Hanko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo kaupungista. Hanko-sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Hanko
Hangö

vaakuna

sijainti

Hankoa Itäsatamasta nähtynä. Taustalla näkyvät Hangon vesitorni sekä Hangon kirkko.
Hankoa Itäsatamasta nähtynä. Taustalla näkyvät Hangon vesitorni sekä Hangon kirkko.
Sijainti 59°49′25″N, 22°58′05″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Raaseporin seutukunta
Kuntanumero 078
Hallinnollinen keskus Hangon keskustaajama
Perustettu 1874 (erottamalla Bromarvista)
Kuntaliitokset Bromarv, Tenhola ja Tammisaaren mlk (1977, osia kaikista)
Pinta-ala ilman merialueita 118,99 km²
287:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 800,02 km²
142:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 117,46 km²
– sisävesi 1,53 km²
– meri 681,03 km²
Väkiluku 7 721
121:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 65,73 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 11,9 %
– 15–64-v. 55,1 %
– yli 64-v. 33,0 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 52,4 %
– ruotsinkielisiä 42,3 %
– muut 5,3 %
Kunnallisvero 9,10 %
106:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Petra Ståhl[6]
Kaupunginvaltuusto 31[7] paikkaa
  2021–2025[8]
 • RKP
 • SDP
 • PS
 • Kok.
 • Vas.
 • Muut
 • KD
 • Vihr.
10
9
4
3
2
1
1
1
hanko.fi

Hanko (ruots. Hangö) on Suomen eteläisin kaupunki,[9] joka sijaitsee Uudellamaalla Suomenlahden rannikolla. Kaupungin sijainti on hyvin merellinen Hankoniemen kärjessä, kolmelta suunnalta meren ympäröimänä. Ominaista Hangolle ovat merenrannat ja eritoten hiekkarannat, joita kaupungissa on yli 30 kilometriä.

Kaupunki on ollut tunnettu matkailukaupunki 1900-luvun alusta lähtien, jolloin erityisesti venäläiset vieraat tekivät kaupungista tunnettun. Kaupungin suosittu matkailukohde erityisesti Salpausselän harjanteen pitkien hiekkarantojen ansiosta. Puolustusstrategisen asemansa vuoksi kaupunki koki ankaria vaiheita 1900-luvulla.[10]

Kaupunki on kaksikielinen. 52,4 prosentilla asukkaista on äidinkielenä suomi ja 42,3 prosentilla ruotsi.[4]

Maantiede ja luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fyysinen maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilmakuva Hankoniemestä.

Hanko sijaitsee lounaisella Uudellamaalla, 127 kilometriä Helsingistä länteen ja 145 kilometriä Turusta kaakkoon. Lähin naapurikaupunki on Raasepori 35 kilometriä koilliseen. Kaupungin naapurikunnat ovat Kemiönsaari ja Raasepori. Hanko on Manner-Suomen eteläisin kunta. Etäisyys Viron luoteiselle rannikolle on noin 70 kilometriä.

Meri ympäröi Hankoa kolmelta puolelta, joten maarajaa on vain Raaseporin kaupunkiin muutama kilometri. Pääosa Hangon maa-alueesta koostuu Hankoniemen lounaisimmasta osasta. Hankoniemi puolestaan on viime jääkauden loppuvaiheessa syntyneen, moreenista, hiekasta, sorasta ja kallioista muodostuvan ensimmäisen Salpausselän lounaisin osa.[11] Niemen rannalla on lukuisia kilometrejä hiekkarantaa sekä myös dyynejä.[12] Hankoniemen lisäksi Hankoon kuuluu lukuisia saaria, joista suurimmat ovat Russarö, Bengtsår, Byön ja Kadermo. Kaupungin merialueella on myös paljon karuja kallioluotoja. Hangon alueella on muutamia pieniä järviä ja lampia, kuten Sandöträsket, Skogbyträsket ja Österfjärden. Russarön saarella on myös useita lampia, kuten Lemmenlampi. Hangossa on myös lukuisia hiidenkirnuja, muun muassa keskustan tuntumassa Puistovuoressa sekä Täktomin kylässä keskustasta noin seitsemän kilometriä itään.[13]

Sijaintinsa ansiosta Hangon ilmasto on lauha ja merellinen, ja lämpötilavaihtelut ovat suomalaisittain pieniä. Vuotuinen keskilämpötila oli 6,5 °C kaudella 1991–2020.[14]

Hanko on kasvi- ja eläinlajistoltaan muuhun Suomeen verrattuna poikkeuksellisen monimuotoinen, ja Hangossa tavataan myös monia uhanalaisia lajeja. Monimuotoisuuteen vaikuttavat leuto ilmasto, maaperän kalkkipitoisuus ja laivojen painolastin mukana tulleet erikoiset kasvilajit.[11] Hankoniemelle saapuvat kevään ensimmäiset muuttolinnut, ja niemellä havaitaan vuosittain noin 270 lintulajia.[15]

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hangon ilmastotilasto 1991-2020
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 0,0 −0,8 2,0 6,8 13,1 17,6 21,0 20,0 15,2 9,4 5,0 2,2 ka. 9,3
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −4,5 −5,7 −3,5 0,8 5,8 10,6 14,3 13,9 10,0 5,1 1,3 −1,9 ka. 3,9
Vrk:n keskilämpötila (°C) −2,2 −3,2 −0,8 3,6 9,2 13,9 17,5 16,8 12,6 7,3 3,2 0,3 ka. 6,5
Sademäärä (mm) 55 39 36 31 33 49 51 78 53 76 71 62 Σ 634
Sadepäivät (d) 18 15 13 11 11 12 11 14 14 17 18 19 Σ 173
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
0,0
−4,5
−0,8
−5,7
2,0
−3,5
6,8
0,8
13,1
5,8
17,6
10,6
21,0
14,3
20,0
13,9
15,2
10,0
9,4
5,1
5,0
1,3
2,2
−1,9
S
a
d
a
n
t
a 		55
39
36
31
33
49
51
78
53
76
71
62


Kaupunginosat ja kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginosia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hangon keskusta (Hangö centrum), Hangonkylä (Hangöby) ja Hanko Pohjoinen (Hangö Norra).

Taajamia ja kyliä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henriksberg, Koverhar, Krogars, Tvärminne, Täktom, Lappohja (Lappvik), Santala (Sandö).

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hangossa on tehty satunnaisia viikinki- ja ristiretkiajan irtolöytöjä, muttei kalmistoja.[16] Hanko mainitaan ensimmäisen kerran 1200-luvun puolivälissä Tallinnassa kirjoitetussa tanskalaisessa itineraariossa vanhalla suomenkielisellä nimellään Kumionpää (Cumiupe) sekä latinaksi nimellä Hangethe.[17][18][19] Niemenkärki oli ollut jo sitä ennenkin tärkeä pysähdyspaikka purjelaivoille, jotka joutuivat odottelemaan suotuisampia tuulia joskus viikkojakin.

Hankoniemen kartta 1600-luvulta.

Ruotsin vallan aika 1250-1808

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsalaiset tekivät hämäläisiä vastaan niin sanotun toisen ristiretken 1200-luvun puolivälissä. Sotaretken jälkeen tapahtunut ruotsalaisten Uudenmaan kolonisaatio toi siirtolaisia myös Hankoon. Näin sai alkunsa myös alueen ruotsinkielinen nimistö. 1400-luvulla Hangossa alettiin käyttää satamana Tulliniemen kärkeä, jonka edustalla sijaitsee Gambla Tullen- ja Kobben-luotojen välissä Hauensuoli, kapea, mutkitteleva salmi. Sinne merenkulkijat tekivät aikansa kuluksi kalliopiirustuksia. Hauensuolessa on 650 tunnettua vanhaa kalliokaiverrusta, joista vanhimmat ovat 1500-luvulta. Monet ovat merenkulkijoiden jättämiä nimikirjoituksia ja muita merkintöjä, kuten kuvia ja vaakunoita, ja joukossa on myös paikalla käyneiden kuuluisuuksien jättämiä merkintöjä. Tulliniemessä sijaitsee Hangon ulkosatama ja Suomen Vapaasatama.

Kun Ruotsin armeija oli tuhottu suuressa Pohjan sodassa Pultavassa vuonna 1709, Suomen valloituksen esti ainoastaan Hankoniemen edustalle koottu laivasto. Venäjä löi Ruotsin laivaston 1714 Riilahden taistelussa Venäjän keisari Pietari Suuren johdolla, mikä oli Venäjän laivaston ensimmäinen voitto. Taistelun voiton kunniaksi useat Venäjän taistelulaivat saivat myöhemmin nimekseen ”Gangut”.[20][21][22] Tapahtumat toistuivat 1743.

Vuonna 1747 Augustin Ehrensvärd suunnitteli Hangon aseistamista tykistöpattereilla. Varojen puutteessa linnoitustyöt jäivät kuitenkin tekemättä.[23]

Kun Venäjän laivasto saapui James Trevenenin johdolla kolmannen kerran puolustamattoman Hankoniemen edustalla elokuussa 1780, Ruotsin kuninkaan veli, Kaarle-herttua antoi viimein rakennuskäskyn. Majuri G. Hans von Kierting, myöhemmin aateloituna Wärnhjelm, sai suunnitelmansa valmiiksi tammikuussa 1789.[23]

Hankoniemen edustalla oleville kallioille rakennettiin vuosina 1789–1808 linnoitus, joka siirtyi Suomen sodan aikana 1808 venäläisten haltuun. Linnoitus puolusti ansiokkaasti Hangon satamaa Krimin sodan aikana kesällä 1854, mutta elokuussa 1854 linnoituksen varusväki räjäytti sen peläten Ahvenanmaan Bomarsundin kohtaloa.

Kylpylävieraita Hangossa vuonna 1894.

Suomen suuriruhtinaskunnan aika 1809-1917

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hankoniemen sijainti ja muoto pitkänä Itämereen työntyvänä sormena mahdollistivat talvimerenkulun vielä, kun maan muut satamat olivat jäätilanteen takia suljettuna. Tämän vuoksi niemelle rakennettiin vuosina 1871–1873 satama sekä rautatie Hyvinkäälle tarkoituksena turvata kuljetukset talviaikaan Pietariin.

Hangon rautatie oli alunperin yksityinen hanke. Hankoniemen Rautatien Osakeyhtiö perustettiin venäläisten ja suomalaisten toimesta vuonna 1871. Yhtiön perustivat pörssikauppias A. Gisiko, kauppias F. Kiseleff, todellinen valtioneuvos A. Durasoff, kunnallisneuvos R. Ullner, pankkiiri Dom. Riva, todellinen valtioneuvos, kreivi Mauritz Wladimir Armfelt ja ruhtinas Aleksei Krapotkin. Rautatie valmistui vuonna 1873, jonka seurauksena perustettiin Hangon satama samana vuonna. Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II perusti Hangon kaupungin vuonna 1874. Tapulikaupunkioikeuksien myötä Hanko sai luvan harjoittaa ulkomaankauppaa.[24][25][26][27][28]

Kaupunkiin perustettiin kylpylä vuonna 1879. 1900-luvun alkupuolella Hanko olikin vilkas kylpyläkaupunki. Kaupunkiin rakennettiin ravintolarakennus Hangon Casino Plagenin rannalle kylpylävieraille; villoja eli huviloita ja täysihoitoloita rikkaille venäläisille, joita saapui kesänviettoon junilla ja laivoilla.

Pietarilaisten kylpylävieraiden ja venäläisten kauppiaiden myötä kaupunkiin rakennettiin ortodoksinen kirkko, mutta lähtölaukauksen rakennustyölle antoi Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas Aleksanteri III:n pelastuminen junaonnettomuudesta vuonna 1888. Kirkon suunnitteli arkkitehti V.I. Barankejev ja kirkko vihittiin vuonna 1895. Kirkko on pyhitetty pyhän suuriruhtinas Vlamidirin ja Maria Magdalan muistolle.[29][30]

Hangon pohjoisosaan kasvoi huomattava teollisuusalue 1880-luvulta alkaen. Maineikkain sen yrityksistä lienee Suomalais-Englantilainen Biscuittehdas Oy, myöhemmin Hangon Keksi – Hangö Kex, jonka tehdasrakennukset ovat vanhimmilta osin vuodelta 1916. Toinen merkittävä yritys on ollut 1934 perustettu Hangon lasitehdas, jonka tehdasrakennus on samalta ajalta.[31]

Hanko oli merkittävä kaupunki ensimmäisen maailmansodan aikana. Elokuussa 1914 venäläiset räjäyttivät eräitä satamalaitteita sekä rautatien konepajan saksalaisten tuloa peläten, mutta Hangon tullinhoitaja kapteeni Wikström sai tuhotyöt pysäytettyä.

Suomen tasavallan aika 1917-

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Appelgrenintien ja Puistokadun kulma vuonna 2020.

Hanko toimi vuodesta 1914 vuoteen 1918 ainoastaan sotasatamana. 3. huhtikuuta 1918 kenraali Rüdiger von der Goltzin komentama Saksan Itämeren divisioona nousi Hangossa maihin Svinhufvudin itsenäisyyssenaatin kutsumana ja alkoi edetä kohti Helsinkiä, joka vallattiin 13. huhtikuuta 1918. Loviisaan 7. huhtikuuta maihinnoussut eversti Otto von Brandensteinin komentama Osasto Brandenstein eteni Uudenkylän asemalle Nastolaan ja Lahteen Itä-Uudenmaan kautta.

Hankoon ja sen lähisaarille linnoitettiin rannikkotykistöön kuulunut joukko-osasto Hangon Rannikkopatteristo (HanRPsto). Se toimi vuodesta 1921 alkaen erilaisissa kokoonpanoissa ja lakkautettiin vuonna 2002.[32][33]

Toisen maailmansodan aikana vuonna 1940 Hankoniemi kaupunkeineen vuokrattiin Neuvostoliitolle talvisodan rauhanehtojen mukaisesti sotilastukikohdaksi. Niemelle siirtyi Neuvostoliitosta yli 30 000 sotilasta vuosina 1940–1941. Tukikohdasta on nykyisinkin nähtävinä monia umpeutuneita juoksuhautoja, bunkkereita ja tykkiasemia. Jatkosodan alkuvaiheissa Hankoniemellä ja sen saaristossa taisteltiin lukuisia mittakaavaltaan pieniä, mutta verisiä taisteluita. Syksyllä 1941 Hangon tukikohta oli jäänyt kauas rintaman taakse, ja Neuvostoliitto päätti evakuoida sen väen Leningradiin (nyk. Pietariin). Joukkojen evakuointi alkoi lokakuun lopussa, ja viimeinen evakuointialus lähti Hangosta 2. joulukuuta 1941.

1950-luvulla sadat nuoret suomenkieliset naiset muuttivat eri puolilta Suomea ruotsinkieliseen Hankoon tekemään töitä vasta avatussa Hyvon-Kudeneuleen alusvaatetehtaassa.

Vuoden 1977 alussa Hankoon liitettiin Bromarvin kunnasta Santalan ja Täktomin kylät sekä Lappohja Tenholasta ja Tvärminne Tammisaaren maalaiskunnasta.[34] Hankoniemellä sijainnut osa Bromarvin kunnan alueesta oli jo vuonna 1909 päätetty erottaa Hangon maalaiskunnaksi, mutta käytännössä tämä ei koskaan toiminut itsenäisenä kuntana.

Hangon ja Raaseporin kuntajako 1960-luvulla. Hankoon (oranssilla) on liitetty osia Bromarvista, Tammisaaren maalaiskunnasta ja Tenholasta.

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestörakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hanko on asukasluvultaan Suomen 121. suurin kunta. Hangon asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 7 718 asukasta, mikä on 0,4 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Hangon väkiluku on ollut laskeva 1990-luvulta lähtien. Hangon väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 83,2 prosenttia, mikä on noin 31 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Hangon väestöstä on 18,4 prosenttia. Työikäisiä Hangossa on 66,4 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 15,2 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Hangossa oli vuonna 2021 yhteensä 371 eli 4,6 prosenttia kaupungin asukkaista.[35]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2022 tilanteen mukainen.

Hangon väestönkehitys 1975–2020
Vuosi Asukkaita
1975
  
 10 330
1980
  
 12 163
1985
  
 12 071
1990
  
 11 458
1995
  
 10 825
2000
  
 10 044
2005
  
 9 827
2010
  
 9 462
2015
  
 8 864
2020
  
 8 042
Lähde: Tilastokeskus.[36]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2020 lopussa Hangossa oli 8 042 asukasta, joista 7 651 asui taajamissa, 278 haja-asutusalueilla ja 113:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Hangon taajama-aste on 96,5 %.[37] Hangon taajamaväestö jakaantuu kahden eri taajaman kesken:[38]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2020)
1 Hangon keskustaajama 7 197
2 Lappohja 454

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Hangossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[39]

Nämä seurakunnat muodostavat Hangon seurakuntayhtymän (ruots. Hangö kyrkliga samfällighet). Seurakuntayhtymän jäsenten enemmistökieli on ruotsi ja se kuuluu Porvoon hiippakunnan alaisuuteen, vaikka kaupungin enemmistökieli onkin suomi.

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Hangossa toimii Hangon helluntaiseurakunta.[40]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Hangon alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[41]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hangon työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)[42]

  Alkutuotanto (0.3%)
  Jalostus (36.5%)
  Palvelusektori (62.4%)
  Muut sektorit (0.8%)

Talousalueena Hanko kuuluu Raaseporin seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 36 970 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 41. suurin.[43]

Hangossa oli vuonna 2022 yhteensä 3 431 työpaikkaa ja kunnassa asui 3 122 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 82,0 prosenttia. Hangon työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 62,4 prosenttia, jalostuksen 36,5 prosenttia ja alkutuotannon 0,3 prosenttia.[42]

Hangon työpaikkaomavaraisuus on 109,9 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 76,7 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 9,9 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Hangossa on 150,9 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.[42]

Elinkeinoelämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hangon Itäsataman ravintoloita makasiineissa.

Hangon työllisistä noin 60 % työskentelee palvelualoilla ja jalostuksessa noin 40 %. Suurimpia työnantajia Hangon kaupungin lisäksi ovat Assistor, SE Mäkinen, Helkama ja satamassa toimiva Hangö Stevedoring. Pienemmistä yrityksistä mainittakoon joulukoristevalmistaja Koristevienti, dynamiittitehdas Forcit, makkarankuoria tuottava Visko Teepak ja teollisuuden pyöriä valmistava Mannerin konepaja.

Hangon satama on Hangon kaupungin osakeyhtiö. Se on Suomen eteläisin ja viidenneksi suurin satama.[44] Hangon satama koostuu kolmesta satamanosasta: Länsisatamasta, Ulkosatamasta ja Koverharin satamasta, jotka kuuluvat Hangon Satama Oy:n yhtiön hallintaan.[45] Hangon satama on perustettu vuonna 1872.[46] Eniten Hangossa toimiva varustamo on Transfennica.[47] Hangon sataman ulkomaan tavaraliikenteen tuonti 1 767 054 tonnia ja vienti 1 879 117 tonnia vuonna 2008.[48]

Hangon yksi suurista työllistäjistä on myös KoneCranesin[49] tytäryhtiönä toimiva Levator Oy, raskaiden teräsrakenteiden, sekä nostureiden valmistukseen keskittynyt yritys, joka perustettu 1969. Yritys työllistää suoraan ja välillisesti noin sata henkilöä.[50]

Kesällä kaupungin ravintoloiden määrä kasvaa talveen verrattuna ja järjestettävät tapahtumat sijoittuvat usein kesäkuukausiin. Kaupungissa kesällä järjestettäviä tapahtumia on muun muassa Hangon Regatta.

Matkailu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hangon Casino.

Hanko on Suomen eteläisin kaupunki ja tunnettu erityisesti merestä, upeasta luonnosta ja purjehduskulttuurista. Hanko on historiallinen paikka ja täynnä upeita 1800-luvun huviloita, joissa voi myös yöpyä. Kesällä Itäsataman vierasvenesatamassa yöpyy veneilykauden aikana noin 7 000 venekuntaa. Purjehduskisoja on lähes joka viikonloppu ja auringonottajia ja uimareita riittää kilometrien pituisille hiekkarannoille. Hangossa on yli 30 kilometriä hiekkarantaa. Plagenin uimaranta on tunnettu karusellista ja siellä on myös kesällä auki oleva ravintola. [51]kenen mukaan?

Hangossa on myös hyvät majoitusmahdollisuudet. Tyypillinen hankolainen majoitusvaihtoehto on kylpyläpuiston vanha huvila, esimerkiksi Villa Tellina tai Villa Maija. Itäsatamassa perinteikäs hotelli Regatta on avattu uudistettuna vuonna 2012. Regatta Hotellin yhteydessä toimii myös upea Regatta Spa, jonne kuka tahansa voi mennä vierailemaan syyskuusta toukokuuhun. Kesällä spa on ainoastaan hotellivieraiden ja osakkaiden käytössä. Muihin hotelleihin kuuluu esimerkiksi Villa Solgården (kesällä) ja B&B Korsman. Neljän kilometrin päässä keskustasta, Hankoniemen pohjoisrannalla on Hopeahietikon leirintäalue.

Yritykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hangon suurimmat toimialat yritysten lukumäärän mukaan ovat kiinteistöpalvelut, rakennuspalvelut ja konsultointi. Hangon viisi suurinta yksityistä työnantajaa ovat Forcit (288), Euroports Hanko (178), Helmacab (172), ViskoTeepak (167) ja Helkama Velox (82). Liikevaihdoltaan suurimmat yritykset ovat Forcit, Helmacab, ViskoTeepak, Helkama Velox ja Euroports Hanko.[52]

Kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä kuntakohtaista elinkeinopolitiikkaa mittaavassa kuntabarometrissä Hanko on sijoittunut vuosina 2020–2024 pienten kuntien joukossa alimpaan neljännekseen sijalle 163. Yrittäjien antama kokonaisarvosana Hangolle on 2,68.[53]

Julkistalous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hangon kunnan verotuloilla ja valtionosuuksilla rahoitettava toimintakate oli vuonna 2023 yli 18 miljoonaa euroa.[54] Hangon kunnallisveroprosentti on 9,10 prosenttia vuonna 2025.[55] Hangon viisi suurinta yhteisöveron maksajaa olivat vuonna 2022 Forcit, Helkama Velox, Helkama Bica, VN Bygg – LU Rakennus ja Santalan Betoni – Sandö Betong.[56]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hangon alue on historiallisesti ruotsinkielistä ja nykyisin kaksikielistä aluetta. Hangon ruotsinkielinen murre luetaan uudenmaanruotsin ryhmän länsi-uusimaalaisiin murteisiin.[57]

Tapahtumia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hanko kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Rannikkokunnassa kala on kuulunut päivittäiseen ruokavalioon. Tyypillisiä suolakaloja ovat olleet silakka ja lahna ja tyypillisin mauste ruohosipuli. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet.[62] Hangon pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla hiillostetut silakat sekä lanttumuhennos sianlihan kera.[63]

Virkistys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hangon menestynein urheiluseura on Hangö IK:n käsipalloseura. Hangö IK:n naiset ovat voittaneet Suomen mestaruuden vuonna 1947. Jalkapallossa Hangö IK on pelannut yhden kauden miesten SM-sarjassa (1962). HIK pelaa käsipallo-ottelunsa Hangon urheilutalolla ja jalkapallo-ottelunsa Rukki Arenalla.[64][65] Yleisurheilun parissa toimivat HIK ja Hangon Hyrskyt, joiden kotikenttänä toimii Hangethe Sportcenter.[66] Hangossa toimii myös voimisteluseura Hejdi.[67]

Hangossa on ratsastusseura HunR Hankoniemen Ratsastajat ry – Hangö Udds Ryttare rf. Hanko Riding Teamiin kuuluu kolme seuraa: Hankoniemen Ratsastajat ry, South Coast riders ja Ghost Riders. Vuosina 1997–2023 Hangossa järjestettiin monipäiväinen ratsastuskilpailu SeaHorse Week yhteensä 22 kertaa[68].

Retkeily

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Högholmenin retkeilyreitti.

Hangon alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Hangon alueella sijaitsevia kohteita ovat muun muassa Gustavsvärn ja Hauensuoli sekä Bengtskär ja Russarö. Lappohjan alueella sijaitsee Lappohjanrannan virkistysalue. Täktomin alueella sijaitsee Svanvikin lintutorni ja Täktomin hiidenkirnut, kosteikon lintutorni sekä Kobben.[69]

Hangon alueen luontoreittejä ovat muun muassa Puistovuoren Rakkauden polku, Tulliniemen luontopolku sekä Peikonpolku. Tvärminnessä kulkee Tvärminnen kylän luontopolku ja Täktomin alueella Högholmenin luontopolku.[69]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päätöksenteko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hanko kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin, ja sen kaupunginvaltuustossa on 35 kaupunginvaltuutettua.[70]

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja asukkaita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elinkeinoelämä
Kulttuuri ja viihde
Yhteiskunta ja politiikka

Kuvagalleria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Itäsataman rantaa
    Itäsataman rantaa
  • Ravintola HSF Itäsatamassa
    Ravintola HSF Itäsatamassa
  • Itäsataman makasiineja
    Itäsataman makasiineja
  • Hangon rautatieasema
    Hangon rautatieasema
  • Hangon kirkko ja vesitorni
    Hangon kirkko ja vesitorni
  • Hangon kirkko vesitornista kuvattuna
    Hangon kirkko vesitornista kuvattuna
  • Långsandan ranta
    Långsandan ranta
  • kahvila Neljän Tuulen Tupa
    kahvila Neljän Tuulen Tupa
  • Leijalautailua Hangon Lilla Tallholmen ja Råuddenin välillä
    Leijalautailua Hangon Lilla Tallholmen ja Råuddenin välillä
  • Lumpeikko lammessa Hangon keskustan koulun vieressä
    Lumpeikko lammessa Hangon keskustan koulun vieressä
  • Itäsatamasta ilmakuvaa
    Itäsatamasta ilmakuvaa
  • Vesitorni ja Kirkko - Ilmakuva
    Vesitorni ja Kirkko - Ilmakuva
  • Itäsatama, ilmakuva näköalatorni
    Itäsatama, ilmakuva näköalatorni
  • Hangon kirkko, Ilmakuva
    Hangon kirkko, Ilmakuva
Panoraama kesäisestä Hangosta.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Grönstrand, Harald: Petra Ståhl valdes till ny stadsdirektör för Hango. Hufvudstadsbladet, 15.11.2023, s. 12. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 15.11.2023.
  7. ↑ Kaupunginvaltuusto - Hanko Hangon kaupunki. Viitattu 22.8.2020.
  8. ↑ Kuntavaalit 2021 – Hanko Tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö. Viitattu 22.8.2021.
  9. ↑ Hanko - pieni kaupunki meren rannalla Hangon kaupunki. Arkistoitu 20.9.2022. Viitattu 20.9.2022.
  10. ↑ Mikko Mansikka & Kaija Valkonen: Matkalla Suomessa, s. 38. Valitut Palat, 2004. ISBN 951-584-624-2
  11. ↑ a b Tvärminnen eläintieteellinen asema Helsingin yliopisto. Arkistoitu 6.10.2009. Viitattu 6.8.2022.
  12. ↑ Tuulikerrostumat Ymparisto.fi. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 6.8.2022.
  13. ↑ Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 6.8.2022.
  14. ↑ TILASTOJA SUOMEN ILMASTOSTA 1981-2010 Helda.helsinki.fi. 2012. Helsinki: Ilmatieteen laitos. Viitattu 13.1.2020.
  15. ↑ Luonto lähelläsi Hangon kaupunki. Arkistoitu 20.7.2011. Viitattu 6.8.2022.
  16. ↑ Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 324. Gaudeamus, 2015.
  17. ↑ Toimittanut Martti Linna: Suomen varhaiskeskiajan lähteitä, s. 115. Historian aitta, 1989.
  18. ↑ Kung valdemars segelled people.kth.se. Viitattu 22.8.2019.
  19. ↑ https://web.archive.org/web/20051120163940/https://www.wsoy.fi/oppi/dl/historianakatemia/index.jsp?c=ark23
  20. ↑ Nimi ei tule Afrikasta vaan itänaapurista – mitä Gangut meinaa? Yle Uutiset. 23.7.2014. Viitattu 9.11.2024.
  21. ↑ How and when the ships were called rusnavy.com. Viitattu 9.11.2024.
  22. ↑ Patrick Morrison: Imperial Russian Navy Battleship Gangut/ Soviet Battleship Oktyabrskaya Revolutsiya Defensionem - The War Bible. 29.12.2022. Viitattu 9.11.2024. (englanti)
  23. ↑ a b Kustaanvarustuksen ja Kustaa Aadolfin linnoitukset Hanko. Arkistoitu 30.6.2016. Viitattu 15.6.2016.
  24. ↑ 8.4.1871 Keski-Suomi no 14, s. 1 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 9.11.2024.
  25. ↑ 5.4.1871 Tieto-Sanomia Suomen Kansalle no 14 B, s. 7 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 9.11.2024.
  26. ↑ Helsinki – Pietari rautatie 150-vuotta helsinkipietari150.vayla.fi. Viitattu 9.11.2024.
  27. ↑ Miranna Vainio: Rentoudu lähilomalla Hangossa – Historia ja kesäinen luonto viehättävät matkailijaa Seura.fi. 10.6.2019. Viitattu 9.11.2024.
  28. ↑ Historiallinen Hanko Visithanko. 25.5.2020. Viitattu 9.11.2024.
  29. ↑ Hangon kirkko Helsingin ortodoksinen seurakunta. Viitattu 9.11.2024.
  30. ↑ STT: Hangon ortodoksikirkko täyttää 100 vuotta Helsingin Sanomat. 12.7.1995. Viitattu 9.11.2024.
  31. ↑ http://www.nba.fi/rky1993/kohde834.htm
  32. ↑ Pekka Silvast: HanRPsto Hangon Rannikkopatteristo 1921-98. Helsinki: Rannikkotykistön upseeriyhdistys, 1998. ISBN 952-90-5240-5
  33. ↑ Yhdistyksen toiminta Hangon Rannikkopatteriston Perinneyhdistys ry. Viitattu 15.6.2016.
  34. ↑ ”Valtioneuvoston päätös (680/1975) Tammisaaren maalaiskunnan Tvärminnen kylän ja eräiden Tenholan ja Bromarvin kunnan kylien ja yksinäistalojen siirtämistä Hangon kaupunkiin ja muiden Bromarvin kunnan alueiden siirtämisestä Tenholan kuntaan”, Suomen asetuskokoelma 1975. Valtion painatuskeskus, 1976.
  35. ↑ Tilastot: Väestö Uudenmaan liitto. Viitattu 20.3.2024.
  36. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2021 Tilastokeskus. Viitattu 25.12.2022.
  37. ↑ Taajama-aste alueittain, 2020 Tilastokeskus. Viitattu 25.12.2022.[vanhentunut linkki]
  38. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2020 Tilastokeskus. Viitattu 25.12.2022.[vanhentunut linkki]
  39. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  40. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  41. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  42. ↑ a b c Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 10.12.2024.[vanhentunut linkki]
  43. ↑ Bruttokansantuote asukasta kohden alueittain, vuosittain, 2000-2022 Tilastokeskus. Viitattu 10.12.2024.
  44. ↑ Tietoa Hangosta Hangon kaupunki. Arkistoitu 29.3.2010. Viitattu 2.4.2010.
  45. ↑ Satamakäsikirja 9.2.2005. Hangon satama. Arkistoitu 22.5.2011. Viitattu 2.4.2010.
  46. ↑ Hangon sataman logistiikkaselvitys (pdf) 2007. Uudenmaanliitto. Arkistoitu 20.7.2011. Viitattu 2.4.2010.
  47. ↑ laivalista Hangon satama. Arkistoitu 15.3.2009. Viitattu 2.4.2010.
  48. ↑ Satamien ulkomaan tavaraliikenne vuosina 2006-2008 Merenkulkulaitos. Arkistoitu 20.1.2015. Viitattu 2.4.2010.
  49. ↑ Konecranes Suomi Konecranes Suomi. Viitattu 9.12.2016.
  50. ↑ Levator Oy in brief Levator Oy. Arkistoitu 25.8.2017. Viitattu 25.8.2017.
  51. ↑ Hangon hurmaava luonto Visithanko. 27.3.2020. Viitattu 4.11.2024.
  52. ↑ Kunta: Hanko Finder. Viitattu 10.12.2024.
  53. ↑ Kuntabarometri Taloustutkimus. Viitattu 10.12.2024.
  54. ↑ Kunnan keskeiset tunnusluvut Tutkihallintoa.fi. Viitattu 10.12.2024.
  55. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2025 Verohallinto. Viitattu 10.12.2024.
  56. ↑ Katso täältä oman kuntasi suurimmat yhteisöveron maksajat Yle. 8.11.2023. Viitattu 9.12.2024.
  57. ↑ Suomenruotsin murteet Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 18.9.2024.
  58. ↑ Seahorse week SeaHorse Week ry. Viitattu 4.8.2017.
  59. ↑ Hanko pride Hanko Pride. Viitattu 4.8.2017.
  60. ↑ Hangon tapahtumat Hangon kaupunki. Arkistoitu 5.5.2018. Viitattu 4.5.2018.
  61. ↑ Hangon Elokuvajuhlat Olympian Ystävät ry. Viitattu 4.8.2017.
  62. ↑ Pojanluoma, Riitta: Perinnemakuja maakunnista, s. 77–79. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-2764-8
  63. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 51. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  64. ↑ Info FC HIK. Viitattu 10.9.2024.
  65. ↑ Info HC HIK. Viitattu 10.9.2024.
  66. ↑ Hangethe Sportcenter Hangon kaupunki. Viitattu 10.9.2024.
  67. ↑ Info Hejdi - Hangö Gymnastikförening. Viitattu 10.9.2024.
  68. ↑ Tiainen, Paula: Pitkä perinne Suomen kesäkaupungissa loppuu... Yle. 27.7.2023. Viitattu 11.8.2023.
  69. ↑ a b Hentman, Raija: Etelä-Suomen retkeilyopas 1, s. 102–114. Minerva, 2022. ISBN 978-952-375-312-9
  70. ↑ Kaupunginvaltuusto Hangon kaupunki. Arkistoitu 29.5.2016. Viitattu 15.6.2016.
  71. ↑ http://www.kaupunkiopas.com/kaupunki/Hanko/
  72. ↑ a b c d e f g Mäkinen, Tarja: Suomen kunnat ja kaupungit: Etelä-Suomen lääni ja Ahvennamaa, s. 171. Määritä julkaisija!
  73. ↑ a b c Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 27.4.2024.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Karlsson, Tomy: Hanko: kaupunki muutoksessa - Hangö: en stad i förändring. Hanko: Hangethe Böcker, 2016. ISBN 978-952-99736-8-2 (suomeksi)(ruotsiksi)
  • Karlsson, Tomy: Hankoniemi vieraissa käsissä - Hangöudd i främmande händer. Hanko: Hangethe Böcker, 2014. ISBN 978-952-99736-6-8 (suomeksi)(ruotsiksi)
  • Silvast, Pekka: Hanko ja Porkkala: Nuevostoliiton meritukikohdat. Helsinki: AtlasArt, 2015. ISBN 978-952-5671-45-2

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet
Kokonaan luovutetut kunnat
kaupungitKäkisalmi | Sortavala | Viipuri
kauppalatKoivisto | Lahdenpohja
maalaiskunnatAntrea | Harlu | Heinjoki | Hiitola | Impilahti | Jaakkima | Johannes | Kanneljärvi | Kaukola | Kirvu | Kivennapa | Koiviston maalaiskunta | Kuolemajärvi | Kurkijoki | Käkisalmen maalaiskunta | Lavansaari | Lumivaara | Metsäpirtti | Muolaa | Petsamo | Pyhäjärvi Vpl | Rautu | Ruskeala | Räisälä | Sakkola | Salmi | Seiskari | Soanlahti | Sortavalan maalaiskunta | Suistamo | Suojärvi | Suursaari | Terijoki | Tytärsaari | Uusikirkko | Valkjärvi | Viipurin maalaiskunta | Vuoksela | Vuoksenranta | Äyräpää
Osin luovutetut kunnat
sodan jälkeen muihin kuntiin yhdistetytJääski | Korpiselkä | Pälkjärvi | Säkkijärvi | Vahviala
toimintaansa vuoden 1948 jälkeen jatkaneetIlomantsi | Inari | Kitee | Kuusamo | Lappee | Nuijamaa | Parikkala | Rautjärvi | Ruokolahti | Saari | Salla | Simpele | Tohmajärvi | Vehkalahti | Virolahti | Uukuniemi | Värtsilä | Ylämaa
Vuokra-alueeseen sisältyneet kunnat
kokonaanHanko
osinBromarv | Degerby | Espoo | Inkoo | Kirkkonummi | Siuntio
Yksittäisiä mainittavia paikkoja luovutetuilla alueilla
 Elisenvaara | Enso | Ihantala | Ilmee | Kolosjoki | Konevitsa | Kyyrölä | Liinahamari | Pitkäranta | Pölläkkälä | Uuras | Valamo
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hanko&oldid=22898108”