Brooklyn
| Brooklyn | |
|---|---|
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Brooklyn korostettuna. |
|
| Kaupunki | New York City |
| Pinta-ala | 250 km² |
| Väkiluku | 2 736 074 (2020) |
| Väestötiheys | 14 917 as./km² |
Brooklyn (/bruklin/, 
ääntäminen (ohje)) on väekkäin New Yorkin kaupungin viidestä hallintoalueesta (borough) noin 2,7 miljoonalla asukkaallaan. Pinta-alaltaan Brooklyn on 251 km², josta 182,9 km² on maata ja 68,1 km² vettä. Brooklyn sijaitsee Long Island -saaren läntisessä päässä. Se muodostaa nimellisesti oman piirikuntansa, Kingsin piirikunnan, joskaan sillä ei käytännössäselvennä ole omaa hallintoa.
Brooklyn on etnisesti hyvin monimuotoinen, ja alue koostuukin lukuisista keskenään hyvin erilaisista kaupunginosista, joilla on oma identiteettinsä.[1]
Brooklynin tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat Brooklyn Bridge, yksi Yhdysvaltain vanhimmista riippusilloista, ja Coney Islandin huvipuisto.[1]
Nimen alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Brooklyn sai alankomaalaisilta uudisasukkailta nimekseen Breuckelen Alankomaissa sijaitsevan Breukelenin kaupungin mukaan. Myöhemmin nimi englantilaistettiin muotoon Brooklyn.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hollantilaiset asuttivat Brooklynin alueen 1630-luvulla, ja alueelle syntyi pian kuusi maatalousvaltaista kaupunkia: Brooklyn, Flatlands, Flatbush, New Utrecht, Bushwick ja Gravesend.[3]
Vuonna 1664 hollantilaiset menettivät alueen briteille, ja alueen kaupungit yhdistettiin Kings County -nimiseksi piirikunnaksi vuonna 1683. Yhdysvaltain vapaussodan aikana Brooklynissa käytiin Long Islandin taistelu 27. elokuuta 1776.[3]
Kun Iso-Britannia oli vallannut New Yorkin, kuoli heidän pahamaineisissa vankilaivoissaan tuhansia sotavankeja, joille on pystytetty muistomerkki Fort Greene Parkiin. Vankilaivat olivat ankkurissa Wallabout Bayn lahdessa..[3]
1800-luvun alussa Brooklynista kehittyi maailman ensimmäinen moderni esikaupunki, ja Brooklyn Heightsistä kehittyi varakkaiden asuinalue.[3]
Itsenäinen kaupunki Brooklynistä tuli vuonna 1834 ja siellä otettiin käyttöön samanlainen ruutuasemakaava kuin Manhattanilla.[3]
1880-luvulla Brooklynissa oli 20 000 teollisuustyöpaikkaa ja siellä rakennettiin enemmän laivoja kuin New Yorkissa. Sisällissodan aikana maailman ensimmäinen panssarilaiva Monitor rakennettiin Greenpointissa.[3]
Brooklynissa oli myös oma musiikkiakatemia (1859) sekä historiallinen seura (1863) että keskuspuisto. Brooklynissa oli myös oma, rakastettu baseball-joukkueensa, Dodgers, joka kuitenkin muutti Los Angelesiin vuonna 1957.[3]
1800-luvun lopulla Brooklyn oli yksi Yhdysvaltojen suurimmista kaupungeista. Liike-elämän etu oli kuitenkin läheisemmät suhteet New Yorkin suurkaupunkiin ja vuonna 1883 valmistunut Brooklyn Bridge asettikin Brooklynin itsenäisyyden kyseenalaiseksi. Paikallisen demokraattisen puolueen vastustuksesta huolimatta Brooklyn liittyi osaksi New Yorkin kaupunkia vuonna 1898. Yhdistyminen hyväksyttiin vain 277 äänen erolla.[3]
Lisää liikenneyhteyksiä Brooklynin ja Manhattanin välille - Brooklyn Bridgen lisäksi - saatiin, kun sillat Williamsburg Bridge (1903) ja Manhattan Bridge (1909) rakennettiin. 1920-luvulla metrokin ulottui jo Coney Islandiin ja vuonna 1950 tehtiin Batteryn tunneli liikenneyhteyksien parantamiseksi. Vuonna 1931 Brooklyniin perustettiin New Yorkin ensimmäinen lentokenttä, Floyd Bennett Field, jonka paikalla on nykyään Gatewayn virkistysalue.[3]
Nykyinen Brooklyn on säilyttänyt paljon itsenäisen teollisuuskaupungin piirteitä. Brooklynissä on oma ostosparatiisi Flatbush Avenuen seudulla, kulttuuri- ja hallintokeskus (engl. Civic Center) ja kiinalaiskaupunginosa Chinatown Sunset Parkissa (missä aiemmin oli sijainnut suomalaisyhteisön alue Finntown[4]). Brooklyn on kuuluisa lukuisista kirkoista ja muista temppeleistä, jotka palvelevat eri uskontokuntia ja asuinalueita.[3]
Brooklynissa on paljon omakotitaloja, mutta suurin osa ihmisistä asuu kerros- tai rivitaloissa. Bedford-Stuyvesantissa ja Brownsvillessä on joitakin New Yorkin pahimpia slummeja, joissa on kortteleittain poltettuja ja hylättyjä rakennuksia. Crown Heightsin alueella on ollut pitkään konflikteja afroamerikkalaisten ja hasidijuutalaisten välillä ja ryhmien välit ovat yhä jännittyneet. Toisaalta suojelumääräyksien ansiosta monet historialliset alueet ovat säilyneet elävinä. Myös uusia alueita on rakennettu ja vanhoja laitureita on otettu uudestaan laivaliikenteen käyttöön.[3]
2000-luvulla Brooklyn on kokenut laajaa keskiluokkaistumista ja alueen asuntojen hintatasot ovatkin nousseet monin paikoin huomattavasti.[5][6][7]
Kulttuuri ja urheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Brooklynissa sijaitsee Brooklyn Museum, joka on yksi Yhdysvaltain suurimmista museoista.[1] Koripallojoukkue Brooklyn Nets pelaa ammattilaiskoripallon NBA-sarjassa. Kaudesta 2015–2016 alkaen NHL-jääkiekkojoukkue New York Islanders siirtyy pelaamaan kotiottelunsa Brooklyniin 2012 valmistuneeseen monitoimihalliin Barclays Centeriin.
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2010 väestönlaskennassa brooklynilaisista 42,8 % oli valkoisia, 34,3 % mustia, 10,5 % aasialaisia (enimmäkseen kiinalaisia) ja 0,5 % intiaaneja. Latinoja oli 19,8 %.[8]
Kuvagalleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
1800-luvun rivitaloja Kent Streetillä Greenpointissa -
Carroll Park -
Coney Islandin Astroland -
Brooklynin talvisia katuja -
Brooklyn Bridge -
Tunnettuja Brooklynissa asuneita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Riddick Bowe[9]
- Mel Brooks[10]
- Aaron Copland[11]
- Larry David[12]
- Jackie Gleason[13]
- Susan Hayward[14]
- Jay Z[15]
- Jean-Michel Basquiat[16]
- Sandy Koufax[17]
- Spike Lee[18]
- The Notorious B.I.G.[19]
- Suzanne Pleshette[20]
- Phil Rizzuto[11]
- Carl Sagan[21]
- Bernie Sanders[22]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Haapasalo, Alli: Mondo matkaopas New York, s. 163–173. Image kustannus, 2007. ISBN 978-952-5678-06-2
- ↑ Lee, Jennifer: Going Dutch, and Saying It Right The New York Times. 4.9.2009. Viitattu 4.10.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k New York City:Brooklyn Encyclopaedia Britannica. Viitattu 8.12.2013. (englanniksi)
- ↑ In the early 20th century, Finns in Sunset Park created NYC’s first not-for-profit co-op 6sqft. Viitattu 11.8.2019. (englanti)
- ↑ Megan Carpentier: The last battle for Brooklyn, America's most unaffordable place to buy a home The Guardian. 3.10.2016. Viitattu 24.3.2019. (englanti)
- ↑ Who Are the Real Culprits Behind Hyper Gentrification? The Bridge. 24.1.2018. Viitattu 24.3.2019.
- ↑ The Blossoming of Bed-Stuy: Is Gentrification Racist? The Bridge. 28.6.2017. Viitattu 24.3.2019.
- ↑ Census 2010 U.S. Census Bureau. Viitattu 4.7.2012.
- ↑ George Willis: Riddick Bowe regrets never fighting Lennox Lewis New York Post. 1.12.2018. Viitattu 23.3.2019. (englanniksi)
- ↑ Mel Brooks Biography (1926-) www.filmreference.com. Viitattu 23.3.2019.
- ↑ a b Famous People From Brooklyn Ranker. Viitattu 20.4.2019. (englanniksi)
- ↑ Tad Friend: Brooklyn Boy newyorker.com. 16.2.2015. Viitattu 23.3.2019. (englanniksi)
- ↑ Jackie Gleason | American actor Encyclopedia Britannica. Viitattu 23.3.2019. (englanniksi)
- ↑ On This Day in History, March 14: Farewell To Brooklyn Actress Susan Hayward Brooklyn Daily Eagle. 14.3.2012. Viitattu 23.3.2019. (englanti)
- ↑ Jay-Z Biography. Viitattu 23.3.2019. (englanti)
- ↑ Jean-Michel Basquiat | Neo-Expressionist Painter, Graffiti Artist | Britannica www.britannica.com. 24.12.2023. Viitattu 25.12.2023. (englanniksi)
- ↑ Sandy Koufax www.jewishvirtuallibrary.org. Viitattu 23.3.2019.
- ↑ Spike Lee Biography. Viitattu 23.3.2019. (englanti)
- ↑ Biggie Smalls Biography. Viitattu 23.3.2019. (englanti)
- ↑ Suzanne Pleshette Biography. Arkistoitu 23.3.2019. Viitattu 23.3.2019. (englanti)
- ↑ Carl Sagan Biography. Viitattu 23.3.2019. (englanti)
- ↑ Bernie Sanders Hosts First 2020 Presidential Campaign Rally in Brooklyn Time. Arkistoitu 7.3.2019. Viitattu 23.3.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Brooklyn Wikimedia Commonsissa
- Jaro Nemcok: Brooklyn 101 Brooklyn101.com. Arkistoitu 19.11.2016. Viitattu 4.7.2012.