Hallin lentoasema
| Hallin lentoasema | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Hallin lennonjohtotorni |
|||||||||
| IATA-koodi | KEV | ||||||||
| ICAO-koodi | EFHA | ||||||||
| Sijainti | Jämsä | ||||||||
| Koordinaatit | |||||||||
| Tyyppi | sotilas | ||||||||
| Ylläpitäjä |
Finavia Puolustusvoimat |
||||||||
| Valmistumisvuosi | 1940 | ||||||||
| Korkeus | 146 m | ||||||||
| Liikenneyhteydet | |||||||||
| Tärkein keskus ja etäisyys |
Jämsä – 23 km Mänttä – 25 km Halli – 2 km |
||||||||
| Kiitotie | |||||||||
|
|||||||||
| Matkustajamäärä (2010) | 15 | ||||||||
| Huomioita | |||||||||
| Lähteet |
AIP[1] Tilastot[2] |
||||||||
Hallin lentoasema on Jämsässä entisen Kuoreveden kunnan alueella noin 23 kilometriä kaupungin keskustasta länteen ja kaksi kilometriä Hallin taajamasta länteen sijaitseva sotilaslentoasema. Lentoasemaa ylläpitää Finavia,[1] ja sen pääasiallinen käyttäjä on Suomen ilmavoimat. Vuonna 2010 lentoasemalle laskeuduttiin noin 1 950 kertaa, joista yli 1 700 sotilaslentokoneilla.[2]
Patrian lentokonetehdas (Patria Aviation ja Patria Aerostructures) sijaitsee kentän alueella.
Kevytreittilentoliikennettä lentoasemalla ei ole ollut vuoden 1991 eli 1990-luvun laman jälkeen. Halliin lentävät yleisilmailukoneet ja liikelentokoneet liittyvät pääsääntöisesti lähiseudun paperiteollisuuteen. Kentällä toimivat ainakin Hallin Lentokerho ry ja Patrian lentokerho. Hallinportin ilmailumuseo sijaitsee lentoaseman läheisyydessä.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: lisättävä vuonna 2014 lopettanut Ilmavoimien Materiaalilaitoksen alainen Koelentokeskus ja Ilmavoimien Teknillinen Koulu historiaan |
 |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. |
Kuoreveden lentokentän, eli nykyisen Hallin lentoaseman rakentaminen aloitettiin vuonna 1939 sotamarsalkka Mannerheimin aloitteesta. Samana vuonna Niilo Karhumäki perusti Veljekset Karhumäen toisen lentokonetehtaan lentokentän viereen osana Suomen varustelua mahdolliseen sotaan. Kolme kilometriä pitkä Halinkangas oli hänen mielestään ilmasta katsottuna ihanteellinen paikka lentokentälle. Kentän raivaus korpeen ja henkilökunnan asuntojen rakentaminen, tai edes ihmisten ruokkiminen – etenkin Valtion lentokonetehtaankin perustaessa sinne VL2-tehtaansa vuonna 1940 – ei ollut kuitenkaan helppo operaatio jatkosodan aikaan. Myös Ilmavoimien Koelentue siirtyi kentälle vuonna 1940. Ilmavoimat siirtyi pois kentältä vuoden 2013 loppuun mennessä. Vaikka suuri osa koelennoista tapahtui Tampereella vielä pitkän aikaa.
Syksyllä 1939 valmistunut tuolloin ympyrän muotoinen kenttäalue ilman asfaltoituja kiitoteitä toimi sodan aikana Ilmavoimien lentokonehuollon tukikohtana. Karair Oy aloitti jopa reittilentoliikenteen Halliin vuonna 1960, mutta reitti ei ollut kannattava.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b EFHA Halli (PDF) (osa EFHA AD 2.1) AIP Suomi / Finland. 30.6.2011. Vantaa: Finavia. Arkistoitu 25.5.2012. Viitattu 21.7.2011.
- ↑ a b Finavian lentoliikennetilasto 2010, s. 7, 9. Vantaa: Finavia. Tilaston verkkoversio (viitattu 21.7.2011). (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen ilmailukäsikirja – Hallin lentoasema (Arkistoitu – Internet Archive)