Böömin ja Määrin protektoraatti
| Böömin ja Määrin protektoraatti Protektorat Böhmen und Mähren Protektorát Čechy a Morava |
|||
|---|---|---|---|
1939–1945 |
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | Saksan protektoraatti | ||
| osa | Saksan valtakuntaa | ||
| Valtiopresidentti | Emil Hácha (1939–1945) | ||
| Pääkaupunki | Praha | ||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 49 363 km² | ||
| Väkiluku (1939) | 7 380 000 | ||
| Historia | |||
| – Saksan miehitys | 15. maaliskuuta 1939 | ||
| – Prahan taistelu | 13. toukokuuta 1945 | ||
| Viralliset kielet | tšekki, saksa | ||
| Valuutta | Böömin-Määrin koruna | ||
| Kansallislaulu | ”Kde domov můj” / ”Wo meine Heimat ist” | ||
| Edeltäjä |
 Tšekkoslovakia |
||
| Seuraaja |
Tšekkoslovakia |
||
.svg?lang=fi)
.svg?lang=fi)
Böömin ja Määrin protektoraatti (saks. Protektorat Böhmen und Mähren[1], tšek. Protektorát Čechy a Morava) oli Saksan etninen protektoraatti, joka perustettiin 15. maaliskuuta 1939, kun Saksa valtasi Tšekkoslovakian Tšekin-puoleisen osan, entiset Itävallan keisarikunnan Böömin ja Määrin provinssit.[2] Sudeettialueet eli rajaseudut, joissa enemmistö väestöstä oli etnisesti saksalaista, oli jo sitä ennen liitetty suoraan Saksaan. Böömin ja Määrin protektoraatin pinta-ala oli 48 925 neliökilometriä (vuonna 1940) ja vuoden 1939 väkiluku oli 7 380 000. Protektoraatti lakkasi olemasta toukokuussa 1945 Saksan antautuessa toisen maailmansodan lopussa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Böömi ja Määri julistettiin Saksan protektoraateiksi ja niille asetettiin valtakunnanprotektoriksi (saks. Reichsprotektor) vapaaherra Konstantin von Neurath. Viimeinen Tšekkoslovakian presidentti Emil Hácha säilytti nimellisesti asemansa valtion presidenttinä, mutta saksalaiset ottivat haltuunsa ministeriöitä vastanneet osastot ja pieniä kontrollitoimistoja perustettiin paikallisesti. Gestapo otti hoitoonsa poliisitoimen. Juutalaiset erotettiin viroistaan ja puolueet kiellettiin.
Väestö ja teollisuus asetettiin Saksan sotaponnistelujen käyttöön ja kulutustavaroille asetettiin tiukka säännöstely.
28. lokakuuta 1939, Tšekkoslovakian itsenäisyyspäivänä, seurasi mielenosoituksia ja 15. marraskuuta niissä loukkaantuneen opiskelijan Jan Opletaln kuolema laukaisi opiskelijalevottomuuksia. Tämän jälkeen pidätettiin 1 800 opiskelijaa ja opettajaa sekä lukuisia poliitikkoja, kaikki yliopistot suljettiin, opiskelijajohtajat teloitettiin ja satoja lähetettiin keskitysleireille.
Talvella 1941 komento koveni, kun Reinhard Heydrich nimitettiin valtakunnanprotektoriksi. Hänen johdollaan hallitus uudistettiin, pääministeri Alois Eliáš teloitettiin ja kaikki tšekkien kulttuurijärjestöt lakkautettiin ja juutalaisten siirto keskitysleireille järjestettiin. Heydrich salamurhattiin partisaani-iskussa 4. kesäkuuta 1942, minkä jälkeen protektoriksi tuli kenraalieversti Kurt Daluege, joka määräsi kostoksi Lidicen ja Ležákyn kylien tuhoamisen. Vuonna 1943 sotaponnisteluja kiihdytettiin ja 30 000 työläistä siirrettiin työhön Saksaan ministeri Karl Hermann Frankin johdolla. Kaikki sotateollisuuteen liittymätön teollisuus kiellettiin.
Valtakunnanprotektorit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Konstantin von Neurath (1939–1943)
- Reinhard Heydrich (1941–1942)
- Kurt Daluege (1942–1943)
- Wilhelm Frick (1943–1945)
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Protektorat Böhmen und Mähren ome-lexikon.uni-oldenburg.de. Oldenburgin yliopisto. Viitattu 27.12.2022. (saksaksi)
- ↑ Bohemia and Moravia, Protectorate of (pdf) Yad Vashem - The World Holocaust Remembrance Center. Viitattu 27.12.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Böömin ja Määrin protektoraatti Wikimedia Commonsissa
.svg?lang=fi)
- Puolan kenraalikuvernementti (1939–1945)
Krakovan piiri - Lublinin piiri
- Radomin piiri
- Varsovan piiri
Böömin ja Määrin protektoraatti (1939–1945) - Tanskan protektoraatti (1940–1943)
Alankomaiden valtakunnankomissariaatti (1940–1945) - Norjan valtakunnankomissariaatti (1940–1945)
- Tanskan valtakunnankomissariaatti (1943–1945)
- Belgian ja Pohjois-Ranskan valtakunnankomissariaatti (1944)
Kaukasian valtakunnankomissariaatti (suunnitelma) - Moskovan valtakunnankomissariaatti (toimeenpanematon asetus, 1941)
- Ostlandin valtakunnankomissariaatti (1941–1945)
- Ukrainan valtakunnankomissariaatti (1941–1945)