Elis

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Kreikan aluetta. Muista merkityksistä, katso täsmennyssivu.
Eliin alueyksikkö
Περιφερειακή ενότητα Ηλείας
Alueyksikkö
Sijainti
Sijainti
Valtio Kreikka
Hajautetun hallinnon alue Peloponnesos, Länsi-Kreikka ja Jooniansaaret
Alue Länsi-Kreikka
Kuntia 7
Perustettu 1.1.2011
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Pýrgos
Pinta-ala 2 618 km²
Väkiluku (2011) 159 300[1]
 – väestötiheys 60,85 as./km²
Lyhenteet
 – NUTS EL633

Elis (kreik. Ηλεία, Ileía) eli Eliin alueyksikkö (Περιφερειακή ενότητα Ηλείας, Perifereiakí enótita Ileías) on yksi Kreikan alueyksiköistä. Se sijaitsee Länsi-Kreikan alueella ja sen hallinnollinen keskus on Pýrgos.[2] Alueyksikön pinta-ala on 2 618 neliökilometriä ja asukasluku 159 300 (vuonna 2011).[1][3]

Alueyksikkö sijaitsee Peloponnesoksen niemimaan luoteisosassa. Se vastaa paljolti historiallista Eliin maakuntaa ja antiikin Elistä.

Eliin pohjois- ja koillispuolella sijaitsee Akhaian alueyksikkö, itäpuolella Arkadian alueyksikkö ja eteläpuolella Messenian alueyksikkö. Eliin alueella on paljon hedelmällistä tasankoa ja kukkulamaastoa. Itäosan vuoret ovat Arkadian vuorien jatkeita. Alueen tärkeimmät joet ovat Pineiós ja Alfeiós.

Alueyksikkö jakaantuu seitsemään kuntaan seuraavasti:[1][2]

Kartta Kunta Kuntakeskus Väkiluku
1 Pýrgos Pýrgos 47 995
4 Archaía Olympía Archaía Olympía 13 409
6 Andravída-Kyllíni Lechainá 21 581
3 Andrítsaina-Kréstena Kréstena 14 109
2 Ilída Amaliáda 32 219
7 Pineiós Gastoúni 21 034
5 Zacháro Zacháro 8 953
Pääartikkeli: Antiikin Elis
Olympian arkeologinen alue ilmasta nähtynä.

Elis on yksi Kreikan historiallisista maakunnista. Antiikin aikana sen alue oli pääosin Eliin kaupunkivaltion vallassa. Varhaisina aikoina sen toinen merkittävä kaupunki oli Pisa. Elis tunnetaan ennen kaikkea Olympiasta, joka oli merkittävä Zeuksen kulttipaikka ja jossa järjestettiin kautta antiikin maailman kuulut Olympian kisat. Uskonnollisen merkittävyytensä vuoksi Elis kykeni pitkään pysymään erossa muiden alueiden välisistä sodista. 400-luvulla eaa. peloponnesolaissodan alussa elisläiset olivat Spartan liittolaisia. Myöhemmin he sotivat sekä Spartaa että 300-luvulla eaa. myös Arkadian liittoa vastaan.[4]

Myöhempi historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frankit valtasivat Eliin keskiajalla vuoden 1204 neljännen ristiretken jälkeen. Guillaume de Champlitte otti tukikohdakseen Andravídan. Geoffroi de Villehardouin rakensi Glarenzan (kreik. Glaréntza) linnoituskaupungin, josta tuli Peloponnesoksen länsirannikon tärkein satama. Myös Santamérin linna rakennettiin samoihin aikoihin. Myöhemmin Elis päätyi venetsialaisille, jotka antoivat alueelle nimen Belvedere.[4]

Nyky-Kreikan aiemmassa prefektuurijaossa Elis muodosti Eliin prefektuurin (Νομός Ηλείας, Nomós Ileías). Nykyinen Eliin alueyksikkö perustettiin vuoden 2011 alussa Kallikrates-suunnitelman myötä, ja se korvasi tuolloin lakkautetun prefektuurin.

  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 29.8.2014. (kreikaksi)
  2. a b Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης (PDF) (Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας. 11.8.2010. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Arkistoitu 12.7.2017. Viitattu 9.6.2014.
  3. Administrations of Greece Statoids. Viitattu 9.6.2014.
  4. a b Smith, William: ”Elis”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]