Citykäytävä
 |
Tämän artikkelin nimi saattaa olla virheellinen. Ehdotettu uusi nimi on City-käytävä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
| Citykäytävä | |
|---|---|
_Jan_18,_2024.jpg?lang=fi) Citykäytävä tammikuussa 2024. |
|
| Sijainti | Aleksanterinkatu 21, Kluuvi, Helsinki |
| Avattu | 1899[1] |
| Arkkitehti | useita |
| Omistaja | Oy Julius Tallberg Ab |
| Liikkeiden määrä | n. 10[2] |
| Kerrospinta-ala | 8 200[1] m² |
| Verkkosivut | |
Citykäytävä (tai City-käytävä) on katettu liikekeskus Helsingin keskustassa Aleksanterinkatu 21:n ja laajemmin Soopelin korttelin sisäpihalla. Citykäytävässä toimii muun muassa useita ravintoloita ja erikoisliikkeitä. Kiinteistössä on liiketilaa noin 4 000 m² ja lisäksi toimistotilaa 2 700 m². Sen läpi kulkee vuosittain noin kuusi miljoonaa ihmistä, sillä se toimii läpikulkureittinä Aleksanterinkadulta ja Citycenteriin[1] ja sen kautta edelleen päärautatieasemalle.
Aleksanterinkatu 21:n tontin osti ja rakennutti 1800-luvun lopulla liikemies ja kauppaneuvos Julius Tallberg. Talon suunnittelivat Elia Heikel ja Stefan Michailow. Myöhemmin Tallberg osti myös samassa korttelissa sijainneet Keskuskatu 6:n ja Kaivokatu 8:n tontit rakennuksineen. Hänen aloitteestaan näiden kiinteistöjen porttikäytävien ja sisäpihojen läpi avattiin vuonna 1910 Aleksanterinkadulta Kaivokadulle johtanut kulkureitti, jonka suunnitteli tarkemmin Eliel Saarinen ja jonka varrelle sijoitettiin liikehuoneistoja.[3] Reitti sai myöhemmin nykyisen nimensä. Vuonna 1915 kiinteistön pihasiivet korotettiin nelikerroksisiksi Selim A. Lindqvistin piirustusten mukaan. Keskuskatu 6:n ja Kaivokatu 8:n kadunvarsirakennukset kuitenkin purettiin 1960-luvulla, samoin kuin katujen kulmassa sijainnut Skohan talo, minkä jälkeen paikalle rakennettiin nykyinen City-Center, joka tunnetaan myös nimellä Makkaratalo.[3] Suunnitelmissa oli tuolloin, että myöhemmin myös korttelissa Aleksanterinkadun puolella olevat rakennukset olisi purettu ja City-Center -rakennuskompleksia laajennettu niiden paikalle, mutta tältä osin suunnitelmaa ei koskaan toteutettu.[4] Niinpä alkuperäisestä City-käytävästä jäi edelleen jäljelle Aleksanterinkadulta korttelin sisäpihalle johtanut osuus, jonka jatkeena City Centerin läpi johti Kaivokadulle alun perin kaksi katettua käytävää.
Sisäpiha katettiin 1980-luvulla lasikatolla.[1] 1990-luvun alussa Citykäytävällä havaittiin levotonta käytöstä ja ilkivaltaa, minkä vuoksi sitä alettiin pitää öisin suljettuna.[5][6][7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Aleksi 21 Tallberg. Viitattu 20.1.2024.
- ↑ Yhteisömme Citykäytävä. Viitattu 20.1.2024.
- ↑ a b Ollila, Kaija & Toppari, Kirsti: ”Soopeli”, Puhelista Punatulkkuun: Helsingin vanhoja kortteleita, s. 89. Sanoma Oy, 1998. ISBN 951-9134-69-7
- ↑ City Center, Makkaratalo; Kaivokatu 6-8 & Keskuskatu 6-8; Helsinki Finna. Viitattu 22.1.2024.
- ↑ Ulla, Janhonen: Citykäytävä ja Makkaratalon kujat suljetaan lasiseinin ja rautaportein (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 12.3.1991. Viitattu 20.1.2024.
- ↑ Pasanen, Esko: City-käytävä suljetaan yöstä aamuun (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 20.6.1990. Viitattu 20.1.2024.
- ↑ Eronen, Uula: City-käytävä kiinni öiksi (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 8.10.1990. Viitattu 20.1.2024.