Friedrich Issak
Friedrich Issak | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 20. marraskuuta 1915 Petrograd, Venäjän keisarikunta |
Kuollut | 11. toukokuuta 1991 (75 vuotta) Tallinna, Neuvosto-Viro |
Kansalaisuus |
Viro Neuvostoliitto |
Uran tiedot | |
Pituus | 182 cm |
Paino | 79 kg |
Laji | keihäänheitto |
Saavutukset | |
Paras sijoitus maailmanrankingissa |
Maailmantilastossa: 1937: 6. (70,56) 1938: 8. (71,85) 1939: 8. (72,07) 1940: 10. (68,66)[1] |
Ennätykset | 72,07 (1939) |
Tietolaatikko päivitetty 31. tammikuuta 2023 |
|
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Viro | |||
Miesten yleisurheilu | |||
Intern. University Games | |||
Kultaa | Pariisi 1937 | keihäänheitto | |
Pronssia | Wien 1939 | keihäänheitto |
Friedrich Issak (20. marraskuuta 1915 Petrograd, Venäjän keisarikunta – 11. toukokuuta 1991) oli virolainen kansainvälisen tason keihäänheittäjä, kansallisen tason lentopalloilija ja koripalloilija sekä myöhemmin Neuvosto-Viron urheiluvaikuttaja, yleisurheiluvalmentaja ja urheilutoimittaja.[2]
Friedich Issak opiskeli ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen Tarton yliopistossa luonnontieteiden ja oikeustieteiden tiedekunnissa valmistumatta.[2]
Opiskelujen rinnalla Issak harrasti urheilua osallistuen ensimmäisen kerran keihäänheittokisoihin vuonna 1931 ja Viron mestaruuskisoihin vuonna 1935. Hän oli mukana Viron edustajana vuoden 1938 EM-kisoissa Pariisissa sijoittuen viidenneksi.[3] Hän osallistui myös ylioppilaiden MM-kisoihin voittaen vuoden 1937 kisat Pariisissa ja sijoittuen kolmanneksi vuoden 1939 kisoissa Wienissä. Viron mestaruuden Issak voitti ensimmäisen kerran kesällä 1940.[2] Sitä ennen Issak oli joko Gustav Sulen tai Artur Mägin takana keihäänheiton mestaruustaistossa.
Keihäänheiton lisäksi Issakista tuli vuosina 1938–1940 myös kolme kertaa Viron koripallon mestari pelatessaan Tarton yliopiston koripallojoukkueessa, silloin nimellä EASK. Lisäksi hän oli mukana Viron mitalisijoituksia voittaneessa lentopallojoukkueessa.[2]
Issak siirtyi neuvostomiehityksen myötä miehittäjien joukkoon toimien Tarton yliopiston yliopistotoimikunnan varapuheenjohtajana. Kesällä 1941 käynnistyneen Saksan Neuvostoliittoon hyökkäyksen myötä Issak siirtyi Leningradiin. Tällöin hän kuului puna-armeijan tuhopataljoonan viestintäryhmään. Vuonna 1942 hänestä tuli komissaari 7. Viron kivääridivisioonan 300. rykmenttiin.[2]
Vuonna 1943 Issak siirtyi puna-armeijasta urheilutoiminnan käyttöön. Hän saavutti Neuvostoliiton mestaruudet vuosina 1943, 1944 ja 1947, hopeaa vuonna 1948 ja pronssia vuonna 1946. Hän voitti vielä vuosina 1946 ja 1947 Neuvosto-Viron keihäsmestaruudet. Kaikkiaan hän edusti Viroa ja Neuvosto-Viroa yleisurheilumaaotteluissa 22 kertaa.[2]
Puna-armeijan valloitettua syksyllä 1944 Viron Issak siirtyi takaisin Viroon toimien urheilu-osaston opetusjohtajana sekä Neuvosto-Viron sen aikaisen urheilulehden Kehakultuur päätoimittajana[4]. Issakin ura Neuvosto-Viron urheiluhallinnon huipulla päättyi vuoden 1951 puhdistuksiin, jolloin häntä kuten monta muutakin syytettiin nationalismista. Hänestä tuli sen jälkeen Kolhoosnik-urheiluseuran yleisurheiluvalmentajana. Sen jälkeen hän työskenteli Noorte Hääl-lehden toimituksessa, vuosina 1958–1978 Kultuur ja Elu -lehden apulaistoimittajana ja päätoimittajana.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Track and Field Statistics: Issak, Friedrich brinkster.net. Viitattu 31.1.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Issak, Friedrich esbl.ee. 31.12.2010. ESBL. Viitattu 31.1.2023. (viroksi)
- ↑ Todor Krastev: Men Javelin Throw European Championships 1938 Paris (FRA) - Saturday 03.09 todor66.com. Viitattu 6.8.2020. (englanniksi)
- ↑ Eesti spordiajakirjandus enne meie aega (5) postimees.ee. 2.2.1998. Postimees. Viitattu 31.1.2023. (viroksi)