Checker

Checker Cab Michiganissa Ypsilantissa.

Checker oli yhdysvaltalaisen Checker Motor Corporationin vuosina 1922–1982 valmistama automerkki. Yhtiö toimi Kalamazoon kaupungissa Michiganin osavaltiossa.

Suurimman osan toiminta-ajastaan Checker valmisti yksinomaan yhdysvaltalaisten suurkaupunkien taksikäyttöön tarkoitettuja suurikokoisia henkilöautomalleja. Autojen tuntomerkki oli kylkeen ikkunalinjan alapuolelle maalattu shakkiruutukuvio, mihin auton nimikin viittasi. Auton eri mallien valmistusmäärät jäivät pieniksi; esimerkiksi Suomessa 1950-luvulla käytettyä A2-mallia tehtiin vain noin 5 000 kappaletta. Yhdysvaltalaisen käytännön mukaan Checkerit olivat taksiyritysten omistuksessa ja niiden käyttöikä jäi lyhyeksi. Valmistaja romutti autot miltei poikkeuksetta noin viiden vuoden käytön jälkeen.

Oman autotuotantonsa päätyttyä vuonna 1982 Checker valmisti alihankintana osia muille yhdysvaltalaisille autovalmistajille, kunnes yhtiö joutui yrityssaneeraukseen vuonna 2009.

Checker Suomessa

Vuoden 1952 Helsingin olympialaisten lähestyessä Helsingin, Turun ja Tampereen taksiautoilijat halusivat panostaa kisavieraiden palveluun osana koko Suomen markkinointia. Taksimiehet kohensivat kielitaitoaan kursseilla, mutta siistejä taksiautoja pidettiin tässä asiassa vieläkin tärkeämpinä käyntikortteina. 1950-luvun alussa Suomen taksikalusto oli kuitenkin suurimmaksi osaksi peräisin sotia edeltäneeltä ajalta ja siten varsin kulunutta eikä käytettävissä olevien autojen määrää pidetty riittävänä. Asiaan kiinnitti huomiota myös Helsingin kaupunginjohtaja ja olympiakisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Erik von Frenckell. Tiukan tuontisäännöstelyn vuoksi uusia autoja saatiin maahan hyvin niukasti.

Tässä tilanteessa katseet suunnattiin Yhdysvaltoihin, jossa Checker oli saavuttanut hyvän maineen puhtaasti hyötyliikenteeseen suunniteltuna henkilöautona. Checker-autojen tuontia varten perustettiin vuonna 1951 yhtiö nimeltä Autoilijain Hankinta Oy ja kauppa- ja teollisuusministeriön alainen valtion lisenssitoimikunta myönsi 300 000 dollaria autojen ostoon. Yhtiön edustajat matkustivat Yhdysvaltoihin, jossa he tekivät kaupat noin 500 käytöstä poistetusta Checkeristä. Kyseiset autot olivat pääosin vuosimallia 1946–1948, mutta joukossa huhuttiin olleen myös vuoden 1942 mallisia ja jopa vieläkin vanhempia autoja. Valmistaja lupasi tehdä autoihin kaikki tarvittavat korjaukset. Autojen markkinoinnissa suomalaisille taksiyrittäjille ei ollut vaikeuksia, päinvastoin kaikki varattiin etukäteen ja yli 200 ostajaa jäi vielä jonoon. Autojen hinta oli noin 500 000 markkaa, mikä oli reilusti alle puolet silloin uusien amerikkalaisten autojen hinnasta.

Pettymys oli kuitenkin suuri, kun ensimmäiset Checker-autot lokakuussa 1951 saapuivat Helsingin satamaan. Laivan kannella oli 55 likaista, kolhuista ja ruosteista autoa, joista vain muutama oli ajokuntoinen. Myöhemmissä erissä saapuneet autot olivat hieman paremmassa kunnossa. Taksiautoilijat, jotka olivat asettaneet Checkereihin suuret odotukset ja suorittaneet niistä etumaksuna kaksi kolmasosaa kauppahinnasta, tunsivat tulleensa petetyiksi ja nostivat mittavaksi paisuneen oikeusprosessin (”Checker-kekkerit”), jossa syyllisiä etsittiin niin Atlantin tältä kuin tuoltakin puolelta. Yhdysvaltalaisen osapuolen mukaan autojen vauriot olivat syntyneet välilastauksissa Euroopan satamissa. Autokauppaa hoitaneen Autoilijain Hankinta Oy:n (joka ristittiin jupakan vuoksi ”Kekkeri-yhtiöksi”) vastuuhenkilöt riitautuivat korvauskysymyksistä ja yhtiö lakkautettiin, minkä jälkeen taksiyrittäjät pyysivät käytettyjen autojen kauppiaana tunnetun S. P. J. Keinäsen jatkamaan korvausasian käsittelyä ja hankkimaan Checkereihin varaosia Yhdysvalloista. Vuonna 1954 Keinänen perusti yhdysvaltalaisen valmistajan kanssa Checker Oy:n tuomaan Suomeen varaosia ja mahdollisesti myös uusia autoja. Kyseinen yhtiö ajautui kuitenkin pian talousvaikeuksiin ja lopetti toimintansa vuonna 1957, kun tuontilupia uusia autoja varten ei saatu. S. P. J. Keinänen joutui yhdeksi jupakan syntipukeista, vaikka hänellä ei ollutkaan mitään osuutta alkuperäiseen Checker-kauppaan. Autojen maahantuojien kannanotossa jupakan johdosta korostettiin, että käytettyjen autojen tuonti Suomeen ei ylipäätään ollut mielekästä, koska maassa oli jo valmiiksi vanha autokalusto. Käytettyjen Checkerien hinnat korjauskustannuksineen lähentelivät jo halvimpien uusien amerikkalaisten autojen hintoja.

Suomeen ehdittiin tuoda 1950-luvun alussa kaikkiaan 552 Checkeriä, joista 508 oli ajoneuvorekisterissä vuoden 1954 lopussa. Sitkeimmät Checker-taksit poistuivat Helsingin katukuvasta 1960-luvun alussa.

Lähteet

• Checker Finland ry:n kotisivut
• Kimmo Levä: Olympiavieraita Checker-takseilla. Mobilia-vuosikirja 1993, s. 113–115. Vehoniemen Automuseosäätiö, 1993, Kangasala.
• Martti Piltz: Helsingin olympialaiset ja Checker. Mobilia-vuosikirja 2006, s. 43. Mobilia-säätiö, 2006, Kangasala.

Aiheesta muualla

• Pörssitieto: Checker Oy.