Antonio Negri
Antonio Negri (1. elokuuta 1933 Padova, Italia – 16. joulukuuta 2023 Pariisi, Ranska[1]) oli italialainen marxilainen moraali- ja poliittinen filosofi. Hän toimi filosofian professorina Padovan yliopistossa. Negri tunnetaan kenties parhaiten toisena teoksen Imperiumi kirjoittajista sekä Spinozaa koskevista teoksistaan. Negri käsitteli teoksissaan ennen kaikkea marxismia, demokratiaa, demokraattista globalisaatiota, antikapitalismia, postmodernismia ja uusliberalismia.
Negri perusti Potere Operaio -ryhmän sekä toimi erilaisissa marxilaisissa ryhmissä. 1970-luvulla häntä syytettiin osallisuudesta Aldo Moron kuolemaan päättyneeseen sieppaukseen. Myöhemmin hänet vapautettiin siihen liittyvistä syytteistä. Hänet tuomittiin kuitenkin 30 vuoden vankeusrangaistukseen yllyttämisestä poliittisen aktivistin Carlo Sanorion murhaan ja pankkiryöstössä surmatun karabinieerin tapon "moraalisesta puolustamisesta".[2] Negri pakeni Italiasta Ranskaan ja alkoi opettaa Pariisin Vincennes–Saint-Denis'n (VIII) -yliopistossa ja Collège International de Philosophiessa yhdessä Jacques Derridan, Michel Foucault'n ja Gilles Deleuzen kanssa. Vuonna 1997 hän palasi vapaaehtoisesti osana syyteneuvottelua Italiaan kärsimään lyhennetyn rangaistuksensa loppuun. Negri eli ja työskenteli elämänsä aikana muun muassa Roomassa, Venetsiassa ja Pariisissa.
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Imperiumi. ((Impero: Il nuovo ordine della globalizzazione, 2002.) Yhdessä Michael Hardtin kanssa. Englanninkielisestä laitoksesta Empire suomentaneet Arto Häilä et al.) WSOY, 2005. ISBN 951-0-29364-4
- Su alcune tendenze della più recente teoria comunista dello stato
- Il quindicennio cruciale [1972–89] (yhdessä Guglielmo Pappagallon kanssa)
- Il Ritorno. Quasi un'autobiografia (yhdessä Anne Dufourmantellen kanssa)
- Crisi dello stato piano, comunismo e organizzazione rivoluzionaria (1972)
- Dall’operaio massa all’operaio sociale (1979)
- Il domino e il sabotaggio
- Ritratto di un cattivo maestro (yhdessä Luciano Ferrari Bravon kanssa)
- Proletari e Stato (1976)
- Pipe-line. Lettere da Rebibbia (1983)
- Guardando il cielo (1989)
- Moltitudine. Guerra e democrazia nel nuovo ordine imperiale (yhdessä Hardtin kanssa)
- Kairòs, alma venus, multitudo. Nove lezioni impartite a me stesso
- Movimenti nell'impero. Passaggi e paesaggi
- Spinoza. L'anomalia selvaggia-Spinoza sovversivo-Democrazia ed eternità in Spinoza
- La differenza italiana
- Fine secolo. Un'interpretazione del Novecento
- Moltitudine. Guerra e democrazia nel nuovo ordine imperiale
- Trentatre lezioni su Lenin
- Cinque lezioni di metodo su moltitudine e impero
- L'Europa e l'Impero. Riflessioni su un processo costituente
- Cinque lezioni su Impero e dintorni
- Ritratto di un cattivo maestro con alcuni cenni sulla sua epoca
- Marx oltre Marx
- Il lavoro di Giobbe
- Il potere costituente. Saggio sulle alternative del moderno
- Il lavoro di Dioniso. Per la critica dello Stato postmoderno
- Lenta ginestra. Saggio su Leopardi
- La costituzione del tempo: prolegomeni. Orologi del capitale e liberazione comunista
- Arte e multitudo. Sette lettere del dicembre 1988
- I libri del rogo: Crisi dello Stato-piano-Partito operaio contro il lavoro-Proletari e Stato-Per la critica della costituzione materiale-Il dominio e il sabotaggio
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Le philosophe Toni Negri est mort à Paris Libération. Viitattu 16.12.2023. (ranska)
- ↑ Portelli, Alessandro: Oral Testimony, the Law and the Making of History: the 'April 7' Murder Trial. History Workshop Journal, 1985, 20. vsk, nro 1, s. 5–35. Oxford University Press. doi:10.1093/hwj/20.1.5 ISSN 1363-3554
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
