Ferdinand von Wright

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee taidemaalaria. Valtiopäivämies ja kansanedustaja Ferdinand von Wrightistä on eri artikkeli.
Ferdinand von Wright
Charles Riis: Ferdinand von Wright (1880-luku).
Charles Riis: Ferdinand von Wright (1880-luku).
Henkilötiedot
Syntynyt19. maaliskuuta 1822
Kuopio
Kuollut31. heinäkuuta 1906 (84 vuotta)
Kuopio
Kansalaisuus suomalainen
Taiteilija
Ala taidemaalari, kuvittaja
Taidesuuntaus Biedermeier
Kuuluisimpia töitä Huuhkaja iskee jäniksen (1860), Taistelevat metsot (1886)
Palkinnot

valtion taiteilijaeläke 1885

Ferdinand von Wright (19. maaliskuuta 1822 Kuopion pitäjä – 31. heinäkuuta 1906 Kuopion pitäjä[1]) oli suomalainen taidemaalari. Hänet tunnetaan erityisesti lintumaalauksistaan ja maisemamaalauksistaan.

Elämäkerta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Magnus – Wilhelm – Ferdinand
von Wright

Ferdinand von Wright syntyi 19. maaliskuuta 1822 Kuopion pitäjässä von Wrightin sukuun monilapsisen perheen kuopukseksi. Hänen vanhempansa olivat majuri Henrik Magnus von Wright ja Maria Elisabeth Tuderus. Von Wrightin taiteilijaveljessarjaan kuuluivat myös Ferdinandin isoveljet Magnus ja Wilhelm.[2]

Vuosina 1837–1844 Ferdinand von Wright oleskeli Ruotsissa isoveljensä Wilhelmin luona avustamassa tätä kuvitustöissä. Hän kävi Tukholman taideakatemian piirustusluokan ja aloitti opiskelun niin sanotulla antiikkiluokalla. Palattuaan Suomeen von Wright ryhtyi luomaan vapaan kuvataiteilijan uraa. Hän keskittyi öljymaalaukseen ja osallistui Suomen Taideyhdistyksen ensimmäiseen näyttelyyn vuonna 1846. Hänen varhaistuotantonsa Suomessa 1840-luvulla käsitti lintumaalauksia, muotokuvia, asetelmia, maisemia sekä kansanelämää, johon opastusta hän sai R. W. Ekmanilta.[2]

Von Wright asui Suomessa pääasiassa synnyinseudullaan Kuopion Haminalahdessa ja tyytyi siellä vaatimattomaan elämään läheisessä ja herkässä suhteessa savolaiseen kotiseutuunsa ja luontoon. Ulkomaailmaan hänellä oli yhteyksiä erityisesti taiteilijaveljiensä kautta.[2]

Vuosina 1860–1852 von Wright oleskeli jälleen Wilhelm-veljensä luona Ruotsissa, nyt Bohuslänin maakunnassa Orustin saarella maan länsirannikolla. Siellä hänen taiteensa kypsyi ja sai esteettisesti uuden, itsenäisen luonteen. Palattuaan Suomeen von Wright maalasi useita huomattavia maisemamaalauksia, joilla on keskeinen asema Suomen 1800-luvun taidehistoriassa, kuten Näköala Haminalahdelta (1850).[2]

Von Wright lähti vuonna 1858 opintomatkalle Dresdeniin, Saksaan. Sieltä palattuaan hän alkoi keskittyä lintumaalaukseen maisemamaalauksen sijaan. Hänen lintumaalauksiinsa tuli matkan seurauksena entistäkin kertovampi sisältö, ja hän tuli aiempaa tietoisemmaksi sommittelun merkityksestä. Tyypillinen dramaattinen ja monumentaalinen lintumaalaus tuolta ajalta on Huuhkaja iskee jänikseen (1860). Tällaisten teosten ohella von Wright maalasi tarkasti ja hienostuneesti myös intiimimpiä kohteita, kuten kesykyyhkyjään tai talvipukuisia riekkoja sekä merilintuja.[2]

1870-luvulla Suomeen oli jo vakiintunut saksalainen taideihanne, ja myös alkava ranskalaiseen ulkoilmamaalaukseen liittyvä suuntaus erosi suuresti von Wrightin taidekäsityksestä. Hän ei enää kuulunut asiantuntijoita kiinnostavaan taide-elämän ytimeen, mutta suuren yleisön mielessä hän saavutti asemaa kuitenkin lukuisilla pienillä tilaustöillään ja isolla näyttelytaulullaan Taistelevat metsot (1886). Nuoremmille taiteilijoille ja yleisölle hän edusti uuden suomalaisen kuvataide-elämän syntyajan perinnettä.[2]

Von Wrightille myönnettiin vuonna 1885 valtion taiteilijaeläke.[3] Edellisenä vuonna saamastaan halvauksesta huolimatta hän jaksoi jatkaa taiteellista työtään kuolemaansa asti. Hän kuoli naimattomana.

Nuoremmista taiteilijoista von Wrightiä arvostivat erityisesti Hjalmar Munsterhjelm, Arvid Liljelund ja Eero Järnefelt. Hänen avustajansa ja oppilaansa Matti Karppanen jatkoi hänen perinnettään lintumaalauksen osalta.[2]

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Näköala Haminalahdesta (Lugnet), 1877.
    Näköala Haminalahdesta (Lugnet), 1877.
  • Ensi yllätys, 1880.
    Ensi yllätys, 1880.
  • Taistelevat metsot, 1886.
    Taistelevat metsot, 1886.
  • Käpylinnut, 1888
    Käpylinnut, 1888
  • Kyyhkysiä ja kukkasia, ajoittamaton
    Kyyhkysiä ja kukkasia, ajoittamaton

Ateneumin kokoelmissa ovat hänen maalauksistaan muun muassa Huuhkaja iskee jäniksen (1860), Merikotka syömässä saalistaan (1861), Riiteleviä harakoita kuolleen koppelon ympärillä (1867), Kuollut sepelkyyhkynen (n. 1867) ja Taistelevat metsot (1886).

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Ferdinand von Wright. Tidskrift för jägare och fiskare, 1.1.1895, nro 1–6, s. 8–9. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.07.2015.
  2. ↑ a b c d e f g Ervamaa, Jukka: Wright, Ferdinand von (1822–1906). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 30.7.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. ↑ Ferdinand von Wright kuollut. Uudenkaupungin Sanomat, 7.8.1906, nro 90, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.07.2015.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Leikola, Anto – Lokki, Juhani – Stjernberg, Torsten 1986: Taiteilijaveljekset von Wright Suomen kauneimmat lintumaalaukset. Oy Valitut Palat – Reader's Digest Ab. Helsinki. ISBN 951-9079-62-9

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa
opiskelleita suomalaisia


Tämä taiteilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ferdinand_von_Wright&oldid=22603936”