Eporedia
| Eporedia | |
|---|---|
| Colonia Eporedia | |
.jpg?lang=fi) Eporedian amfiteatterin raunioita. |
|
| Sijainti | |
  Eporedia |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Italia |
| Paikkakunta | Ivrea, Torino, Piemonte |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | n. 100 eaa.– |
| Kulttuuri | antiikki |
| Valtakunta | Rooman valtakunta |
| Alue | Regio XI Transpadana, Italia |
| Provinssi |
Aemilia et Liguria (n. 293–395) Liguria (n. 395–) |
Eporedia (lat.; m.kreik. Ἐπορεδία) oli antiikin aikainen kaupunki Gallia transpadanassa Italiassa.[1][2] Se on kehittynyt nykyiseksi Ivrean kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[3][4][5]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eporedia sijaitsi Gallia cisalpinassa eli Alppien ”tämänpuoleisessa” Galliassa, ja tarkemmin sen pohjoisosassa Gallia transpadanassa eli Padus (nyk. Po) -joen ”toisella” eli pohjoispuolella. Se oli rakennettu Alppien juurelle Duria major (nyk. Dora Baltea) -joen varrelle aivan Salassienlaakson eli nykyisen Aostanlaakson sisäänkäynnille. Näin se hallitsi merkittävää kulkureittiä Alppien yli, mikä teki sen sijainnista strategisen.[2] Kaupunki sijaitsi tiellä, joka tuli Vercellaesta ja jatkoi Augusta Praetorian kautta Alppien yli Gallia transalpinan puolelle. Etäisyys Vercellaesta Eporediaan oli itinerariumeiden mukaan 33 roomalaista mailia eli noin 49 kilometriä.[6]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eporedian paikalla on oletettavasti ollut varhaisempi paikallisen salassien heimon asutus.[1] Eporedian kaupunki perustettiin roomalaisena coloniana eli sotilassiirtokuntana noin vuonna 100 eaa. Sen tarkoituksena oli salassien silmälläpito ja Pohjois-Italian tasankojen suojaaminen näiden hyökkäyksiltä. Kaupunki alkoi kukoistaa sen jälkeen, kun Augustus lopulta voitti salassit kokonaan.[2][7] Plinius vanhempi kertoo, että Eporedia olisi perustettu Sibyllan kirjojen antamien ohjeiden mukaan, ja että se sai nimensä gallialaisten kielen sanasta, joka tarkoitti ”hevostenkesyttäjää”.[2][8] Nykyisin nimen on katsottu tarkoittaneen ”hevosvaunuasemaa”.[1] Velleius Paterculus sanoo virheellisesti, että Eporedia olisi sijainnut bagiennien (myös vagiennit) mailla; Klaudios Ptolemaios on oikeassa sanoessaan sen olleen salassien alueella.[2][9]
Eporedian asukkaat luettiin Pollian tribukseen,[1] ja heistä käytettiin etnonyymejä Eporediensis ja Eporaediensis.[10] Plinius ja Ptolemaios eivät mainitse Eporediaa coloniana, mutta se oli selvästi merkittävä kaupunki, ja Tacitus mainitsee sen yhtenä Transpadanan huomattavimmista paikoista.[2][11] Decimus Brutus piti Eporediaa hallussaan jonkun aikaa vuoden 43 eaa. Mutinan taistelun jälkeen, ennen kuin ylitti Alpit joukkoineen.[2][12] Eporedia oli merkittävä kaupunki ja varuskunta vielä 300-luvun jaa. lopulla.[2][13] Varhaiselta kristilliseltä kaudelta lähtien se oli piispanistuin.[1]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eporedian kaupunki oli ympäröity muureilla. Siellä oli forum sekä Duria-joen ylittänyt silta, josta on säilynyt vähäisiä jäänteitä. Kaupungista on löydetty roomalaisen teatterin rauniot, joissa katsomon halkaisija on noin 70 metriä ja skene- eli näyttämörakennuksen pituus noin 50 metriä, sekä amfiteatterin rauniot, joissa areenan pituus on noin 67 metriä ja leveys noin 42 metriä. Löydöksiin lukeutuu myös yksityistalojen jäänteitä freskomaalauksineen sekä osa akveduktista, joka tuli nykyisen Colma di Mombarone -vuoren suunnasta. Kaupungin ulkopuolelta teiden varsilta on löydetty nekropoliita eli hauta-alueita.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”EPOREDIA (Ivrea) Italy”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Smith, William: ”Eporedia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Eporedia Pleiades. Viitattu 6.3.2023.
- ↑ Eporedia (Italy) 12 Ivrea ToposText. Viitattu 6.3.2023.
- ↑ ”39 B3 Eporedia”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699
- ↑ Itinerarium Antonini Augusti.
- ↑ Velleius Paterculus: Rooman historia (Historiae Romanae) 1.15; Strabon: Geografika IV s. 205.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.17 s. 21.
- ↑ Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.1.34.
- ↑ Eporedia (Ivrea) Trismegistos. Viitattu 6.3.2023.
- ↑ Tacitus: Taistelu keisarivallasta (Historiae) 1.70.
- ↑ Cicero: Kirjeet ystäville (Epistulae ad Familiares) 11.20–23.
- ↑ Notitia dignitatum II s. 121.