Jarmo Wahlström
Jarmo Wahlström | |
---|---|
liikenneministeri | |
Sorsan III hallitus
19.2.1982 – 30.12.1982 |
|
ministeri maa- ja metsätalousministeriössä | |
Sorsan III hallitus
19.2.1982 – 31.12.1982 |
|
Kansanedustaja | |
27.09.1975–25.03.1983
21.03.1987–23.03.1999 |
|
Ryhmä/puolue |
Suomen kansan demokraattisen liiton eduskuntaryhmä Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä |
Vaalipiiri | Vaasan läänin vaalipiiri |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 2. joulukuuta 1938 Vaasa |
Kuollut | 19. marraskuuta 2013 (74 vuotta) Helsinki |
Kansalaisuus | Suomi |
Ammatti | kansakoulunopettaja |
Tiedot | |
Puolue | SKDL, Vasemmistoliitto |
Valiokunnat |
Perustuslakivaliokunta (jäsen) 1975 II–1975 II Lakivaliokunta (jäsen) 1975 II–1975 II Puolustusasiainvaliokunta (jäsen) 1975 II–1982 Sivistysvaliokunta (varajäsen) 1975 II–1978 Laki- ja talousvaliokunta (jäsen) 1976–1978 Liikennevaliokunta (jäsen) 1979–1979 Toinen lakivaliokunta (varajäsen) 1980–1982 Ulkoasiainvaliokunta (jäsen) 1987–1998 Sosiaali- ja terveysvaliokunta (varajäsen) 1990–1990, (varajäsen) 1995–1995 (Sosiaalivaliokunta) –21.03.1991 Tulevaisuusvaliokunta (jäsen) 1993–1994, (jäsen) 1996–1998 (Tulevaisuusvaliokunta) –23.03.1995 |
Jarmo Johannes Wahlström (2. joulukuuta 1938 Vaasa – 19. marraskuuta 2013 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja opettaja. Wahlström toimi kansanedustajana ensin Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (1975–1983, 1987–1990) ja myöhemmin Vasemmistoliiton (1990–1999) ryhmässä. Hän oli lyhyen aikaa liikenneministerinä vuonna 1982 ja johti vanhaa Suomen Kommunistista Puoluetta sen poliittisen toiminnan kaksi viimeistä vuotta 1988–1990. Wahlström toimi aktiivisesti myös ystävyysseuroissa ja osuusliikkeessä. Hän johti 25 vuotta Parasta Lapsille -järjestöä.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wahlström nousi kansandemokraattien listalta Vaasan kaupunginvaltuustoon ensi kerran vuonna 1969. Hän putosi valtuustosta niukasti vaaleissa 2004. SKP:n keskuskomiteaan Wahlström yleni noustuaan eduskuntaan 1975. Puolueen puheenjohtajuuden hän otti vastaan 1988 Arvo Aallon jouduttua eroamaan talousskandaalin johdosta. Wahlströmin epäkiitolliseksi tehtäväksi jäi velkaantuneen puolueen poliittisen toiminnan lopettaminen.
Wahlström kotiutui Vasemmistoliittoon jatkaen sen johtoelimissä vuoden 2004 puoluekokoukseen. 1990-luvun alussa hänet tunnettiin kiihkeänä Euroopan yhteisön vastustajana. Kansanedustajaurallaan Wahlström toimi lukuisissa luottamustehtävissä. Hän putosi eduskunnasta hyvin niukasti vaaleissa 1999.
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wahlströmillä on kaksi lasta avioliitostaan Eva Wahlströmin (o.s. Kakkuri) kanssa.[1] Jäätyään leskeksi 2000-luvun alussa hän avioitui kokoomuksen kaupunginvaltuutettuna aiemmin toimineen Liisa Wahlströmin (o.s. Mättö) kanssa.[2][3]
Wahlström menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen 19. marraskuuta 2013 ollessaan Helsingissä veteraanikansanedustajien juhlissa.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jarmo Wahlström Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Luukkanen, Reima: Jarmo Wahlström elää uuselämää. Kansan Uutiset, 28.11.2008.
- ↑ a b Jarmo Wahlström on kuollut Ilkka.fi. 21.11.2013. Viitattu 22.11.2013.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jarmo Wahlström Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Jarmo Wahlströmin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
Edeltäjä: Veikko Saarto |
Suomen liikenneministeri 1982 |
Seuraaja: Reino Breilin |
Edeltäjä: Arvo Aalto |
SKP:n (1918–1998) puheenjohtaja 1988–1990 |
Seuraaja: Heljä Tammisola |