Glyseroli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Glyseroli
Tunnisteet
Muut nimet Glyseriini
1,2,3-propaanitrioli
1,2,3-trihydroksipropaani
CAS-numero 56-81-5
PubChem CID 753
Ominaisuudet
Molekyylikaava C3H8O3
Moolimassa 92,09382 g/mol
Ulkomuoto väritön neste
Sulamispiste 18,2 °C
Kiehumispiste 290 °C
Tiheys 1,261 g/cm3
Liukoisuus veteen sekoittuu
Glyseroli

Glyseroli on jäykkäjuoksuista väritöntä nestettä ja se kuuluu kolmearvoisiin alkoholeihin eli trioleihin, jotka sisältävät kolme alkoholi- eli hydroksyyliryhmää (-OH). Siitä käytetään myös nimiä glyseriini, 1,2,3-propaanitrioli ja 1,2,3-trihydroksipropaani. Glyseroli on rasvojen, erityisesti triglyseridien rakenneosa.

Glyseroli on myrkytön, öljymäinen, ilmasta kosteutta itseensä sitova (hygroskooppinen) ja makean makuinen neste. Sen rakennekaava on CH2OH-CHOH-CH2OH. Glyserolin leimahduspiste on 177 °C (o.c.) ja itsesyttymislämpötila 370 °C. Glyseroli liukenee muiden pienimassaisten alkoholien tapaan kaikissa suhteissa veteen. Aine hajoaa kuumentuessaan, jolloin muodostuu syövyttäviä höyryjä sisältäen akroleiinia (CH2=CHCHO).

Glyserolia käytetään esimerkiksi ihovoiteissa, hammastahnoissa ja tupakassa kosteutta sitovana aineena. Muoveissa glyseroli toimii pehmentimenä, liimoissa se estää kovettumista ja sokereissa kivettymistä.lähde?

Kotioloissa glyserolia käytetään muun muassa puhallettavien saippuakuplien vahvistajana.[1] Lisäksi räjähdysaineteollisuus käyttää sitä nitroglyserolin eli trinitroglyseriinin valmistukseen, jota saadaan kun glyseroli esteröityy typpihapon kanssa. Elintarvikkeiden lisäaineena glyserolia käytetään sakeuttamisaineena ja kosteudensäilyttäjänä ja sen E-koodi on E 422. Glyserolia myydään apteekeissa.

Glyserolia sisältävää nestettä voidaan käyttää apuna kukkien ja oksien hyvänä säilyttämisessä.[2]

Jäätymisen esto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvehtiville selkärangattomille glyseroli on tärkeä jäänestoaine. Jäätyessään kiteytyvä vesi rikkoo helposti solut, joten eläimet käyttävät erilaisia keinoja laskeakseen solunesteen jäätymispistettä. Lämpötilan laskiessa selkärangattomat eläimet valmistautuvat kohtaaman kylmyyden mm. lopettamalla syömisen, antamalla solunesteiden väkevöityä poistamalla vettä ja tuottamalla solunesteeseen glyserolia.[3]

Vaikka glyserolin jähmettymispiste on nollan yläpuolella, sen sekoittaminen veteen estää jääkiteiden kasvua haittaamalla vetysidosten muodostumista. Yleensä glyserolia on talveen sopeutuneilla selkärangattomilla solunesteessä muutama prosentti, mutta joillakin lajeilla on tavattu jopa 25 %:n pitoisuuksia.[3][4]

Soluissa glyserolin raaka-aineena toimii glykogeeni, ja sen valmistaminen jatkuu pitkin talvea. Eläimet siis sopeutuvat kylmään yhä paremmin lämpötilan laskiessa. Kun kevät koittaa, glyseroli muutetaan takaisin glykogeeniksi, joka puolestaan on hyvä energianlähde.[3]

Glyserolin kolme hydroksyyliryhmää voivat esteröityä joko orgaanisten tai epäorgaanisten happojen kanssa. Esimerkiksi rasvat ovat glyserolin ja rasvahappojen estereitä.

  1. Marja Happonen ja Riitta Hietala: Saippuakuplia 17.10.2007. Helsingin yliopisto. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 11.8.2008.
  2. Glyseriini ja tusinan verran käyttötapoja 3.3.2017. Hellimmin. Viitattu 25.8.2024.
  3. a b c Paavo Havas, Seppo Sulkava: Suomen luonnon talvi, Kirjayhtymä, 1987.
  4. http://www.xydatasource.com/xy-showdatasetpage.php?datasetcode=648157&dsid=66&searchtext=glycerol (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.