Jakob Fugger
Jakob Fugger (6. maaliskuuta 1459 – 30. marraskuuta 1525) oli menestynyt pankkiiri Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan Augsburgin vapaakaupungista. Hän oli Fuggerin kauppasuvun jäsen.[1] Jakob Fugger peri liiketoiminnan isältään ja laajensi sitä Venetsian kautta Adrianmeren kauppaan. Jakob Fuggerin kuuluisin yksittäinen liiketoimi lienee ollut hänen tulevalle keisari Kaarle V:lle keisarinvaalia varten myöntämä 543 000 floriinin laina, jonka avulla Kaarle lahjoi puolelleen kaikki seitsemän valitsijamiestä.
Aikakauden hallitsijat olivat Fuggerille suunnattomissa veloissa, joten kauppahuoneen vaikutusvalta oli suuri. Poliittisten liikesuhteidensa avulla hän hankki suvulleen aateluuden, oikeuden maidensa hallitsemiseen ja rahanlyöntiin sekä anekauppaan. Hän rikastui lainoittamalla useita keskenään sotaa käyviä armeijoita. Fugger rahoitti köyhäintalojen rakentamista ja ylläpitoa muun muassa kotikaupungissaan Augsburgissa, jonka köyhäintalo Fuggerei on yhä toiminnassa.[1]
Vähiten tunnettu lienee se noin 50 000 dukaatin eli osapuilleen 500 000 euron laina, jonka Mainzin arkkipiispa Albrekt otti ostaakseen vakanssinsa Vatikaanilta, joka oli tuolloin rakentamassa Pietarinkirkkoa ja tarvitsi erityisen paljon rahaa.[2] Jakob Fuggerin kuoleman jälkeen suvun liiketoiminta siirtyi hänen veljenpojalleen Anton Fuggerille.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Otavan Suuri Ensyklopedia, Hakemisto-osa 1. Otava 1982, s. 8468.
- ↑ Prause, Gerhard: Historian harhaluuloja ja totena esitettyjä taruja. ((Niemand hat Kolumbus ausgelacht: Populäre Irrtümer der Geschichte richtiggestellt, 1969.) Suomentanut Antti Nuuttila) Porvoo Helsinki: WS, 1969.
- ↑ Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 11. Löytöretket-uskonpuhdistus, s. 316. WSOY, 1982. ISBN 951-0-09739-X
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jakob Fugger Wikimedia Commonsissa
