[10] Hän lisäsi, että monet ehdotuksensa Casablancas kirjoitti hyvin epämääräisesti ja lähetti muulle yhtyeelle sähköpostilla.[10] Pitchforkin haastattelussa Casablancas sanoi: ”Kun olen paikalla, minun odotetaan sanovan jotain. Minun piti pitää suuni kiinni, että sain heidät vauhtiin”.[11]
Väitteet siitä, että yhtye ja Casablancas kirjoittivat kappaleet erikseen, eivät pidä paikkaansa. Casablancas äänitti omat lauluosuutensa erikseen, mutta kappaleet kirjoitettiin yhdessä.[12] Hammondin päihteiden käytöstä seurannut kuntoutus ja hänen eronsa Agyness Deynista oli myös ongelma, jonka yhtye kohtasi albumin tuotannon aikana, kun Hammond jäi pois ensimmäisistä äänityskerroista.[13][14]
Musiikillinen tyyli ja kappaleet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Äänitiedostojen kuunteluohjeet
Albumin kappaleiden on kuvailtu saaneen vaikutteita muun muassa 1970- ja 1980-luvun yhtyeistä, kuten Thin Lizzystä, Duran Duranista, Men at Workista ja The Carsista.[16][17][18] Avauskappale ”Machu Picchun” sanoitukset kertovat Julian Casablancasin mukaan kaikenlaisesta puuhailusta.[19] Kappaleessa Casablancas laulaa tunnusomaisella muminallaan, joka on miksattu hyvin matalalle.[20] Toinen kappale ”Under Cover of Darkness” on saanut vaikutteita Clarence Clemonsin ja Jackson Brownen vuoden 1985 duetosta ”You’re a Friend Mine”. Kappaleen kirjoittamiseen osallistuivat yhtyeen kaikki jäsenet, ja Casablancas kertoi sanoitusten kertovan armeijassa olevasta henkilöstä, jolla on tyttöystävä.[21] 1980-luvun tyylinen kappale ”Two Kinds of Happiness” on Rolling Stone -lehden mukaan saanut vaikutteita ranskalaisesta Phoenix-yhtyeestä.[20] Albumin lyhyimmän kappaleen ”You’re So Rightin” säröinen kitara ja elektronisesti käsitelty laulu jakoivat mielipiteitä lehdistössä, ja esimerkiksi The Observer -lehti kutsui sitä ”huonoksi Radioheadiksi”.[17] Albumin toinen single ”Taken for a Fool” kertoo Casablancasin mukaan rakkaudesta ja juhlimisesta.[22] Muun muassa Huffington Postin ja Time Outin mukaan se edustaa 2000-luvun alun Strokesia.[23][24] Kappale ”Games” on kitaristi Albert Hammondin mukaan ”kylmä, outo, uusi, uniikki ja kiehtova.”[25] Casablancas kertoi NME:lle, että alun perin siinä käytettiin kitaroita, mutta se kuulosti paremmalta ilman niitä, joten lopullisessa versiossa niitä ei käytetty.[25] Albumin hitain kappale ”Call Me Back” ei sisällä ollenkaan rumpuja.[26] Rolling Stone kuvaili sitä ”João Gilberto -tyyliseksi bossa nova -balladiksi”.[20] Thin Lizzy -vaikutteisen[20][24] ”Gratisfactionin” nimi on yhdistelmä sanoista ”gratification” ja ”satisfaction” (suom. mielihyvä ja tyydytys).[27] Kappaleessa on kuultavissa taustalla taputusta.[24] Kappaletta ”Metabolism” on kuvailtu goottilais-tyyliseksi,[28] ja hidastetuksi versioksi The Strokesin vuoden 2006 singlestä ”Heart in a Cage”.[29] Albumin päätösraita ”Life is Simple in the Moonlight” on albumin pisin kappale. Casablancas mainitsi sen suosikkikappaleekseen, ja kertoi siinä olevan brasilialaisia vaikutteita.[30]
Zane Lowen haastattelussa basisti Nikolai Fraiture sanoi Anglesia ”paluuksi perusasioihin” ja lisäsi, että ”mielestäni tämä on albumi, joka olisi pitänyt tehdä Room on Firen ja First Impressions of Earthin välillä.”[31] Yhtye kuitenkin päätti kokeilla erilaisia tuotantotapoja, kuten MIDI-sämplejä.[5] Tuottaja Gus Oberg kertoi halunneensa käyttää MIDIä, mutta he eivät olleet tyytyväisiä lopputulokseen, joten he käyttivät erilaisia kosketinsoittimia.[5] He käyttivät myös aiempaan enemmän efektipedaaleja. Oberg äänitti digitaaliset kitararaidat nauhalle ennen kuin äänitti ne miksausta varten uudelleen digitaalisiksi saadakseen soundin analogisemmaksi.[5] Hän käytti sitä myös erityiseen kaikuefektiin kappaleen ”Gratisfaction” rummuissa. Yhtye käytti Anglesilla myös ensimmäistä kertaa taustalaulua ja muita tekniikoita.[5]
Kansikuva ja nimeäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtye julkaisi albumin nimen tammikuussa 2011. Kitaristi Hammond kuvaili albumin nimen Angles (suom. kulmat) kertovan siitä ”miltä albumi kuulostaa, siihen on vaikuttanut viisi ihmistä”. He julkaisivat myös muutamien kappaleiden nimet, joista kappale ”Games” tunnettiin silloin nimellä ”Radio Minor Madness”.[32]
Albumin kansikuva julkaistiin saman vuoden helmikuussa. Kansikuvan on tehnyt belgialainen taidemaalari Guy Pouppez noin 1960–1970-luvuilla. Yhtyeen graafinen suunnittelija löysi sen pariisilaisen taidekauppiaan kautta. Pouppezin ainoa perillinen, tytär, antoi yhtyeelle luvan käyttää teosta, kunhan he mainitsisivat Pouppezin ja hänet albumin kansilehdessä.[33]
Julkaisu ja promootio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Singlet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Albumin ensimmäinen single ”Under Cover of Darkness” julkaistiin ilmaisena latauksena 9. helmikuuta 2011.[34] Virallinen 7 tuuman vinyylilevy julkaistiin 1. maaliskuuta ja sisälsi B-puolena kappaleen ”You’re So Right”.[4] Singlen musiikkivideo julkaistiin videopalvelu YouTubessa 25. helmikuuta 2011.[35] ”Under Cover of Darkness” pysyi Britannian singlelistalla kolme viikkoa, ja sen paras sijoitus oli 47. Toinen single ”Taken for a Fool” julkaistiin saman vuoden heinäkuussa, ja sen B-puolena on Madison Square Gardenissa äänitetty kappaleen liveversio.[4] ”Taken for a Foolin” musiikkivideo julkaistiin YouTubessa 8. heinäkuuta 2011.[36] ”Taken for a Fool” sijoittui parhaimmillaan Kanadan alternative-listan sijalle 47. Kappale ”Machu Picchu” sisältyi videopelin FIFA 12 soundtrackiin,[37] ja se julkaistiin promosinglenä 8. elokuuta 2011.[4]
Kiertue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtye aloitti maaliskuussa 2011 noin kahdeksan kuukautta kestäneen kiertueen, jonka aikana he esiintyivät Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Etelä-Amerikassa. Kiertueen ensimmäinen etappi oli Las Vegasin Cosmopolitan-kasino 12. maaliskuuta, ja viimeinen Planeta Terra-festivaali São Paulossa, Brasiliassa 5. marraskuuta.[38]
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupallinen menestys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Angles nousi Australiassa listaykköseksi, ja se oli yhtyeen uralla toinen listaykkönen.[3] Yhdysvalloissa se ylsi Billboard 200 -listalla parhaimmillaan neljännelle sijalle,[3] ja siitä myytiin ensimmäisellä viikolla noin 90 000 kappaletta, ja se oli viikon kolmanneksi myydyimmän äänitteen.[39] Albumi pääsi top 10:een myös Irlannissa, Portugalissa, Britanniassa, Kanadassa, Espanjassa, Ranskassa, Uudessa-Seelannissa, Sveitsissä ja Itävallassa. Suomen virallisella listalla Anglesin paras sijoitus oli 31.[3]
Kriitikoiden mielipide
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]” | Paluulevy Angles on hieno, joskin hieman kaksijakoinen albumi. Parhaat hetket nousevat yhtyeen uran kohokohtien joukkoon, mutta seassa on toisaalta muutama hyvältä kuulostava, mutta sisällöltään yhdentekevä biisi. | ” |
– Tommi Saarikoski, Desibeli.net[40] |
Angles sai kriitikoilta pääosin myönteisen vastaanoton. Se on saavuttanut Metacriticissa 71/100 pistettä, jotka perustuvat 41 arvosteluun.[6] Rolling Stone -lehden David Fricke antoi sille neljä tähteä viidestä ja kommentoi sen olevan odotuksen arvoinen.[41] Brittiläinen NME antoi kolme ja puoli tähteä viidestä ja sanoi ”se ei ole mestariteos, jota toivoimme, mutta se on silti hemmetin hyvä albumi”.[42] Pitchforkin arvostelija Ryan Dombal antoi Anglesille 5,9/10 pistettä ja kehui muun muassa kappaleita ”Gratisfaction” ja ”Taken for a Fool”, mutta kritisoi albumi säkeistöjen ja kertosäkeiden sekä toisaalta musiikin ja sanoitusten epäyhtenäisyyttä.[16] Brittiläisen Clash-lehden Simon Harper antoi sille 8/10 pistettä ja piti sitä mahdollisesti The Strokesin parhaana albumina sitten Is This Itin.[28]
Antaessaan albumille kaksi tähteä viidestä Soundin kriitikko Tero Alanko kirjoittaa ”ohjelmoitujen rytmien olevan yhtyeen fetissi, jonka funktiota on vaikea ymmärtää”.[43] Rumba-lehden Anton Vanha-Majamaa antoi sille niin ikään kaksi tähteä viidestä ja päätti arvostelunsa: ”Olisiko tämä jo vihdoin tässä?”[44] Helsingin Sanomat antoi sille neljä tähteä viidestä ja sanoi sen olevan ”tasapainoinen kokonaisuus kotikaupunkinsa 1970-luvun lopun taidepunkista lainaavaa kuivaa ja kulmikasta Strokes-soundia sekä 1980-luvun diskorockista ammentavia uusia sävyjä.”[45]
Arvostelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Kappaleet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikki kappaleet ovat yhtyeen jäsenten tekemiä.
Nro | Nimi | Kesto | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1. | Machu Picchu | 3.32 | |||||||
2. | Under Cover of Darkness | 3.57 | |||||||
3. | Two Kinds of Happiness | 3.44 | |||||||
4. | You’re So Right | 2.34 | |||||||
5. | Taken for a Fool | 3.25 | |||||||
6. | Games | 3.53 | |||||||
7. | Call Me Back | 3.03 | |||||||
8. | Gratisfaction | 2.59 | |||||||
9. | Metabolism | 3.05 | |||||||
10. | Life is Simple in the Moonlight | 4.15 | |||||||
34.27 |
Kokoonpano ja henkilöstö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtye
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Julian Casablancas – laulu, kitara, taustalaulu
- Albert Hammond – rytmikitara, koskettimet, taustalaulu
- Nick Valensi – kitara, koskettimet, taustalaulu
- Nikolai Fraiture – basso
- Fabrizio Moretti – rummut, lyömäsoittimet, taustalaulu
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tuottajat: Gus Oberg, The Strokes, Joe Chiccarelli (kappaleet 2, 3, 8 ja 10)
- Masterointi: George Marino
- Tekniikka: Gus Oberg
- Miksaus: Noah Georgeson, Gus Oberg (kappaleet 2 ja 8)
- Kansitaide: Guy Pouppez
Lähde: [2]
Listasijoitukset ja palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viikottaiset listasijoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Sertifikaatiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Listasijoitusten lähde: [3]
Julkaisuhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maa | Levy-yhtiö | Formaatti | Kataloginumero | Julkaistu |
---|---|---|---|---|
Eurooppa | RCA, Sony Music | CD-levy | 88697 53472 2 | 18. maaliskuuta 2011 |
Vinyylilevy | RTRADLP530 | 21. maaliskuuta 2011 | ||
Britannia Irlanti |
Rough Trade | CD | RTRADCD530 | 17. maaliskuuta 2011 |
Vinyyli | 88697534721 | 21. maaliskuuta 2011 | ||
Yhdysvallat | RCA | CD | 88697-53472-2-RE1 | 22. maaliskuuta 2011 |
Vinyyli | 88697372552 | 2011 | ||
Brasilia | RCA, Sony Music | CD | 88697534722 | 2011 |
Meksiko | RCA, Sony Music | CD | 88697534723 | 21. maaliskuuta 2011 |
Australia | RCA | CD | 88697534722 | maaliskuu 2011 |
Kanada | RCA | CD | 88697-53472-2-RE1 | 22. maaliskuuta 2011 |
Indonesia | RCA | CD | 88697-53472-2-RE1 | 2011 |
Japani | RCA | CD | SICP 3046 | 23. maaliskuuta 2011 |
Venäjä | Sony Music, RCA, CP Digital | CD | 88697867272 | 21. maaliskuuta 2011 |
Lähde: [50]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Angles by The Strokes on Apple Music Apple. Viitattu 25.4.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c Angles – The Strokes – Songs, Reviews, Credits AllMusic. Viitattu 25.4.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Angles by The Strokes – Music Charts Acharts. Viitattu 25.4.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d e The Strokes Discography Discogs. Viitattu 25.4.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Gus Oberg: Recording The Strokes' Angles Sound on Sound. Viitattu 25.4.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c Review for Angles by The Strokes Metacritic. Viitattu 8.1.2017. (englanniksi)
- ↑ The Strokes to take the year off NME. Viitattu 25.4.2017. (englanniksi)
- ↑ The Strokes: ‘We’ve started writing our fourth album’ NME. Viitattu 25.4.2017. (englanniksi)
- ↑ The Return of the Strokes: Inside the Fractious Sessions for Their Fourth Album Rolling Stone. Viitattu 25.4.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c The Strokes begin recording fourth album with U2, Beck producer NME. Viitattu 25.4.2017. (englanniksi)
- ↑ This Is It: Ten Years of the Strokes Pitchfork. Viitattu 25.4.2017. (englanniksi)
- ↑ 22 Things You Learn Hanging Out With Julian Casablancas Rolling Stone. Viitattu 25.4.2017. (englanniksi)
- ↑ Albert Hammond Jr: ‘I used to shoot cocaine, heroin and ketamine 20 times a day’ NME. Viitattu 25.4.2017. (englanniksi)
- ↑ Relationship Obit: Agyness Deyn and Albert Hammond Jr. NYMag. Viitattu 25.4.2017. (englanniksi)
- ↑ Under Cover of Darkness by The Strokes – Music Charts Acharts. Viitattu 25.4.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c The Strokes: Angles Album Review Pitchfork. Viitattu 25.4.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Strokes of Genius: ‘Angles’ goes 80s The Observer. Arkistoitu 4.9.2017. Viitattu 29.4.2017. (englanniksi)
- ↑ Album Review: The Strokes-Angles Drowned in Sound. Arkistoitu 4.9.2017. Viitattu 29.4.2017. (englanniksi)
- ↑ Machu Picchu by The Strokes, Songfacts Songfacts. Viitattu 29.4.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d Exclusive Preview: The Strokes' 'Angles' Track-By-Track Rolling Stone. Arkistoitu 4.9.2017. Viitattu 29.4.2017. (englanniksi)
- ↑ Under Cover of Darkness by The Strokes, Songfacts Songfacts. Viitattu 29.4.2017. (englanniksi)
- ↑ Taken for a Fool by The Strokes, Songfacts Songfacts. Viitattu 29.4.2017. (englanniksi)
- ↑ HuffPost Review: Angles (The Strokes) Huffington Post. Viitattu 29.4.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c The Strokes' "Angles": track by track Time Out. Arkistoitu 4.9.2017. Viitattu 29.4.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Games by The Strokes, Songfacts Songfacts. Viitattu 29.4.2017. (englanniksi)
- ↑ Call Me Back by The Strokes, Songfacts Songfacts. Viitattu 29.4.2017. (englanniksi)
- ↑ The Strokes Can’t Get No ... ‘Gratisfaction’? Vulture. Viitattu 30.4.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c The Strokes – Angles Clash Magazine. Viitattu 29.4.2017. (englanniksi)
- ↑ The Strokes Confirm Plans To Hit The Studio: Read A Classic NME Interview With The Band From 2011 NME. Viitattu 30.4.2017. (englanniksi)
- ↑ Life is Simple in the Moonlight by The Strokes, Songfacts Songfacts. Viitattu 30.4.2017. (englanniksi)
- ↑ The Strokes Confirm Album Release Date Clash Magazine. Viitattu 25.4.2017. (englanniksi)
- ↑ The Strokes name new album and single NME. Viitattu 29.4.2017. (englanniksi)
- ↑ The Strokes – Angles (Cover Art) Hyperbeast. Viitattu 29.4.2017. (englanniksi)
- ↑ The Strokes Release New Single, 'Under Cover of Darkness,' as Free Download Billboard. Viitattu 25.4.2017. (englanniksi)
- ↑ The Strokes – Under Cover of Darkness YouTube. Viitattu 25.4.2017. (englanniksi)
- ↑ The Strokes – Taken for a Fool YouTube. Viitattu 25.4.2017. (englanniksi)
- ↑ FIFA 12 full soundtrack revealed Electronic Arts. Viitattu 25.4.2017. (englanniksi)
- ↑ The Strokes 2011 Tour Dates She’s Fixing Her Hair. Viitattu 30.4.2017. (englanniksi)
- ↑ Chris Brown Lands First Billboard 200 #1 Debut With F.A.M.E. Mtv.com. Arkistoitu 9.3.2016. Viitattu 25.4.2017. (englanniksi)
- ↑ a b The Strokes: Angles Desibeli.net. Viitattu 25.4.2017.
- ↑ a b Angles Rolling Stone. Viitattu 25.4.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Album Review: The Strokes – Angles (Rough Trade) NME. Viitattu 25.4.2017. (englanniksi)
- ↑ a b The Strokes: Angles Soundi. Viitattu 25.4.2017.
- ↑ a b Arviossa The Strokes: Angles Rumba. Viitattu 25.4.2017.
- ↑ a b Levyarvostelut: Angles Helsingin Sanomat. 31.3.2011. Viitattu 29.4.2017. (Vain tilaajien luettavissa)
- ↑ The Strokes: Angles The A.V. Club. Viitattu 25.4.2017. (englanniksi)
- ↑ The Strokes' 'Angles' now streaming online Entertainment Weekly. Viitattu 25.4.2017. (englanniksi)
- ↑ The Strokes: Angles – review The Guardian. Viitattu 25.4.2017. (englanniksi)
- ↑ Certified Awards British Phonographic Industry. Arkistoitu 17.7.2017. Viitattu 25.4.2017. (englanniksi)
- ↑ The Strokes – Angles Discogs. Viitattu 29.4.2017. (englanniksi)
Studioalbumit | |
---|---|
EP:t | |
Singlet | |
Muuta |