Bioetiikka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Bioetiikka on etiikan, erityisesti soveltavan etiikan haara, joka tutkii terveydenhuollon sekä lääke- ja biotieteiden yhteydessä esiintyviä eettisiä kysymyksiä. Bioetiikan perinteisiä tutkimuskohteita ovat esimerkiksi kysymykset abortin, eutanasian, kloonaamisen, kantasolututkimuksen ja geenimanipulaation moraalisesta oikeutettavuudesta. Monet bioeetikot askaroivat kysymysten parissa lääketieteellisen nanoteknologian, geenipankkien sekä biopankkien moraalisista ja poliittisista seurauksista sekä niihin liittyvistä filosofis-oikeudellisista ongelmista. Ihmisten ja eläinten oikeuksiin liittyvät tutkimuseettiset kysymykset ovat myös perinteisesti bioetiikan alaa.

Kliininen bioetiikka on Yhdysvalloissa 1990-luvulla yleistynyt oppiala, jossa erikoistutaan erityisesti sairaalaympäristöissä nouseviin akuutteihin eettisiin ongelmiin. Joissain yhdysvaltalaisissa sairaaloissa päivystää kliininen bioeetikko avustamassa lääkäreitä päätöksenteossa tyypillisesti nopeatempoisissa ja eettisesti vaikeaselkoisissa tilanteissa.

Bioetiikkaan läheisesti liittyviä etiikan alueita ovat ympäristöetiikka ja lääketieteen etiikka.

Suomessa bioetiikkaa on pyrkinyt vakiinnuttamaan ja edistämään esimerkiksi Bioetiikan instituutti.

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elämää koskeva eettinen pohdinta on kuulunut filosofian peruskysymyksiin antiikista alkaen, samoin kuin eettisten kysymysten pohtiminen lääke- ja oikeustieteeseen. Ennen 1900-luvun puoltaväliä näiden kysymysten tarkastelu oli kuitenkin epäsystemaattista ja tavanomaisesti kristillisesti virittynyttä.

Varsinainen bioeettinen tutkimus sai alkunsa 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin lääketieteessä tehtiin merkittäviä läpimurtoja koskien elinsiirtoja, dialyysiä ja tehohoitoa. Samoihin aikoihin kehitettiin ehkäisypilleri ja turvalliset tavat tehdä abortti. Tuoreessa muistissa oli tuolloin natsien keskitysleireillä harjoittama eettisesti kyseenalainen lääketieteellinen tutkimus, joka oli tullut vastikään suuren julkisuuden tietoon. Nämä kehityskulut ruokkivat mielenkiintoa eettisiin kysymyksiin yksilöiden oikeudesta kalliisiin lääketieteellisiin hoitoihin, aborttiin ja eutanasiaan.[1]

Bioetiikasta tuli oma akateeminen erikoisalueensa Hastings Centerin perustamisen myötä vuonna 1970. Bioteknologisten innovaatioiden myötä bioetiikka laajeni vähitellen kliinisen lääketieteellisen etiikan ulkopuolelle. Mukaan tuli vähin erin bioteknologisia kehityskulkuja ennakoivia elementtejä, joihin aikoinaan suhtauduttiin huvittuneisuudella. Esimerkiksi ihmisen ja eläinten kloonaamisen etiikan pohtiminen herätti 1970-luvulla asiaan perehtyneiden empiiristen biotieteilijöiden piirissä huvittuneisuutta, koska kloonaamisen ajateltiin olevan tuolloin pikemminkin science fictioniin kuin tieteeseen kuuluvaa.

Bioetiikan tutkimuksella on ollut sen alkutaipaleesta asti vuorovaikutusta poliittisen päätöksenteon kanssa. Tämä on näkynyt erilaisten eettisten komiteoiden nousussa 1970-luvun lopulta saakka, niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Esimerkiksi UNESCOlla on ollut oma bioeettinen ohjelmansa 1993.[2]

Bioetiikkaa on harjoittanut alusta saakka laaja joukko kirjoittajia erilaisista filosofisista, tieteellisistä ja uskonnollisista taustoista: bioetiikkaa harjoittaa muun muassa filosofit, lääkärit, sosiologit ja muut yhteiskuntatieteilijät sekä eri uskontojen teologit. Tästä syystä tieteenalalle on hyvin ominaista epäyhtenäisyys tutkimustavoissa, kirjoitustyyleissä ja argumentatiivisissa lähtökohdissa. Osittain tästä syystä bioetiikka on hyvin kiivaasti kiistelty ala.

Bioetiikan tutkimus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bioetiikassa sovelletaan eettistä analyysiä lääketieteellisiin ja bioteknologisiin kysymyksiin. Tyypillistä on, että näihin kysymyksiin liittyy moraalisia jatkokysymyksiä muun muassa:

Bioeettistä analyysiä voidaan tehdä joko teoria- tai käytäntövetoisesti tai koherentistisesti. Teoreettisessa lähestymistavassa otetaan tavanomaisesti lähtökohdaksi jokin normatiivisen etiikan teoria, esimerkiksi velvollisuus- tai seurausetiikka, tai mahdollisesti jokin teologisen etiikan muoto, jonka yleisistä periaatteista johtamalla yritetään muodostaa toimintasuositus tarkasteltuun yksittäistilanteeseen. Yritykset tehdä teoriavetoista bioetiikkaa ylittämällä yksittäisten taustateorioiden rajoitukset johtavat yleensä Georgetownin mantran tyylisiin periaatelistauksiin.

1980-luvulla yleistyi teoriavastaisen ja filosofiseen spekulaatioon nuivasti suhtautuvan bioetiikan suuntaus, joka painotti empiiristen tapausten monimutkaisuutta. Tällaisessa käytäntövetoisessa bioetiikassa tarkastellaan yleensä samanlaisten tapausten paradigmaa, joista johdetaan toimintasuositukset tavalla tai toisella yleistämällä. Esimerkiksi sosiologiaan pohjautuva ja feministinen bioetiikka pyrkii tällaiseen bioeettiseen ongelmanratkaisuun.

Koherentistinen bioetiikka tarkastelee erilaisten arvojen ja normien sisäistä ja keskinäistä johdonmukaisuutta, ja pyrkii ilmaisemaan miten olisi johdonmukaisinta toimia tilanteessa, pikemminkin kuin mikä olisi oikein tai väärin.

Bioetiikan tutkimusta on kritisoitu rajusti sen alkutaipaleelta saakka. Tyypillisin kritiikki kohdistuu sen käyttökelpoisuuteen eettisen päätöksenteon välineenä: bioeetikoiden esittämät johtopäätökset ovat toisinaan epäintuitiivisia ja arkijärjen vastaisia. Myös mannermaisen filosofian, erityisesti postmodernismin parissa bioetiikkaa on kritisoitu sen valistusmaisen ja rationalistisen taustaideologian takia.

Bioetiikka ja yhteiskunnallinen päätöksenteko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bioetiikkaa tutkitaan akateemisen perustutkimuksen lisäksi usein tilaustutkimuksina lainsäädännön tarpeisiin. Tässä suhteessa bioetiikka on usein esijuridista. Useimmissa länsimaissa on erityisiä tutkimusinstituutteja ja monialaisia komiteoita, joissa bioeettistä ongelmanratkaisua pyritään harjoittamaan.

Bioetiikan kysymyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bioetiikka pyrkii tarkastelemaan erilaisten lääke- ja bioteknologisten toimenpiteiden eettistä oikeutettavuutta. Bioetiikan ydinkysymyksiä ovat muun muassa:

Tunnettuja bioeetikoita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ History of Bioethics science.jrank.org. Viitattu 12. lokakuuta 2008. (englanniksi)
  2. ↑ Unesco SHS Programme for Bioethics unesco.org. Viitattu 12. lokakuuta 2008. (englanniksi)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomeksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Gazzaniga, Michael S.: Eettiset aivot. ((The ethical brain, 2005.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen) Helsinki: Terra Cognita, 2006. ISBN 952-5202-97-6
  • Häyry, Heta & Matti Häyry: Elämän ehdot: Bioetiikan, vapauden ja vastuun filosofiaa. Helsinki: Yliopistopaino, 1997. ISBN 951-570-354-9
  • Häyry, Matti & Heta Häyry: Rakasta, kärsi ja unhoita: Moraalifilosofisia pohdintoja ihmiselämän alusta ja lopusta. Helsinki: Kirjayhtymä, 1987. ISBN 951-26-3126-1
  • Häyry, Heta & Matti Häyry (toim.): Luonnotonta lastensaantia? Helsinki: Gaudeamus, 1989. ISBN 951-662-483-9
  • Häyry, Matti: Ihminen 2.0 : geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset. Helsinki: Gaudeamus, 2012. ISBN 978-952-495-249-1
  • Ryynänen, Olli-Pekka & Markku Myllykangas: Terveydenhuollon etiikka: Arvot monimutkaisuuden maailmassa. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-23735-3
  • Räikkä, Juha: Esseitä etiikasta. Kuopio: Unipress, 2006. ISBN 951-579-222-3
  • Saxén, Heikki & Salla Saxén: Miten bioetiikka voi muuttaa suomalaista terveydenhuoltoa? Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2016. ISBN 978-952-7072-60-8 Luettavissa verkossa.

Englanniksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Beauchamp, Tom L. & James F. Childress. (2001). Principles of Biomedical Ethics. 5th Ed. Oxford University Press. ISBN 0-19-514332-9.
  • Häyry, Matti (2001). Playing God: Essays on bioethics. Helsinki: Helsinki University Press.
  • Potter, Van Rensselaer. (1971). Bioethics: Bridge to the Future. Englewood Cliffs, N.J.: Prentice-Hall. ISBN 0-13-076505-8
  • Potter, Van Rensselaer. (1988). Global Bioethics: Building on the Leopold Legacy. East Lansing. Michigan State University Press. ISBN 0-87013-264-4
  • Rhodes, Rosamond, Margaret P. Battin & Anita Silvers. (2002). Medicine and Social Justice. Essays on the Distribution of Health Care. Oxford University Press. ISBN 0-19-514354-X.
  • Saxén, Heikki (2017). A Cultural Giant: An interpretation of bioethics in light of its intellectual and cultural history. Tampere University Press. ISBN 978-952-03-0523-9. Freely accessible online.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bioetiikka.

Suomeksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englanniksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Bioetiikka&oldid=22769411”