Francis Ngannou
Francis Ngannou | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 5. syyskuuta 1986 Batié, Kamerun |
Kansalaisuus |
Kamerun Ranska |
Vapaaottelija | |
Lempinimi | The Predator |
Aktiivisena | 2013– |
Pituus | 193 cm |
Paino | 117 kg |
Painoluokka | raskassarja |
Kätisyys | oikea |
Taistelutyyli | nyrkkeily[1] |
Seura | MMA Factory |
Tilastot | |
Ottelut | 19 |
Voitot | 16 |
– tyrmäyksellä | 12 |
– luovutuksella | 4 |
Tappiot | 3 |
– päätöksellä | 3 |
Francis Zavier Ngannou (s. 5. syyskuuta 1986 Batié, Kamerun) on kamerunilais-ranskalainen raskaansarjan vapaaottelija. Hän otteli vuodesta 2015 alkaen UFCssa, jossa hän oli raskaansarjan mestari. Ngannou voitti mestaruuden maaliskuussa 2021 Stipe Miocicia vastaan käydyssä ottelussa. Tammikuussa 2023 hän ei uusinut sopimustaan ja erosi siten organisaatiosta jättäen vyön tyhjäksi.[2].
Vapaaottelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ngannou aloitti vapaaottelun Euroopassa 2013. Hän otteli aluksi ranskalaisessa 100% Fight -organisaatiossa vuosina 2013–2014 neljän ottelun verran. Ngannou voitti ensimmäisen ottelunsa 30. marraskuuta 2013 Rachid Benzinaa vastaan, jonka hän voitti suoralla käsilukolla. Toisen ottelunsa Ngannou hävisi tuomariäänin Zoumana Cissea vastaan. Ngannou otteli kaksi viimeistä otteluaan Ranskassa samana päivänä huhtikuussa 2014. Hän voitti ensin Bilal Tahtahin tyrmäyksellä ja Nicolas Specqin käsitriangelikuristuksella.
UFC
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ngannou allekirjoitti moniotteluisen sopimuksen UFC:n kanssa elokuussa 2015.[3] Hän otteli ensimmäisen ottelunsa Luis Henriqueta vastaan joulukuussa 2015, jonka hän voitti toisen erän tyrmäyksellä.
Ngannou ottelu kolmesti vuonna 2016, kohdaten ensiksi huhtikuussa Curtis Blaydesia vastaan, jonka hän voitti teknisellä tyrmäyksellä lääkärin keskeyttämänä toisessa erässä. Heinäkuussa Ngannou kohtasi Bojan Mihajlovićin, jonka hän voitti myös teknisellä tyrmäyksellä, tällä kertaa lyönnein ensimmäisessä erässä. Joulukuussa Ngannou otteli Anthony Hamiltonia vastaan, jonka hän voitti kimuralla ensimmäisessä erässä. Ngannou ansaitsi voitosta Illan suoritus bonuksen.
Seuraavana vuonna Ngannou kohtasi entisen UFC:n raskaansarjan mestarin Andrei Arlovskin, jonka hän voitti teknisellä tyrmäyksellä ensimmäisessä erässä. Hänet palkittiin myös Illan suoritus bonuksella. Joulukuussa Ngannou kohtasi vielä Alistair Overeemin. UFC 218 -tapahtumassa käyty kamppailu päättyi tyrmäyksellä ensimmäisen erän alussa.
Haastaminen mestaruudesta ja uusi nousu (2018–2020)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuuden ottelun voittoputken jälkeen Ngannou pääsi ottelemaan UFC:n raskaansarjan mestaruudesta Stipe Miocicia vastaan, joka puolusti mestaruuttaan kolmatta kertaa. Kamppailu käytiin 20. tammikuuta 2018 UFC 220 -tapahtumassa. Ngannou hävisi mestaruuskamppailun tuomariäänin (50–44, 50–44, 50–44). Ngannou hävisi erityisesti ottelun loppua kohden pisteissä kunnon loputtua, eikä hän näin kyennyt estämään Miocicin alasvientejä ja painia.[4]
Mestaruusottelun jälkeen Ngannou kohtasi UFC:ssä eniten tyrmäysvoittoja raskaassasarjassa tehneen Derrick Lewisin. Heinäkuussa 2018 käyty kamppailu päättyi tappioon tuomariäänin (29–28, 29–28, 30–27). Ottelua pidetään UFC historian yhdestä tylsimmistä otteluista, kun molemmat ottelijat eivät olleet aktiivisia ottelun aikana.[5] Ngannou itse kertoi mestaruustappion vielä vaikuttaneen hänen henkiseen keskittymiseen, eikä saanut itsestään parempaa suoritusta esille. Ngannou kohtasi vielä marraskuussa Curtis Blaydesin UFC Fight Night: Blaydes vs. Ngannou 2 -tapahtumassa. Ngannou oli voittanut kaksikon ensimmäisen ottelun lääkärin keskeytyksestä. Toisessa ottelussa Ngannou tyrmäsi Bladesin 45 sekunnissa ja ansaitsi Illan suoritusbonuksen.
Ngannou kohtasi 2019 kaksi vastustajaa, jotka olivat molemmat entisiä UFC:n raskaansarjan mestareita. Aluksi helmikuussa hän kohtasi Cain Velasquezin, joka palasi pitkän loukkaantumistauon jälkeen takaisin häkkiin. Ngannou voitti ottelun 26 sekunnissa uransa kolmannessa pääottelussa, UFC on ESPN: Ngannou vs. Velasquez -tapahtumassa. Kesäkuussa Ngannou kohtasi Junior dos Santosin UFC on ESPN: Ngannou vs. dos Santos -tapahtumassa, jossa hän edellisen ottelun tapaan voitti kamppailun ensimmäisen erän alussa. Ngannou palkittiin tyrmäyksestään illan suoritusbonuksella.
Ngannou palasi häkkiin toukokuussa 2020 Jairzinho Rozenstruikia vastaan UFC 249 -tapahtumassa. Rozenstruik oli ennen ottelua voittanut kaikki neljä UFC-otteluaan. Ngannou voitti kamppailun tyrmäyksellä 20 sekunnissa ja ansaitsi illan suoritusbonuksen.[6]
Raskaansarjan mestaruus (2021–)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ngannou pääsi haastamaan toista kertaa raskaansarjan mestaruudesta 27. maaliskuuta 2021. Hän kohtasi uusintaottelussa Stipe Miocicin, jolle hän hävisi kaksikon välisen ensimmäisen kamppailun. Ottelu käytiin UFC 260 -tapahtumassa, jossa Ngannou voitti kamppailun tyrmäyksellä toisen erän alussa. Hänet palkittiin voiton myötä illan suoritusbonuksella ja samalla hänestä tuli ensimmäinen afrikkalainen UFC:n raskaansarjan mestari.[7]
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vapaaottelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Raskaansarjan mestaruus (kerran)
- Ensimmäinen kamerunilainen mestari
- Illan suoritus (kuudesti)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Francis "The Predator" Ngannou MMA-Core Viitattu 9.10.2018 (englanniksi)
- ↑ [1]
- ↑ Welcome to the UFC, Ngannou & Kasuya bloodyelbow.com 12.8.2015 Viitattu 9.10.2018 (englanniksi)
- ↑ UFC 220 results: Stipe Miocic bests Francis Ngannou in lopsided decision mmafighting.com 21.1.2018 Viitattu 1.4.2021 (englanniksi)
- ↑ UFC 226 results: Derrick Lewis beats Francis Ngannou in extremely awful ‘fight’ (Arkistoitu – Internet Archive) bloodyelbow.com 8.7.2018 Viitattu 1.4.2021 (englanniksi)
- ↑ UFC 249 bonuses: Justin Gaethje collects $100K with FOTN, POTN honors mmamania.com 10.5.2020 Viitattu 3.4.2021 (englanniksi)
- ↑ MMA: Cameroon's Ngannou first African UFC world heavyweight champion africanews.com 28.3.2021 Viitattu 4.4.2021 (englanniksi)
1990-luku: Mark Coleman (1997)Maurice Smith (1997) Randy Couture (1997) Bas Rutten (1999) Kevin Randleman (1999–2000) |
2000-vuosikymmen: Randy Couture (2000–2001)Josh Barnett (2002) Ricco Rodriguez (2002) Tim Sylvia (2003) Frank Mir (2004) Andrei Arlouski (2005–2006) Tim Sylvia (2006–2007) Randy Couture (2007–2008) Brock Lesnar (2008–2010) |
2010-luku: Cain Velasquez (2010–2011)Júnior dos Santos (2011–2012) Cain Velasquez (2012–2015) Fabrício Werdum (2015–2016) Stipe Miocic (2016–2018) Daniel Cormier (2018–2019) Stipe Miocic (2019–2021) |
2020-luku: Francis Ngannou (2021–2023)Jon Jones (2023–) |