Hollannin kielioppi
Hollannin kielioppi käsittää morfologian ja syntaksin. Fonologiaa käsitellään erikseen.
Substantiivit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hollannissa sanoilla on kaksi sukua: aiemmasta maskuliinista ja feminiinistä muodostunut yhteinen suku sekä neutri, eli samoin kuin esimerkiksi ruotsin kielessä. Epämääräinen artikkeli kaikilla suvuilla on een ja määräinen yhteisessä suvussa de ja neutreilla het. Monikossa on vain määräinen artikkeli ja se on kummallakin suvulla de.[1]
| Epämääräinen | Määräinen | |||
|---|---|---|---|---|
| Yksikkö | Monikko | Yksikkö | Monikko | |
| Yht. suku | een man (mies) | mannen | de man | de mannen |
| Neutri | een boek | boeken | het boek | de boeken |
Monikko muodostetaan yleensä päätteellä -en.
Sijamuodot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hollannin substantiiveilla on englannin ja ruotsin tapaan kaksi sijamuotoa: nominatiivi ja genetiivi. Akkusatiivimuoto erotetaan nominatiivista kuitenkin persoonapronomineissa.[2] Datiivi on nykykielestä käytännössä kuollut.
Pronominit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Persoonapronominit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Yksikkö | Monikko | |
|---|---|---|
| I pers. | ik | wij / we |
| II pers. | jij / je / u | jullie / u |
| III pers. | hij (m.) | zij |
| ze (f.) | ||
| het (n.) |
Lähde:[3]
Teititeltäessä käytetään u-pronominia
Verbit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hollannin kielessä on neljäntyyppisiä verbejä: kolmentyyppiset heikot verbit, jotka luokitellaan preteritin tunnuksen mukaan (-d-, -t-, -cht-), ja vahvat verbit. Verbit päättyvät yleensä -en perusmuodossa, mutta poikkeuksia on myös (esimerkiksi zijn). Hollannin kielen yleinen pitkien ja lyhyiden vokaalien vaihtelu esiintyy heikossa verbeissä seuraavasti: lyhyt vokaali esiintyy perusmuodossa, preesensin monikkomuodossa ja konjunktiivin preesensissä (eren, ere), pitkä esiintyy kaikissa muissa muodoissa (eert, eerde, geëerd). Samalla tavalla toimii myös pitkien ja lyhyiden konsonanttien vaihtelu (eggen, egt, geëgd). Samaa vaihtelua on f-v-vaihtelu (hoven, hoofden) ja s-z-vaihtelu (verhuizen, verhuisde).
| Verbityyppi | Perusmuoto | Preteritin yksikkömuoto |
| heikot -d-verbit | moorden (murhata) | moordde (murhasin/-sit/-si) |
| heikot -t-verbit | wachten (odottaa) | wachtte (odotin/-tit/-tti) |
| heikot -cht-verbit | kopen (ostaa) | kocht (ostin/-it/-i) |
| vahvat verbit | schieten (ampua) | schoot (ammuin/-mmuit/-mpui) |
Verbin taivutusmuodot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuten saksassa, hollannissakin verbin liittotempukset (perfekti ja pluskvamperfekti) muodostetaan joko verbillä hebben tai zijn ja pääverbin partisiipin perfektillä (had gedood, was geweest).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Dutch Articles mylanguages.org. Viitattu 31.8.2023.
- ↑ Grammatical Cases in Dutch Polly Lingual. 2023. Viitattu 31.8.2023. (englanniksi)
- ↑ Personal pronouns Taalportaal. 2023. Viitattu 31.8.2023. (englanniksi)