Esa Seppänen
Esa Ilkka Seppänen (2. maaliskuuta 1933 Helsinki – 12. toukokuuta 2022 Espoo[1]) oli suomalainen tietokirjailija ja everstiluutnantti, koulutukseltaan valtiotieteiden tohtori. Sotilasuransa aikana hän toimi muun muassa presidentti Urho Kekkosen adjutanttina.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seppänen valmistui Helsingin yliopistosta pääaineenaan venäjän kieli ja kirjallisuus ja poliittinen historia.
Vuonna 1980 Seppänen siirtyi liike-elämän palvelukseen ja toimi Wärtsilässä ja Rauma-Repolassa. Noina aikoina hän hoiti suhteita neuvostoliittolaisiin kauppakumppaneihin. Tämän jälkeen hän siirtyi Finnstroin Moskovan edustuston johtoon. Hän asui Moskovassa kaikkiaan 11 vuotta.
Myöhemmin Seppänen toimi tietokirjailijana. Hänen teoksiaan ovat muun muassa Sissisota – aikamme sota (1971), Adjutanttina Kekkosen linjalla (1980) ja Venäjää käsittelevät Kuuma elokuu 1991, musta lokakuu 1993 Moskovassa (2000) ja Avaran sielun anarkia (2002). Vuonna 2004 julkaistiin Seppäsen Miekkailija vastaan tulivuori, joka käsittelee Urho Kekkosen ja Nikita Hruštšovin suhdetta. Kevättalvella 2009 Seppänen julkaisi kirjan UKK:n syvä jälki: perintö vai painolasti?.
Vuonna 2007 Seppänen väitteli tohtoriksi aiheenaan Urho Kekkosen, Leonid Brežnevin ja Aleksei Kosyginin suhteet. Saman vuoden syksyllä väitöskirjasta ilmestyi popularisoitu versio otsikolla Itäsuhteiden kolmiodraama: Kekkonen – Brežnev – Kosygin 1960–1980.
Esa Seppäsen isä oli kirjailija Unto Seppänen.
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sissisota – aikamme sota. Helsinki: Kirjayhtymä, 1971
- Adjutanttina Kekkosen linjalla. Helsinki: Werner Söderström, 1982. ISBN 951-0-11464-2
- Kuuma elokuu 1991, musta lokakuu 1993 Moskovassa: Suomalaiset vallankaappausten melskeissä. Helsinki: Tammi, 2001. ISBN 951-31-2057-0
- Avaran sielun anarkia: Voiko venäläisyyttä ymmärtää? Helsinki: Tammi, 2002. ISBN 951-31-2355-3
- Miekkailija vastaan tulivuori: Urho Kekkonen ja Nikita Hruštšev 1955–1964. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-2628-5
- Itäsuhteiden kolmiodraama: Kekkonen – Brežnev – Kosygin 1960–1980: Henkilökohtaisten suhteiden luonne, rooli ja merkitys. Turku: Turun yliopisto, 2007. ISBN 978-951-29-3279-5
- Itäsuhteiden kolmiodraama: Kekkonen – Brežnev – Kosygin 1960–1980. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2007. ISBN 978-951-20-7492-1
- UKK:n syvä jälki: Perintö vai painolasti? [Helsinki]: Ajatus Kirjat, 2009. ISBN 978-951-20-7913-1
- Venäjä: Vanha tuttu, vaan niin vieras: Suomen naapurikuvan todet, luulot ja harhat. Helsinki: Tammi, 2010. ISBN 978-951-31-5736-4
- Idänkaupan isäntä. Helsinki: Helsinki-kirjat, 2011. ISBN 978-952-5874-39-6
- Venäjä: Myyteille kyytiä! Helsinki: Helsinki-kirjat, 2012. ISBN 978-952-5874-94-5
- Venäjä tienhaarassa. Helsinki: Art House, 2014. ISBN 978-951-884-515-0
- Kuka Kekkonen? Toimittanut Esa Seppänen. Helsinki: Art House, 2014. ISBN 978-951-884-527-3
- Me ja Mosso: Suomalaisten yhteiseloa Moskovassa yli kolme vuosikymmentä. Toimite. Helsinki: Ruslania, 2016. ISBN 978-952-93-7626-1
- Raavi niskaa: Löytöretki tietokirjailijan maailmaan. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Avain, [2016]. ISBN 978-952-304-089-2
- Kannaksen rautainen ihme: Aikamatkalla Unto Seppäsen kanssa. Helsinki: Gummerus, 2018. ISBN 978-951-24-0773-6
- Venäjä ja minä: Näkemyksiä ja kokemuksia naapureiden sillalta. Helsinki: Readme.fi, 2021. ISBN 9789523732179
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 19.6.2022, s. B 28.