Carl Robert Mannerheim

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kreivi Carl Robert Mannerheim

Carl Robert Mannerheim (1. helmikuuta 1835 Viipuri – 9. lokakuuta 1914 Helsinki) oli suomalainen kreivi, kartanonomistaja ja liike- ja valtiopäivämies. Parhaiten hänet ehkä tunnetaan marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin isänä.[1]

Nuori Carl Robert Mannerheim

Suku ja koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Carl Robert Mannerheimin vanhemmat olivat hovioikeuden presidentti, kreivi Carl Gustaf Mannerheim ja Eva Vilhelmina von Schantz. Hän pääsi ylioppilaaksi Helsingin yksityislyseosta vuonna 1853 ja opiskeli sitten Helsingin yliopistossa. Keväällä 1858 Mannerheimin ylioppilasteatterille kirjoittaman poliittisen satiirinäytelmän Ditt och datt esitykset johtivat yliopiston rehtori Gabriel Reinin erottamiseen.[2]

Carl Robert oli vanhin viidestä sisaruksesta. Nuorempi sisar Sofia Augusta Mannerheim (1833–1867) oli naimisissa italialaisen diplomaatti Francois Cottan kanssa. Sofia kuoli synnyttettyään Jeanne Cottan (1867–1914), jonka kasvatti Suomessa ja Tukholmassa täti Mimmi Mannerheim. Nuorin sisar Anna Maria Mannerheim (1840–1924) oli naimisissa tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöldin kanssa. Veljistä Lars August kuoli kolmivuotiaana vuonna 1846 ja Gustaf Johan 19-vuotiaana vuonna 1865.

Ura liikemiehenä ja kirjoittajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Carl Robert Mannerheim omisti isältään perimänsä Louhisaaren kartanon Askaisissa ja hän oli mukana perustamassa 1870-luvun alussa paperitehdasta ja puuhiomoa Kuusankoskelle. Hän toimi kuuden vuoden ajan vuosina 1872–1878 Kuusankoski Osakeyhtiön toimitusjohtajana. Hän matkusteli paljon Yhdysvalloissa ja Ranskassa liikeasioissa ja kävi Suomessa vain lyhyillä vierailuilla.[1]

Mannerheim oli taiteellinen ja harrasti erityisesti runoutta. Hän poikkesi suvun perinteistä, sillä hänestä ei tullut sotilasta eikä virkamiestä. Carl Robert tunnettiin radikaaleista poliittisista näkemyksistään, ja kun hän peri isältään kreivin arvonimen, viranomaiset paheksuivat häntä poliittisena satiirikkona. Terävänä kynänkäyttäjänä Carl Robert Mannerheim ilmaisi selvästi kantansa venäläisiin vallanpitäjiin.

Kreivi Carl Robert Mannerheim ja kreivitär Hélène Mannerheim von Julin

Carl Robert Mannerheim meni vuonna 1862 naimisiin Hedvig Charlotta Hélène von Julinin kanssa, joka oli huomattavan suomalaisen teollisuusmiehen, vuorineuvos Johan Jakob von Julinin ja Charlotta Jägerskiöldin vanhin tytär. Suku oli niin ikään Ruotsista Suomeen muuttanut. He saivat seitsemän lasta, neljä poikaa ja kolme tyttöä. Perheen seitsemän lasta joutuivat sukulaisten huostaan Hélène von Julinin kuoltua vuonna 1881.[1]

Mannerheim teki kuitenkin muun muassa uhkapelivelkojensa takia konkurssin[1] vuonna 1879 ja kartano sekä osa veloista siirtyivät vuonna 1880 vanhemmalle sisarelle, Mimmi (Eva Carolina) Mannerheimille (1836–1905). Carl Robert Mannerheim oli muuttanut jo rakastajattarensa Sofia Nordenstamin (1849–1915) kanssa pois Suomesta ja vietti taiteilijaelämää Pariisissa. Heille syntyi tytär Olga Sofia Marguerite (Kissie) Gripenberg (1884–1958).[3]

Carl Robert Mannerheim palasi vuonna 1887 Suomeen toisen vaimonsa Sofia Nordenstamin kanssa ja perusti Helsinkiin toimistotarvikkeita myyvän yrityksen, joka aloitti vuonna 1900 kirjoituskoneiden maahantuonnin ja myynnin Suomessa. Hän osoittautui ahkeraksi ja järjestelmälliseksi liikemieheksi. Mannerheimin yrityksen toimintaa jatkoi hänen vävynsä Michael Gripenberg vuonna 1909 perustetussa Oy Systema Ab:ssa, josta tuli Suomen johtava kirjoituskoneiden maahantuoja.[3]

Mannerheim oli aatelissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1863–1864, 1867, 1877–1878, 1891, 1894, 1897, 1899, 1900, 1904–1905 ja 1905–1906.[1]

Mannerheim osallistui 1900-luvun alun sortovuosina aktivistien toimintaan ja yritti muun muassa saada Venäjän armeijassa palvelleen Carl Gustaf poikansa luopumaan aikeesta mennä vapaaehtoisena Venäjän-Japanin sotaan. Carl Robert Mannerheim oli myös kirjailija ja kääntäjä. Hän oli tunnettu liberaali ja esitti ajankohtaan nähden radikaaleja mielipiteitä. Hän sai kamarijunkkarin arvon vuonna 1876.

Perhe ja lapset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Carl Robert ja Hélène Mannerheim kahden vanhimman lapsensa Sophien ja Carlin kanssa n. 1866

Avioliitto Hélène von Julinin kanssa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Carl Robert Mannerheim oli naimisissa kaksi kertaa. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli vuorineuvos Johan Jakob von Julinin ja Charlotta Johanna Ottiliana Jägerskiöldin tytär Hedvig Charlotta Helena (Hélène) von Julin (1842–1881).[1] Heidät vihittiin joulukuussa 1862 ja avioliitto kesti Helene Mannerheimin kuolemaan vuonna 1881 saakka. Tästä avioliitosta oli seitsemän lasta, joiden kanssa Hélène Mannerheim eli Louhisaaressa sillä aikaa kun aviomies oleskeli pitkiä aikoja Ranskassa ja Yhdysvalloissa tehden Suomeen vain lyhyitä vierailuja. Vuonna 1880 hän muutti pysyvästi Pariisiin pakoon velkojaan rakastajattarensa Sofia Nordenstamin kanssa. Hélène Mannerheim kuoli verrattain nuorena, vain 38-vuotiaana sydänkohtaukseen vuonna 1881.[1] Carl Robert Mannerheim palasi rakastajattarensa luokse Pariisiin muutama päivä vaimonsa hautajaisten jälkeen ja lapset jäivät Suomeen von Julinin ja Mannerheimin sukujen hoiviin.[1]

Lapset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Eva Charlotta Lovisa Sofia (Sophie) (1863–1928) opiskeli sairaanhoitajaksi vuosina 1899–1902 Englannissa ja työskenteli Kirurgisen sairaalan ylihoitajana sekä sairaanhoitajakoulutuksen uranuurtajana Suomessa. Oli naimisissa vuosina 1896–1899 kamariherra Hjalmar Linderin kanssa.
  • Carl Erik Johan (1865–1915) pankinjohtaja, avioitui Aina Johanna o.s. Ehrnroothin kanssa
  • Carl Gustaf Emil (1867–1951) Suomen marsalkka. Hänen puolisonsa oli Anastasie o.s. Arapova
  • Carl Fridolf Johan (1868–1934) kartanonomistaja, avioitui Sofia Palaemona o.s. Treschovin kanssa
  • Eva Hedvig Wilhelmina Johanna (1870–1957) kirjataiteilija ja kirjailija, avioitui kreivi, taidemaalari Louis Sparren kanssa
  • Nanny Albertina Anna Helena (Annicka) (1872–1886) kuoli 14-vuotiaana keuhkokuumeeseen Pietarissa köyhtyneitten aatelisten asuntolassa
  • Carl August Ludvig (1873–1910) insinööri, avioitui Elisabet Nemmie Carolina o.s. Nordenfeltin kanssa [1][3]
Carl Robert Mannerheim 1871
Carl Robet Mannerheim, Eero Järnefelt 1913
Sofia Nordenstam 1872

Avioliitto Sofia Nordenstamin kanssa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen avioliittonsa Carl Robert Mannerheim solmi Pariisissa vuonna 1883, keisarinnan hovineiti, vapaaherratar Sofia Nordenstamin (1849–1914) kanssa. Sofian vanhemmat olivat senaattori ja kenraali, vapaaherra Johan Mauritz Nordenstam ja Olga Vladimirovna Panova. Toisesta avioliitosta syntyi yksi lapsi. Perhe muutti takaisin Suomeen vuonna 1887.[1]

Lapsi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Olga Sofia Margareta (Kissie) (1884–1958).[4] Margareta Mannerheim avioitui Michael Gripenbergin kanssa, joka oli everstiluutnatti ja kartanonomistaja. Michael Gripenbergistä tuli Oy Systema Ab:n johtaja Carl Robert Mannerheimin jälkeen[1]

Sofia Nordenstam-Mannerheim kuoli kesällä 1914 ja Carl Robert Mannerheim saman vuoden lokakuussa.[1]

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l Sainio, Venla: Mannerheim, Carl Robert (1835 - 1914) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 6.9.2001, päivitetty 6.6,2013. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 2.3.2024.
  2. ↑ Marski oli pihi, hassu imitaattori ja hajotetun perheen lapsi – kummipoika paljastaa Mannerheimin kotiminän ja opettaa meille vihdoin tämän oikean etunimen Helsingin Sanomat. 1.1.2017. Viitattu 2.3.2024.
  3. ↑ a b c Sukutausta mannerheim.fi. Viitattu 2.3.2024.
  4. ↑ Sukutausta mannerheim.fi. Viitattu 2.3.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Carl_Robert_Mannerheim&oldid=22233189”