Gösta Ågren
Sven Gösta Ågren (3. elokuuta 1936 Uudenkaarlepyyn maalaiskunta – 24. kesäkuuta 2020) oli suomenruotsalainen runoilija ja elokuvaohjaaja, koulutukseltaan filosofian tohtori.[1]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ågren opiskeli Svenska Filminstitutetin elokuvakoulussa vuosina 1964–1966;[2] hänen ensimmäinen ja ainoa täyspitkä elokuvansa Lapualaisballadi valmistui 1969. Hän väitteli tohtoriksi Tukholman yliopistossa 1971 aiheenaan Dan Anderssonin elämä ja runous 1916–1920. Väitöskirjan otsikko on Kärlek som i allting bor.
Kirjailijan- ja tutkijanuransa ohella Ågren työskenteli tehtaassa, Helsingin yliopiston kirjastossa, toimittajana Ny Tid -lehdessä, opettajana kansanopistossa Kalixissa Ruotsissa sekä elokuvaohjaajana 1965–1975, jolloin valmistui muun muassa television draamasarja Amirika.[3]
Ågrenin ensimmäinen runokokoelma Kraft och tanke ilmestyi 1955. Läpimurtokokoelmia 1970-luvulla olivat Var inte rädd ja Molnsommar. Runoilijanura huipentui Jär-trilogiaan: Jär (murteellisesti 'här', 1988), Städren (= 'Städerna', 1990) ja Hid (= 'Hit', 1992). Trilogian ensimmäisestä osasta hän sai Finlandia-palkinnon 1988. Lisäksi hänen teoksensa Dikter utan land (2015) oli ehdolla Yleisradion Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi vuonna 2016.[4]
Ågrenille ovat olleet tärkeitä aiheita historia ja suomenruotsalainen identiteetti. Perimmiltään hänen runoutensa koettaa ymmärtää inhimillisen olemassaolon epävarmuutta ja tilapäisyyttä.[5]
Ågrenin veljiä olivat kirjailijat Erik Ågren ja Leo Ågren. Sisar Inga Ågren (1932–1965) julkaisi runokokoelman Livet som är och förblir (1963). Gösta Ågren toimitti vuonna 1981 Inga Ågrenin runoista teoksen Liv: Samlade dikter, johon sisältyy myös elämäkerta.
Ågren harrasti virsikanteleen soittoa.[2] Hän oli aktiivinen ja näkyvä kulttuuripersoona ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.[6] Marraskuussa 2006 Suomen tasavallan presidentti myönsi Ågrenille Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin, ja vuonna 2019 hänelle myönnettiin Ruotsin akatemian Bellman-palkinto.[7]
Ågrenin tuotantoa on käännetty muun muassa suomeksi, englanniksi, ranskaksi, espanjaksi, islanniksi, venäjäksi, hollanniksi ja unkariksi.
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsiksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Dikter och slutsamtal, 2020
- I det stora hela, 2011
- von Bödelns nattvard, 2007
- Bottniska nätter: dikter, 2009
- Här i orkanens blinda öga, 2006
- En arkadisk sång, 2003
- Detta liv, 2001
- Den finlandssvenska dikten osa 14, 2001
- Bortom Nostradamus, 2000
- Dranga, 1998
- Timmermannen, 1996
- Kväll över seklet, 1994
- Hid, 1992
- En dal i våldet runoja 1955–1985, valikoima, 1990
- Städren, 1990
- Jär, 1988
- Den andre guden, 1985
- Vår historia, 1977, kronikka suomenruotsalaisten kohtaloista
- Hammarbandet, 1975, kirja pohjalaisista talonpoikaisveneistä
- Natten har djup för oss alla, 1974
- Han kommer, han kommer, 1973
- Massmöte på jorden, 1972
- Cellens dagrar, 1970
- Dan Anderssons väg, 1970 (uusi painos 1988)
- Ågren, 1968
- Kungörelser, 1965
- Säg farväl åt natten, 1963
- Din makt är alltför stor, 1962
- Ett brev från Helsingfors, 1961
- Emigrantresan, 1960, reportaasi- ja esseekirja
- Jordlös bonde, 1956
Suomennoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tääl. Suomentanut Caj Westerberg, 1989
- Turuilla. Suomentanut Caj Westerberg, 1990
- Katve: Valittu runous 1955–1985. Suomentanut Caj Westerberg, 1991
- Tähän. Suomentanut Caj Westerberg, 1992
- Vuosisadan ilta. Suomentanut Caj Westerberg, 1994
- Rakentaja. Suomentanut Caj Westerberg, 1996
- Dranga. Suomentanut Caj Westerberg, 1998
- Nostradamuksen tuolla puolen. Suomentanut Caj Westerberg, 2000
- Tämä elämä. Suomentanut Risto Hannula, 2001
- Arkadinen laulu. Suomentanut kirjailija, 2003
- Täällä hirmumyrskyn sokeassa silmässä. Suomentanut kirjailija, 2006
Elokuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Täällä alkaa seikkailu, 1965 (ohjaajan apulainen)
- Lapualaisballadi, 1969 (käsikirjoitus, ohjaus)
Palkintoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Carl-Emil Englund -palkinto 1989
- Finlandia-palkinto 1988
- Tollanderin palkinto 1986
- Dan Andersson -palkinto 1995
- Vaasan läänin taidepalkinto 1997
- Choraeus-palkinto 2001
- Pro Finlandia 2006
- Ruotsin akatemian Bellman-palkinto 2019
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rantala, Risto – Turtia, Kaarina (toim.): Otavan kirjallisuustieto, s. 882. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X
Gösta Ågren är död. Hufvudstadsbladet, 25.6.2020, s. 22. Artikkelin verkkoversio. - ↑ a b Ågren, Gösta Kirjasampo.fi. Viitattu 1.12.2016.
- ↑ Amirika (1975). Svensk Filmdatabas.
- ↑ Tanskanen, Jani: Tanssiva karhu -ehdokas Gösta Ågren on kriittinen optimisti 22.6.2016. Yle.
- ↑ Ekman, Michel: Med sin poesi återgav Gösta Ågren frågorna deras kraft. (Muistokirjoitus.) Hufvudstadsbladet, 27.6.2020, s. 26. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 27.6.2020.
- ↑ Lindqvist, Marit: Författaren Gösta Ågren har avlidit. Svenska Yle 24.6.2020.
- ↑ Svenska Akademien belönar Korsström, Tandefelt, Ågren. Hufvudstadsbladet, 24.12.2019, s. 29.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Niemi, Juhani: ”Ågren, Gösta (1936–)”, Suomen kansallisbiografia, osa 10, s. 834–836. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-451-2 Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sitaatteja aiheesta Gösta Ågren Wikisitaateissa- Finlandia-palkinnon saaja Gösta Ågren. Ylen Elävä arkisto.
- Ågren, Gösta hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- Gösta Ågren Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
