Astana

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Artikkeli pyöräilytallista, katso Astana Team.
Astana
(Астана)
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Astana

Koordinaatit: 51°10′0″N, 71°26′0″E

Valtio Kazakstan
* linnoitus 1830[1]
* kaupungiksi 1832[1]
* pääkaupungiksi 1997[1]
Väkiluku (2018)  ([2]) 1 068 000
Aikavyöhyke UTC+5
Postinumero 010000-010015
Suuntanumero(t) +7 7172









Astana (kaz. Астана), (Neuvostoliiton aikana Tselinograd, vuosina 2019–2022 Nur-Sultan) on Kazakstanin pääkaupunki ja maan toiseksi suurin kaupunki Almatyn jälkeen. Kaupungin väkiluvun arvioitiin olevan 1 068 000 vuonna 2018. Hallinnollisesti se on suoraan Kazakstanin tasavallan alaisuudessa.[3] Kaupunki sijaitsee Kazakstanin keskiosissa, Išim-joen varrella keskellä Keski-Aasian aroaluetta.[1]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikkakunta on vaihtanut nimeään useaan otteeseen. Siperialainen kasakkajoukko Omskista perusti Ishimin yläjuoksulle Aqmola-nimisen (Ақмола, Akmola) linnoituksen vuonna 1830. Aqmola tarkoittaa kazakin kielessä valkoista hautaa, joka on myöhemmin käännetty tarkoittamaan valkoista mausoleumia. Linnoitettu kasakkakylä muutettiin kaupungiksi vuonna 1832 nimellä Aqmolinsk (Akmolinsk).[1] Vuonna 1961 kaupunki sai nimen Tselinograd ja siitä tuli Tselinogradin piirin hallintokaupunki.

Neuvostoliiton taistellessa toisessa maailmansodassa Akmolinskia käytettiin evakuoitujen läntisten teollisuuslaitosten väliaikaisena sijaintipaikkana. Myös paikalliset tehtaat muutettiin palvelemaan sotateollisuutta. Sodanjälkeisenä aikana Akmolinsk palveli edelleen teollisuuden väliaikaisena toimipaikkana, koska Neuvostoliiton läntiset teollisuusalueet olivat suurelta osin raunioituneet. Lisäksi siirrettiin väestöä, ja Kazakstaniin tehtiin generalissimus Josif Stalinin määräämiä Volgan saksalaisten pakkosiirtoja. Vuonna 1989 heitä ja heidän jälkeläisiään asui Kazakstanissa lähes miljoona, mikä oli noin puolet Neuvostoliiton saksalaisten kokonaismäärästä.[4]

Neuvostojohtaja Nikita Hruštšovin 1950-luvulla aloittama maatalousohjelma pyrki maataloustuotannon lisäämiseen. Kampanjaa johdettiin Akmolinskista[5]. Pohjois-Kazakstanissa ja Länsi-Siperiassa otettiin käyttöön uusia viljelymaita yhteensä 42 miljoonaa hehtaaria, vaikkakin tiedettiin ilmaston kuivuuden haittaavan viljelyä. Kazakstaniin muodostettiin noin 100 000 hehtaarin jättiläissovhooseja. Suuri määrä työntekijöitä, erityisesti venäläisiä, muutti alueelle. Se pienensi entisestään kazakkien suhteellista osuutta väestöstä.[6]

Kun Kazakstan itsenäistyi vuonna 1991, kaupunki ja alue sai vuosiksi 1992–1998 jälleen nimen Aqmola. Vuonna 1994 tehtiin päätös pääkaupungin siirtämisestä Almatysta Aqmolaan. Pääkaupunki siitä tuli joulukuussa 1997 ja kaupunki sai kesäkuussa 1998 nimen Astana. Nimi Astana tarkoittaa kirjaimellisesti Pääkaupunkia [7].[1][8] Vuonna 2019 Kazakstanin parlamentti antoi kaupungin uudeksi nimeksi Nur-Sultan maan itsevaltiaan Nursultan Nazarbajevin kunniaksi.[9][10] Kazakstanin presidentti Kasym-Žomart Tokajev ilmoitti 13. syyskuuta 2022, että kaupunki nimetään jälleen Astanaksi.[11] Uuden nimenvaihdoksen taustalla arvioidaan olevan Nazarbajevin vallan heikkeneminen ja Tokajevin vallan kasvaminen.[12]

Väestön kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki on kasvanut voimakkaasti pääkaupunkiaikanaan. Vuosien 1989 ja 2009 välisenä aikana kaupunki kohosi Kazakstanin kahdeksanneksi suurimman kaupungin sijalta maansa toiseksi suurimmaksi kaupungiksi.

Vuosi Väestö
1897[13] 		Väestö
1959[14] 		Väestö
1970[15] 		Väestö
1979[16] 		Väestö
1989[17][18] 		Väestö
1999[19] 		Väestö
2009[19] 		Väestö
2012[3] 		Väestö
2018[2]
Väkiluku &&&&&&&&&&&09688.&&&&009 688 &&&&&&&&&0102276.&&&&00102 276 &&&&&&&&&0179514.&&&&00179 514 &&&&&&&&&0233638.&&&&00233 638 &&&&&&&&&0276003.&&&&00276 003 &&&&&&&&&0328341.&&&&00328 341 &&&&&&&&&0613006.&&&&00613 006 &&&&&&&&&0742918.&&&&00742 918 &&&&&&&&01068000.&&&&001 068 000

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Astana on maailman toiseksi kylmin pääkaupunki Mongolian Ulan Batorin jälkeen.

Ilmasto on kuiva ja mantereinen. Astanan (Akmolan) sääaseman vuosien 1961–1990 mittausten ilman keskilämpötila oli 2,7 °C. Tammikuun keskilämpötila on -15,8 °C ja heinäkuun 21,3 °C. Vuoden keskimääräinen sademäärä on vaatimaton 317,4 millimetriä. Keskimäärin eniten sataa heinäkuussa (49,5 mm) ja vähiten helmikuussa (13,7 mm).[20]

Kaupunki nykyään

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Astana on suunniteltu kaupunki, joka perustuu presidentti Nursultan Nazarbajevin ideaan läntisen ja itäisen kulttuurin yhdistämisestä. Kaupungin yleiskaavan on suunnitellut japanilainen arkkitehti Kisho Kurokawa. Bayterek-tornista on tullut kaupungin maamerkki ja symboli. Sen näköalatasanteella on kullattu valos presidentin kämmenestä, johon vierailijat voivat painaa kätensä ja esittää toivomuksen. Maailman tunnetuimmat arkkitehdit ovat osallistuneet kaupungin suunnitteluun. Kauppa- ja viihdekeskus Han Šatyr sekä Rauhan palatsi ovat brittiläisen Norman Fosterin käsialaa. Konserttisalin suunnittelija on italialainen Manfredi Nicoletti. Kaupunkiin on rakennettu yksi Keski-Aasian suurimmista moskeijoista, Hazrat Sultan, johon mahtuu 5000 kävijää. Keskustassa on useita pilvenpiirtäjiä, kuten Emerald-tornit, joita suunnitelman mukaan tulee kolme kappaletta. Vielä on kesken eräitä töitä, muun muassa liikerakennus Abu Dhabi Plaza, josta tulee Keski-Aasian korkein pilvenpiirtäjä. Vuonna 2020 rakennus oli vielä keskeneräinen.[21] Kazakstanin valtion omistamalla öljy- ja kaasuyhtiöllä, joka on nimeltään KazMynayGaz, on pääkonttori Astanassa.[22][23]

Kaupungissa on erikoistuttu tuottamaan maatalouskoneita tuulieroosioalueille ja siellä on myös kemian, rakennustarvike- ja elintarviketeollisuutta.

Kaupungin liikenteelle erityisen tärkeitä ovat Astanan rautatieasema, joka on maan pohjoisosien tärkein risteysasema, samoin kuin Astanan kansainvälinen lentoasema.[24][1] Lapsille on lisäksi lastenrautatie.[1] Maanteistä Almatyyn johtava eurooppatie E125 kulkee kaupungin kautta ja lyhyempi E016 päättyy kaupunkiin.[25]

Kulttuuri ja urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Astanan kulttuurimaailmaa edustavat muun muassa filharmoninen orkesteri, historiallinen museo ja taidemuseo, Maksim Gorkille nimetty draamateatteri, baletti ja ooppera.

Astanan jääkiekkojoukkue Barys pelaa KHL-jääkiekkoliigan Tšernyšev-divisioonassa.[26] Joukkueessa on pelannut useita suomalaisia jääkiekkoilijoita ja joukkueen selkärangan muodostaakin vahva ulkomaalaisedustus. Vuoden 2020 koronapandemia katkaisi HC Barysin KHL-kauden 2019-20 kesken pudotuspelien ja kausi 2020-21 alkoi niin ikään pandemian varjossa: kuuden pelatun ottelun jälkeen joukkueessa todettiin 12 koronavirustartuntaa ja tulevat ottelut siirrettiin myöhempään ajankohtaan.[27]

Yliopistot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Astanassa, kuten muissakin kaupungeissa Kazakstanissa, on useita yliopistoja. Näistä tunnetuimpia ovat Nazarbayev University, Eurasian National University sekä Saken Seifullinille nimetty korkeakoulu, jossa on rakennustekniikan, maatalouden, lääketieteen ja pedagogian tiedekunnat. Syksyllä 2020 Kazakstanin opetusministeriö perui opetusluvan 25 yliopiston 60:lta opetusohjelmalta[28].

  • Taloja Išimjoen äärellä.
    Taloja Išimjoen äärellä.
  • Kazakstanin ulkoministeriö.
    Kazakstanin ulkoministeriö.
  • Keskustan liikenneruuhkaa.
    Keskustan liikenneruuhkaa.
  • Astana Tower, liikerakennus, jossa sijaitsee myös Suomen suurlähetystö.
    Astana Tower, liikerakennus, jossa sijaitsee myös Suomen suurlähetystö.
  • Nur Astanan moskeija.
    Nur Astanan moskeija.
  • Astanan lähellä sijainneen naisten työleirin (Alžir) muistomerkki, joka kuvaa naisen päähinettä.
    Astanan lähellä sijainneen naisten työleirin (Alžir) muistomerkki, joka kuvaa naisen päähinettä.
Panorama joelta Astanan kantakaupunkiin. Keskellä presidentin virka-asunto Ak Orda.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h Astana (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2006) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan Astana-artikkelien nettiversio. Viitattu 15.4.2013. (venäjäksi)
  2. ↑ a b CIA World Factbook cia.gov. Viitattu 29.11.2018. (englanniksi)
  3. ↑ a b Қазақстанның Демографиялық Жылнамалығы - Демографический Ежегодник Казахстана (pdf) (Kazakstanin väestötilasto 1.1.2012, kaupunkien asukasluvut taulukossa 3.3–3.5 sivuilla 24–26/608) 2012. Қазақстан Республикасы Статистика агенттігі, www.stat.gov.kz. Viitattu 15.4.2013. (kazakiksi)
  4. ↑ S. Kurmanova: Deportation of Volga Germans to Kazakhstan: Causes and Consequences. Qazaqstan Tarihy. E-history.kz (pdf) (viitattu 1.12.2016). (englanniksi)
  5. ↑ Ian MacWilliam: In Virgin Lands, a Dream Ends The Moscow Times. 20.4.1994. Web Archive. Viitattu 1.12.2016. (englanniksi)
  6. ↑ Heikki Kirkinen (päätoim.): Venäjän ja Neuvostoliiton historia, s. 453. Otava, 1986. ISBN 951-1-08450-X
  7. ↑ What Does The Name Astana Mean? The Meaning of Names. Viitattu 18.9.2020. (englanniksi)
  8. ↑ BBC: Timeline: Kazakhstan (englanniksi) Viitattu 6.3.2013.
  9. ↑ Elsa Osipova: Kazakstanin väli­aikainen presidentti astui virkaan Ilta-Sanomat. 20.3.2019. Viitattu 7.7.2019.
  10. ↑ Kasahstani pealinn nimetati meeleavalduste saatel Nur-Sultaniks Postmees. 23.3.2019. Viitattu 13.4.2019. (viroksi)
  11. ↑ Kazakstanin pääkaupungin nimi vaihtuu Astanaksi Helsingin Sanomat. 13.9.2022. Viitattu 13.9.2022.
  12. ↑ Nuuttila, Sakari: Kazakstan palautti pääkaupungin nimen entiseen Yle Uutiset. 17.9.2022. Yle uutiset. Viitattu 17.9.2022.
  13. ↑ Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 21.4.2013. (venäjäksi)
  14. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 19.4.2013. (venäjäksi)
  15. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 19.4.2013. (venäjäksi)
  16. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 19.4.2013. (venäjäksi)
  17. ↑ Protsessy urbanizantsii v Kazahstane v postsovetski period i ih demografitšeskaja sosravljuštšaja demoscope.ru. Viitattu 17.4.2013. (venäjäksi)
  18. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 19.4.2013. (venäjäksi)
  19. ↑ a b Portret goroda. Itogi Natsionalnoi perepisi naselenija Respubliki Kazahstan 2009 goda. (pdf) (Kaupunkien muotokuva. Kazakstanin väestönlaskenta 2009.) 2011. Astana: Agenstvo Respubliki Kazahstan po statistike, www.stat.gov.kz. Viitattu 17.4.2013. (venäjäksi)
  20. ↑ Station Name: Akmola, WMO Station Number: 35188 (txt) (Säätilastot normaalikaudelta 1961-1990) noaa.gov. Viitattu 17.4.2013. (englanniksi)
  21. ↑ Kazakhstan – Abu Dhabi Plaza aldar.com. Viitattu 29.11.2018. (englanniksi)
  22. ↑ History of Astana, Mayor's Office of Astana astana.gov.kz.
  23. ↑ Astanan arkkitehtuuri edgekz.com.
  24. ↑ Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva. (Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto) Omsk. Määritä julkaisija! ISBN 978-5-95230323-3 (venäjäksi)
  25. ↑ Glavnyi redaktor V. H. Peihvasser: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006-2007. Rossija - Strany CNF - Pribaltika. 1:750 000 i 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Tribum, 220053, Minsk, Valko-Venäjä. Määritä julkaisija! ISBN 985-409-072-8 (venäjäksi)
  26. ↑ KHL Teams, season 2018-2019 en.khl.ru. Viitattu 29.11.2018. (englanniksi)
  27. ↑ ХК "Барыс" hcbarys.kz. Viitattu 18.9.2020.
  28. ↑ В Казахстане 25 университетов лишили лицензий Курсив - деловые новости Казахстана. Viitattu 18.9.2020. (venäjä)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kazakstanin alueellinen jako
Alueet
Kaupungit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Astana&oldid=22713842”