Imereti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
იმერეთის მხარე
Imeretis mkhare

Sijainti
Valtio Georgia
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Kutaisi
Pinta-ala 6 475 km²
Väkiluku (2014) 533 906
Valuutta Georgian lari (GEL)
Aikavyöhyke UTC +4

Imereti (georg. იმერეთი) on hallintoalue (mkhare) Georgian länsiosassa. Alueella on 533 906 asukasta (2014) ja sen pinta-ala on 6475 neliökilometriä.[1] Imeretin pääkaupunki on Kutaisi.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Imeretin nimi tulee vanhasta georgian kielen sanasta, joka tarkoittaa "toisella puolella (Likhin vuorijonoa)". Alueella on ollut ihmisasutusta kivikaudelta saakka. Antiikin aikaan aluetta hallitsivat Kolkhiin ja Egrisin valtakunnat, ja Kutaisin, Vanin, Vartsikhen ja Šorapanin kaupunkikeskukset kukoistivat Kaukasian läpi kulkevien kauppareittien ansiosta. Ajan laskun alun vuosisatoina Imereti oli Persian ja kreikkalaisten taistelukenttänä, ja 700-luvun alkupuolella arabit tuhosivat Kutaisin ja Nokalakevin kaupungit maan tasalle. Sen jälkeen Länsi-Georgiaan syntyi Abhasian kuningaskunta pääkaupunkinaan Kutaisi.[2]

Yhdistyneen Georgian kuningaskunnan ensimmäinen kuningas Bagrat III kruunattiin Kutaisissa vuonna 978. Kun kuningaskunta kuitenkin hajosi 1200-luvun loppupuolella Imereti erosi omaksi kuningaskunnakseen, joka käsitti aluksi koko läntisen Georgian. 1500-luvulla kuningaskunta joutui osmanien valtakunnan aggression kohteeksi. 1700-luvun puolivälissä kuningas Solomon I voitti turkkilaiset, mutta voitto jäi lyhytaikaiseksi ja vuonna 1804 kuningaskunta ajautui Venäjän haltuun. Venäläiset lakkauttivat kuningaskunnan vuonna 1810 ja perustivat Imeretin maakunnan (ujezd), jonka Kutaisin kuvernementti korvasi 1840-luvulla. 1800-luvun loppupuolella Imeretin talous kehittyi rautateiden ansiosta, ja vuonna 1877 Kutaisi yhdistettiin Kaukasuksen päälinjaan, jonka varrelle nousi useita uusia kaupunkeja. Kutaisilla oli merkittävä rooli Georgian kansallisessa heräämisessä ja valistusliikkeessä 1800-luvun lopulla.[2]

Nykyinen Imeretin hallintoalue perustettiin vuonna 1995, ja sen pääkaupunkina on toiminut Kutaisi.[2]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rioni-joki Kutaisissa.
Tšiaturan mangaanikaupunki.

Imeretin kasvillisuus vaihtelee subtrooppisesta alppiniittyihin. Alueella on selkeät luonnolliset rajat vuorijonoja ja Tskhenistsqali-jokea pitkin. Rioni ja sen lukuisat sivujoet halkovat Imeretiä. Alueella vallitsee kostean subtrooppinen meri-ilmasto; läntisillä alamailla talvi on lyhyt, sateinen ja lämmin ja kesä taas kuuma ja pitkä.[3] Imereti rajautuu pohjoisessa Ratša-Letškhumi ja Kvemo Svanetin alueeseen, lännessä Samegrelo ja Zemo Svanetiin, lounaassa Guriaan, etelässä Samtskhe-Džavakhetiin ja idässä Šida Kartliin. Imereti jaetaan yhteen piirivapaaseen kaupunkiin* ja yhteentoista piirikuntaan:[4]

Piirikunta Väkiluku (2014)[1] Pinta-ala
Baghdati 21 582 815 km²
Kharagauli 19 473 914 km²
Khoni 23 570 429 km²
Kutaisi* 147 635 –
Satškhere 37 775 874 km²
Samtredia 48 562 364 km²
Terdžola 35 563 357 km²
Tqibuli 20 839 478 km²
Tšiatura 39 884 542 km²
Tsqaltubo 56 883 700 km²
Vani 24 512 577 km²
Zestaponi 57 628 424 km²

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b მოსახლეობის საყოველთაო აღწერა 2014 ნოემბერი 2014. საქართველოს სტატისტიკის ეროვნული სამსახური. Viitattu 7 ნოემბერი, 2016.
  2. ↑ a b c History of Imereti Imeretin hallinto. Viitattu 11. elokuuta 2008.[vanhentunut linkki]
  3. ↑ The main geographical characteristics of the region Imeretin hallinto. Viitattu 11. elokuuta 2008.[vanhentunut linkki]
  4. ↑ Georgia: Administrative units GeoHive. Viitattu 11. elokuuta 2008.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Georgian lippu
Georgian hallinnolliset alueet
Tasavallat: Abhasia | Adžaria
Alueet: Guria | Imereti | Kakheti | Kvemo Kartli | Mtskheta-Mtianeti | Ratša-Letškhumi ja Kvemo Svaneti | Samegrelo ja Zemo Svaneti | Samtskhe-Džavakheti | Šida Kartli
Kaupunki: Tbilisi
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Imereti&oldid=21014901”