Francesco Primaticcio
Francesco Primaticcio (30. huhtikuuta 1504 Bologna – 1570)[1] oli italialainen manieristinen taidemaalari, arkkitehti ja kuvanveistäjä, joka vietti suurimman osan elämästään Ranskassa.
Mantovassa Giulio Romanon alaisuudessa oppinsa saanut Primaticcio vakiinnutti paikkansa Frans I:n hovissa vuonna 1532.
Yhdessä Rosso Fiorentinon kanssa Primaticcio oli Fontainebleaun linnan johtavia taiteilijoita. Fiorentinon kuoleman jälkeen vuonna 1540 Primaticcio nousi linnan taiteellisen puolen päävastuuseen ja ensimmäiseksi hovimaalariksi. Primaticcio teki linnaan lukemattomia freskoja ja stukkotöitä, joista moni on myöhemmin kadonnut.[2]
Hän pysyi hovitaiteilijana myös Henrik II:n ja Frans II:n hallitsijakaudella, jolloin häneltä töitä tilasi sijaishallitsija Catherine de' Medici. Primaticcion mestariteos Fontainebleaun Salle d'Hercule piti hänet ja ryhmänsä työllistettynä 1530-luvulta vuoteen 1559 asti. Primaticcion tärkeimpiä teoksia on Odysseus ja Penelope.[2]
Elämänsä viimeisinä vuosina Primaticcio siirtyi arkkitehtuuriin. Hänen merkittävin rakennuksensa on Saint-Denisin basilikan Henrik II:n hautakappeli, jota ei kuitenkaan saatu valmiiksi Primaticcion elinaikana, ja joka tuhoutui tulipalossa vuonna 1719.
Kunnianhimoisen uuden hautakappelin keskipisteeksi tilattiin Primaticciolta Henrik II:lle upea hautamonumentti. Hän suunnitteli Valois'n kappelista pyöreän, jossa hautaa voitiin tarkastella kaikista kulmista, mikä ratkaisi aikaisempien kuningashautojen arkkitehtien Giustin veljesten ja Philibert de l'Ormen ongelmat.[3] Taidehistorioitsija Henri Zerner on kutsunut suunnitelmaa "suureksi rituaaliseksi draamaksi, joka olisi täyttänyt rotundan taivaallisen tilan" ja "viimeiseksi ja loistavimmaksi renessanssin kuninkaallisista haudoista".[4] Rakennustyöt lopetettiin vuonna 1585, kun monarkia joutui konkurssiin ja uskonsodat puhkesivat. Yli kaksisataa vuotta myöhemmin Ranskan vallankumouksen jälkeen vuonna 1793, väkijoukko ryösti haudan ja heitti Catherine de' Medicin ja Henrikin luut samaan kuoppaan muiden Ranskan kuninkaiden ja kuningattarien kanssa.[5]
-
Helenan raiskaus 1530–1539. -
Odysseus ja seireenit 1560. -
Kankaalla verhottu mies, tutkielma, 1550-luku. Punaliitu ja valkoinen guassi. Louvre. -
Aleksanteri Suuri taltuttaa Bukefaloksen. Fontainebleau, maalaus oven päällä. -
Edellistä maalausta ympäröiviä stukkoveistoksia, luultavasti myös Primaticcion käsialaa, 1530- tai 1540-luku.
_-_The_Rape_of_Helen.jpg?lang=fi)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ britannica.com: Francesco Primaticcio
- ↑ a b Sproccati, Sandro (toim), De Luca, Elena: ”Manierismi”, Opas taiteen maailmaan - länsimainen taide varhaisrenessanssista nykypäivään, s. 70. (2.p.) Suomentanut Suolahti, Elina & Berger, Martti. Helsinki: WSOY, 1994. ISBN 951-0-17511-0
- ↑ Blunt, Anthony: Art and Architecture in France: 1500–1700. New Haven, Connecticut: Yale University Press, [1957] 1999 edition. ISBN 0-300-07748-3. S. 56
- ↑ Zerner, Henri: Renaissance Art in France. The Invention of Classicism. Translated by Deke Dusinberre, Scott Wilson, and Rachel Zerner. Paris: Flammarion, 2003. ISBN 2-08-011144-2. S. 379 Zerner, Henri: L'art de la Renaissance en France. L'invention du classicisme, 1996. Ss. 349–354.
- ↑ Knecht, R. J.: Catherine de' Medici. London and New York: Longman, 1998. ISBN 0-582-08241-2. S. 269
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Francesco Primaticcio Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
