Hakaniemenrannan virastotalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakaniemenrannan virastotalo
Virastotalo alkuperäisasussaan vuonna 2005, kuvattuna Kruununhaasta Siltavuorensalmen yli.
Virastotalo alkuperäisasussaan vuonna 2005, kuvattuna Kruununhaasta Siltavuorensalmen yli.
Osoite Hakaniemenkatu 2–4 / Hakaniemenranta 6, 00530 Helsinki
Sijainti Hakaniemenranta, Helsinki
Rakennustyyppi toimistorakennus
Valmistumisvuosi 1975
Suunnittelija Kaj Salenius (1975)[1]
Antti-Matti Siikala (2008)[1]
Rakennuttaja Rakennushallitus
Urakoitsija Palkki Oy
Omistaja Suomen valtio
Senaatti-kiinteistöt
Tyylisuunta brutalismi
Julkisivumateriaali betoni (1975)
valkea rakennuslevy, kuvioitu lasi (2008)
Kerrosala 22 500 m2 [2]
Tilavuus 73 000 m3 [2]
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Hakaniemenrannan virastotalo (tai Opetushallituksen talo) on Helsingin Hakaniemenrantaan vuoden 1975 lopulla valmistunut suuri toimistorakennus, jossa ovat toimineet monet Suomen valtion virastot, pisimpään Opetushallitus. Brutalismia edustanut betonirakennus monotonisine julkisivuineen äänestettiin alkuperäisasussaan usein Helsingin rumimmaksi taloksi. Vuosina 2007–2008 rakennus kunnostettiin ja se sai muun muassa täysin uudennäköiset julkisivut.[1][3]

Rakennus suunniteltiin ja toteutettiin vahvan rationalisoinnin ja suuren toimitilapulan aikakautena, jolloin syntyi myös saman arkkitehdin, Kaj Saleniuksen, kolossimainen ja 2010-luvulla purettu elinkeinohallituksen talo (1974) Väinö Tannerin kentän itäsivulle (Haapaniemenkatu 4). Rakennus toteutettiin uudella kokonaisvastuu-urakkamallilla (KVR), jossa urakoitsija hoitaa sekä suunnittelun että rakentamisen. Sekä elinkeinohallituksen että Hakaniemenrannan virastotalossa urakoitsijana oli Aarne J. Aarnion Palkki Oy, rakennuttajana valtiovarainministeriön alaisuuteen siirtynyt rakennushallitus.[4]

L-mallisen virastotalon tieltä purettiin kaikki kolmionmuotoisen korttelin rakennukset. Niiden aiempia käyttäjiä olivat olleet Oy John Stenberg Ab:n konepaja, Lemminkäinen Oy ja Ahjon autoliike.[2]

Valtion uuden virastotalon alkuvaiheen suurimpia käyttäjiä olivat aiemmin kolmessa eri paikassa toiminut kouluhallitus (1. ja 5.–7. kerros) ja seitsemässä eri osoitteessa toiminut ammattikasvatushallitus (2.–4. kerros)[5]. Ne yhdistyivät myöhemmin Opetushallitukseksi, joka jatkoi rakennuksessa 2010-luvulle asti. Muita alkuvaiheen käyttäjiä olivat valtion ravitsemiskeskus, valtion audiovisuaalinen keskus, lisenssivirasto ja eräät sisäasiainministeriön virastot.[6]

Vuonna 2008 valmistuneen saneerauksen suunnitteli arkkitehtitoimisto SARC Oy ja toteutti SRV. Talon monotoninen eteläjulkisivu katkaistiin korkealla, tummalla sisäänkäyntisyvennyksellä ja betoninen ulkopinta purettiin ja verhottiin valkeilla mattapintaisilla rakennuslevyillä sekä silkkipainokuvioidulla julkisivulasituksella. Rakennusta laajennettiin sisäpihan auditoriolla.[3]

Remontin jälkeen taloon muutti uudelleen Opetushallitus ja sen lisäksi Fulbright Center, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Ajoneuvohallintokeskus AKE[7]. CIMO on sittemmin yhdistetty Opetushallitukseen ja AKE Traficomiin, ja vuonna 2023 rakennuksen tiloissa toimivat Opetushallituksen lisäksi Suomen Akatemia ja Kotimaisten kielten keskus[8].

Talon käyttö valtionhallinnon virastotalona on päättymässä, ja omistaja Senaatti-kiinteistöt on vuodenvaihteessa 2023 jättänyt hakemuksen kaavamuutokseksi, joka sallisi talon käytön yksityisen sektorin liike- ja toimistorakennuksena[9]. Keväällä 2024 Senaatti-kiinteistöt pani talon myyntiin, muttei saanut tyydyttäviä tarjouksia ainakaan ensimmäisellä tarjouskierroksella[10].

Talon pihalla on Marjatta Weckströmin veistos Maan laulu vuodelta 1980.[2]

Virastotalo vuonna 2021. Etualalla katutöitä, joiden aikana Hakaniemenrantaan rakennetaan Kruunusillat-raitiotie.
  1. a b c Salmela, Marja: Helsingin rumin talo aiotaan korjata kaunottareksi. Helsingin Sanomat, 21.12.2006. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 5.3.2023.
  2. a b c d Toppari, Kirsti: Kallion Ja Sörnäisten rajalla. Helsingin Sanomat, 28.12.1981, s. 18. Näköislehti (maksullinen).
  3. a b Senaatti-kiinteistöjen Vuoden 2008 rakennushankkeeksi Hakaniemenrannan virastotalo. Rakennuslehti, 15.4.2009. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.3.2023.
  4. Schulman, Sari & Loukusa, Kerttu: Haapaniemenkatu 4 virastotalo, rakennushistoriaselvitys, s. 2–8. Arkkitehtitoimisto Schulman, Senaatti-kiinteistöt, 2013. Kirjanen digitoituna Internet Archivessa (PDF) (viitattu 5.3.2023).
  5. Manninen, Markus: Valtion virastotalot 1809-1995, s. 48–49. Manark Oy, Senaatti-kiinteistöt, 2018. ISBN 978-952-7239-59-9 Kirja verkossa (PDF) (viitattu 23.3.2024).
  6. Hakaniemen uusi virastotalo auki joulukuussa. Helsingin Sanomat, 12.11.1975, s. 9. Näköislehti (maksullinen).
  7. Pöppönen, Hannu: Hakaniemenrannan virastotalo on Vuoden rakennushanke. Helsingin Sanomat, 16.4.2009. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 5.3.2023.
  8. Yhteystiedot Opetushallitus. Viitattu 5.3.2023.
  9. Korteila, Maria: Senaatti hakee kaavamuutosta Helsingin Hakaniemessä: Opetushallituksen talo yksityisen sektorin toimistokäyttöön Kiinteistöuutiset. 19.1.2023. Viitattu 5.3.2023.
  10. Takala, Sami: Helsingin ”rumin rakennus” tuli myyntiin. Helsingin Sanomat, 4.5.2024. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 4.5.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]