Gustave Borgnis-Desbordes
.jpg?lang=fi)
Gustave Borgnis-Desbordes (22. lokakuuta 1839 Provins – 18. heinäkuuta 1900 Hanoi) oli ranskalainen siirtomaa-ajan kenraali[1].
Borgnis-Desbordes syntyi pioneeriupseerin perheeseen. Hän valmistui Palaiseaun polyteknisestä koulusta ja Metzin tykistökoulusta ja aloitti sotilasuransa laivastossa. Vuosina 1868–1871 Borgnis-Desbordes osallistui Ranskan siirtomaasotiin Kotšinkiinassa. Saksan ja Ranskan sodan jälkeen hänestä tuli kenraalin adjutantti Pariisissa ja vuonna 1875 hänet ylennettiin everstiluutnantiksi.[1]
Borgnis-Desbordes lähetettiin Senegaliin vuonna 1876. Hän johti Ranskan siviiliviranomaisten määräysten vastaisesti Kaartan valtausta ja toimi Ylä-Senegalin sotilasalueen komentajana vuosina 1880–1883. Borgnis-Desbordes aloitti sotaretket tukulorivaltakuntaa vastaan ja perusti vuonna 1881 tukikohdan Kitaan ja vuonna 1883 Bamakoon. Hän torjui Samori Tourén joukkojen hyökkäyksen ja teki Bélédougousta Ranskan protektoraatin.[1]
Vuonna 1883 Borgnis-Desbordes ylennettiin everstiksi ja hän palasi Pariisiin johtamaan siirtomaaministeriön Ylä-Senegalin ja Nigerin osastoa. Vuosina 1884–1885 hän osallistui Vietnamissa Ranskan ja Kiinan sotaan. Vuonna 1886 Borgnis-Desbordes ylennettiin prikaatikenraaliksi ja vuonna 1889 hänestä tuli Ranskan Indokiinan joukkojen komentaja. Seuraavana vuonna hän sai ylennyksen divisioonakenraaliksi. Kotimaassaan Borgnis-Desbordesia pidettiin yhtenä ranskalaisen kolonialismin sankareista.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Encyclopedia of African Colonial Conflicts, s. 132–133. Santa Barbara & Denver: ABC-CLIO, 2017. ISBN 978-1-59884-836-6
