Jan Evangelista Purkyně
Jan Evangelista Purkyně (myös muodossa Johannes Evangelista Purkinje, 18. joulukuuta 1787 Libochovice – 18. heinäkuuta 1869 Praha) oli tšekkiläinen fysiologian ja anatomian tutkija. Hän löysi vuonna 1839 sydämen sähköisen järjestelmän pienimmät haarat eli Purkinjen syyt. Löydön avulla voitiin selvittää sydämen sähköisten impulssien toiminta. Hän teki myös useita muita muun muassa hermoston toimintaa selvittänyttä mikroskooppisen anatomian löytöä. Purkyně teki tärkeimmät tutkimuksensa vuosina 1823–1849 Wrocławin (Breslaun) yliopiston professorina. Vuonna 1849 hänet kutsuttiin Prahaan Kaarlen yliopiston professoriksi. [1] Tšekin pohjoisosassa Ústí nad Labem -nimisessä kaupungissa toimiva yliopisto käyttää nimeä Univerzita Jana Evangelisty Purkyně v Ústí nad Labem.
Purkyněn julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Beiträge zur Kenntnis des Sehens in subjektiver Hinsicht (1819–1825)
- Beobachtungen und Versuche zur Psychologie der Sinne (1823–1826)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Nordisk Familjebok, palstat 619–620. Project Runeberg.(ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jan Evangelista Purkyně Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
