Höyryttäminen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kahdentyyppisiä höyryttämisastioita: vasemmalla länsimaalainen höyryttämiskattila, oikealla kiinalainen bambusta tehty höyryttämisastia.
Höyryttämällä kypsennettyä parsa- ja punakaalia.

Höyryttäminen on ruoan kypsentämistä vesihöyryssä. Höyryttämisen voi tehdä paineettomasti tai paineessa. Paineeton kypsytys tapahtuu yleensä 100 celsiusasteessa kerroskattilassa eli höyrykattilassa reiällisessä astiassa kiehuvan veden yläpuolella, tai tavallisessa kattilassa kannella peitetyllä reiällisellä höyrytysalustalla. Painehöyrytys on nopeampi menetelmä, ja sitä käytetään yleensä laitoskeittiöissä. Painekypsytys tapahtuu painekattilan tai painekaapin reiällisessä astiassa 110–200 celsiusasteessa.[1] Höyryttiminä käytetään Aasiassa myös bambukoria. Höyryttämiseen voidaan käytettaa myös kääreitä, joita ovat silikoninen höyrykääre tai leivinpaperi tai muut ruoanvalmistuspaperit.[2]

Veteen voidaan lisätä aromiaineita, jotka antavat höyrytettävään ruokaan makua. Kasvisten, siementen, suurimoiden, kalan ja kanan rakenne, väri, maku ja ravintoaineet säilyvät höyrytettäessä paremmin kuin keitettäessä.[1] Kalafileiden höyryttämiseen kuluu aikaa 3-4 minuuttia, kalapalmikoiden kypsentämiseen 8-10 minuuttia ja kokonaisen kalan kalan ollessa alle 350g painoinen 6-8 minuuttia ja 350-900g painavan 12-15 minuuttia. Höyryttäminen auttaa sinisimpukoiden kypsentämisessä siten, että ne kypsyvät tasaisesti ja avautuvat hyvin. Tällöin nesteenä voidaan käyttää vettä, kalalientä tai siideriä. Höyryttämällä kypsennetään myös vanukasta, jolloin vanukasastia peitetään foliopaperilla.[3] Kasviksia höyrytettäessä laitetaan kattilan pohjalle noin 3 cm vettä. Veden kiehuessa kattilan päälle laitetaan välikkö.[4] Ruokia, joita voidaan valmistaa höyryttämällä, ovat kaalikääryleet, lihapullat, täytetyt paprikat ja vinegretit. Höyryttäminen parantaa kasvisten makua ja lisää kakkujen säilyvyyttä.[5]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Kaarina Turtia: Gastronomian sanakirja, s. 189–190. Otava, 2009. ISBN 978-951-1-18546-8
  2. ↑ Katri Schröder: Ruoan höyrytys onnistuu eri tavoin Kotiliesi. 14.1.2015. Otava media. Viitattu 27.5.2024.
  3. ↑ Jeni Wright, Eric Treuille: Le Cordon Bleu, Keittotaidon akatemia, s. 70, 83, 279. WSOY, 1999. ISBN 951-0-22803-6
  4. ↑ Kasvisten höyryttäminen K-ruoka. Kesko.fi. Viitattu 27.5.2024.
  5. ↑ Opa & Muurikka opamuurikka.fi. Viitattu 27.5.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Höyryttäminen&oldid=22411152”