F. J. Kantola
Frans Josef Kantola (30. tammikuuta 1886 Helsinki – 1940) oli suomalainen peltiseppä, itseoppinut työläisfilosofi ja filosofinen tietokirjailija.[1][2]
Frans Kantolan vanhemmat olivat muurari Jooseppi Kantola ja Maria Hänninen. Hän kävi kansakoulun ja työskenteli sitten peltiseppänä. Kantola asui Pukinmäessä ja oli naimisissa vuodesta 1925 Sofia Hentilän kanssa.[1]
Frans Kantola tutustui filosofiseen kirjallisuuteen ja kysymyksiin omatoimisesti opiskellen.[3][2]
Kantola kirjoitti teoksen Sielun todellisuus, joka tutki sielun olemassaoloa ja sielun ja ruumiin suhdetta. Hän pyrki osoittamaan sielun ruumiista erillisen olemassaolon ja "materialismin heikon aseman" käyttämällä todisteena mm. erilaisia biologisia ja sielutieteellisiä todisteita sekä sielullisia ilmiöitä.[4] Teos herätti poikkeuksellista kiinnostusta tiedekirjaksi: siitä otettiin heti ilmestymisvuonna 1933 kaksi lisäpainosta.
Ennen kuolemaansa Kantola valmisteli toista teosta jumaluuden olemuksesta, mutta se ei ehtinyt julkaistavaksi.[2]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sielun todellisuus (esipuhe J. E. Salomaa, Porvoo: WSOY, 1933, 3. painosta)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Aikalaiskirja 1934
- ↑ a b c Pukinmäen filosofi F. J. Kantola. Vilho Nenonen. Näköiskopio, Helsinki-lehti 29.10.1959. Web Archive 2003.
- ↑ Suomalaisen filosofian kronikka. niin&näin.
- ↑ F.J. Kantola: Sielun todellisuus, 1933, kuvaus (Arkistoitu – Internet Archive)