Tämä on lupaava artikkeli.

Johanna Sumuvuori

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nanna Johanna Sumuvuori
Johanna Sumuvuori vuonna 2020.
Johanna Sumuvuori vuonna 2020.
Henkilötiedot
Syntynyt8. marraskuuta 1976 (ikä 48)
Laihia
Poliitikko
Puolue Vihreät
Asema kaupunginvaltuutettu,
kansanedustaja
Vaalipiiri Helsingin vaalipiiri
Kotipaikka Helsinki

Nanna Johanna Sumuvuori[1] (vuoteen 2015 Sari Johanna ”Nanna” Sumuvuori[2][3], s. 8. marraskuuta 1976 Laihia)[2] on suomalainen poliitikko ja ulkoministeri Pekka Haaviston valtiosihteeri Marinin hallituksessa.[4] Hän on toiminut vihreiden kansanedustajana vuosina 2006–2011 ja 2015 sekä Helsingin kaupunginvaltuutettuna vuosina 2001–2016.[2]

Sumuvuori on profiloitunut vihreiden puolustuspolitiikan tuntijana[5] ja tekee Helsingin yliopistossa väitöskirjaa suomalaisesta rauhanturvaamisesta.[6] Hän on ollut myös rauhanjärjestö Sadankomitean pääsihteeri (2004–2006)[2] sekä Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkoston puheenjohtaja (2010–).[7]

Tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sumuvuori asui lapsuutensa Vähässäkyrössä.[8] Teini-ikäisenä Sumuvuori oli punkkari.[8] Hän kuului kansalaisjärjestöihin ja tilasi Vihreää Lankaa.[8]

Sumuvuori kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1995.[9] Lukuvuoden 1996–1997 hän opiskeli Työväen Akatemian yhteiskunnallisella linjalla ja aloitti tämän jälkeen Helsingin yliopistossa sosiologian opinnot.[9] Kevään 2001 hän oli vaihto-opiskelijana Plymouthin yliopistossa Britanniassa.[9] Sumuvuori valmistui vuonna 2005 valtiotieteiden maisteriksi.[2] Hän aloitti samana vuonna viron kielen ja kirjallisuuden opinnot.[9] Hänellä on myös hallintotieteen opintoja Tampereen yliopistosta.[9]

Sumuvuori on poliittisen historian jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa.[9] Hän valmistelee väitöskirjaa suomalaisesta rauhanturvaamisesta.[6] Kesällä 2013 hän opiskeli Bard Collegen US Foreign Policy -instituutissa New Yorkissa.[10][3] Syksyllä 2013 hän aloitti vierailevana tohtoriopiskelijana Oxfordin yliopistossa.[11]

Poliittinen toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Europarlamenttivaalit
Vuosi Vaalipiiri Äänet Tulos
2004 Suomi 6 214[12] ei valittu
2009 Suomi 8 633[13] ei valittu
2014 Suomi 7 181[14] ei valittu
Eduskuntavaalit
Vuosi Vaalipiiri Äänet Tulos
2003 Helsinki 3 628[15] varalla
2007 Helsinki 5 173[16] valittu
2011 Helsinki 4 297[17] varalla
2015 Helsinki 4 159[18] varalla
Kunnallisvaalit
Vuosi Kunta Äänet Tulos
2000 Helsinki 900[19] valittu
2004 Helsinki 1 998[20] valittu
2008 Helsinki 1 838[21] valittu
2012 Helsinki 2 180[22] valittu

Opiskelijapolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sumuvuori valittiin heti ensimmäisenä opiskeluvuonna 1997 Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) edustajistoon,[8] ja oli siellä aina opintojensa päättymiseen eli vuoteen 2005. HYY:n hallituksessa Sumuvuori työskenteli vuoden 1999 vastuualueenaan tiedotus, kehitysyhteistyö ja ympäristö.[9]

Hän on toiminut myös HYY:n Vihreiden puheenjohtajana 1999 ja hallituksen jäsenenä 1997–1998.[9]

Kunnallispolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin kaupunginvaltuustoon Sumuvuori valittiin 23-vuotiaana kunnallisvaaleissa 2000.[23] Kauden 2001–2004 hän oli jäsenenä opetuslautakunnassa ja sen kiinteistöjaostossa. Hän oli myös ammatillisen koulutuksen jaoston puheenjohtaja 2001–2002 ja kaupunginhallituksen varajäsen 2003–2004. Hän on ollut myös Uudenmaan liiton maakuntavaltuustossa.[24]

Kunnallisvaaleissa 2004 Sumuvuori sai 1 998 ääntä.[20] Hän toimi nuorisolautakunnan puheenjohtajana 2005–2008.[9] Kunnallisvaaleissa 2008 hän sai 1 838 ääntä[21] ja hän on toimi kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtajana 2009–2011 ja kaupunginhallituksen jäsenenä 2011–2012.[9] Kunnallisvaaleissa 2012 Sumuvuoren äänimäärä oli 2 180[22] ja hän jatkoi kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtajana.[25] Huhtikuussa 2016, Sumuvuosi ilmoitti jättävänsä paikkansa kaupunginvaltuustossa toimiakseen Suomen Lontoon-instituutin yhteiskuntatutkimuksen ohjelmapäällikkönä.[26]

Eduskunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sumuvuori nousi kansanedustajaksi varasijalta elokuussa 2006 kansanedustaja Irina Krohnin tilalle.[27] Ensimmäisen puolen vuoden aikana hän oli jäsenenä liikennejaostossa, kauppa- ja teollisuusjaostossa, sosiaali- ja työjaostossa sekä asunto- ja ympäristöjaostossa.[2]

Vuoden 2007 vaaleissa hän uusi paikkansa 5 173 äänellä.[16] Hän toimi valtiovarainvaliokunnassa, hallinto- ja turvallisuusjaostossa, työ- ja elinkeinojaostossa, kunta- ja terveysjaostossa sekä asunto- ja ympäristöjaostossa.[2] Aiemmin hän oli jäsenenä myös liikenne- ja viestintävaliokunnassa.[2]

Eduskuntavaaleissa 2011 Sumuvuori jäi 4 297 äänellä varasijalle.[17] Hän nousi jälleen varasijalta eduskuntaan tammikuussa 2015 Anni Sinnemäen siirryttyä Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi.[28] Vuoden 2015 vaaleissa Sumuvuori jäi 4 159 äänellä jälleen varasijalle.[18]

Vihreät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Johanna Sumuvuori Vihreiden puoluekokouksessa 2007.

Sumuvuori työskenteli Helsingin Vihreiden toiminnanjohtajana 1999–2000 ja oli sen hallituksessa 2001–2006.[2][9] Vuosina 2001–2003 hän työskenteli eduskunnassa Satu Hassin ja Osmo Soininvaaran avustajana.[9] Sumuvuori valittiin vihreiden puoluehallitukseen vuonna 2001 ja hän oli sen jäsenenä tai varajäsenenä neljä kaksivuotiskautta, joista viimeisen (2007–2009) puolueen varapuheenjohtajana. Vuosina 2011–2013 hän oli vihreiden puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja.[29]

Vihreissä Sumuvuori oli kansainvälisten asioiden työryhmän puheenjohtaja vuosina 2003–2007 ja valmisteli tehtävässä muun muassa puolueen EU-ohjelman. Euroopan vihreiden hallituksessa Sumuvuori oli 2006–2009.[9] Kaudella 2007–2009 hän oli turvallisuuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja ja kaudella 2009–2011 lapsipoliittisen työryhmän puheenjohtaja. Aiemmin hän oli jäsenenä koulutuspoliittisessa ja liikennepoliittisessa työryhmässä.[30][31]

Vuonna 2019 Sumuvuori nimitettiin ulkoministeri Pekka Haaviston valtiosihteeriksi Rinteen hallitukseen.[4]

Kansalaisjärjestötoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansalaisjärjestöistä Sumuvuori on toiminut erityisesti rauhanjärjestö Sadankomiteassa. Hän oli sen Helsingin paikallisjärjestön varapuheenjohtaja 2002–2004.[9] Sadankomitean pääsihteeriksi Sumuvuori valittiin 2004 ja hän toimi tässä tehtävässä kansanedustajaksi siirtymiseen saakka. Hän on myös Rauhanliitto-YK-yhdistyksen neuvottelukunnan jäsen ja Ydin-lehden toimittaja (1997–2005).[9]

Sumuvuori on myös Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkoston (KATU) puheenjohtaja (2010–)[7][32] ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen (ent. SVAL) liittovaltuuston jäsen (2010–)[33][34][35].

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sumuvuori avioitui 23-vuotiaana toimittaja Mikko Metsämäen kanssa.[8][36] Pari erosi 2007.[37] Sumuvuoren nykyinen puoliso on muusikko-toimittaja Jarkko Jokelainen, jonka kanssa hänellä on vuonna 2009 syntynyt tytär.[38]

Johanna Sumuvuori toimitti Radio Helsingin Pop-puutarha-ohjelmaa 2012. Hän on DJ:nä Club Bangles -klubilla yhdessä Tiia Vanhatapion kanssa.[3]

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Vehmas, Ilona: Suomalaispoliitikko vaihtoi etunimensä - virallisti lempinimensä Iltalehti.fi. 8.7.2015. Viitattu 8.7.2015.
  2. ↑ a b c d e f g h i Johanna Sumuvuori Eduskunta. 8.9.2013. Viitattu 15.10.2013.
  3. ↑ a b c Jensen, Hanna: Kun Tiia tapasi Nannan. Olivia, 2013, nro heinäkuu, s. 35.
  4. ↑ a b Valtiosihteerit Valtioneuvosto. Viitattu 26.5.2020.
  5. ↑ Jukka Vahti: Kuka kukin onkaan. Vihreä Lanka, 2009, nro 22.5., s. 15.
  6. ↑ a b Hagert, Kyösti: Eduskuntatalo vaihtui Johanna Sumuvuorella väitöskirjaan Ilta-Sanomat. 29.6.2012. Viitattu 15.10.2013.
  7. ↑ a b Sumuvuori vaatii lisää rahaa siviilikriisinhallintaan Yle Uutiset. 26.3.2010. Viitattu 15.10.2013.
  8. ↑ a b c d e Rämö, Matti: Punkkarista poliitikoksi. (Arkistoitu) Ylioppilaslehti, 13.1.2006, nro 1. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.10.2013.
  9. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Minä (arkistoitu versio) Johanna Sumuvuoren verkkosivut. Viitattu 15.10.2013.
  10. ↑ Program Scholars U.S. Foreign Policy Summer Institute. Viitattu 15.10.2013. (englanniksi)
  11. ↑ Ms Johanna Sumuvuori (PhD) University of Oxford. Viitattu 15.10.2013. (englanniksi)
  12. ↑ Ehdokkaat ja heidän saamansa äänimäärät puolueittain ja vaalipiireittäin 2004 (XLS) Tilastokeskus. Viitattu 15.10.2013.
  13. ↑ Ehdokkaiden äänet – Koko maa Vaalit. 10.6.2009. Viitattu 15.10.2013.
  14. ↑ Ehdokkaiden äänet – Koko maa Vaalit. 30.5.2014. Viitattu 4.6.2014.
  15. ↑ Valitut ehdokkaat Helsingin vaalipiiri Vaalit. 19.3.2003. Viitattu 15.10.2013.
  16. ↑ a b Valitut ehdokkaat Helsingin vaalipiiri Vaalit. 21.3.2007. Viitattu 15.10.2013.
  17. ↑ a b Valitut ehdokkaat Helsingin vaalipiiri Vaalit. 13.5.2011. Viitattu 15.10.2013.
  18. ↑ a b Valitut ehdokkaat Helsingin vaalipiiri Vaalit. 22.4.2015. Viitattu 22.4.2015.
  19. ↑ Kotimaa - Kunnallisvaalit 2000 Helsingin Sanomat. Viitattu 15.10.2013.
  20. ↑ a b Valitut ehdokkaat Helsinki Vaalit. 29.10.2004. Viitattu 15.10.2013.
  21. ↑ a b Valitut ehdokkaat Helsinki Vaalit. 17.11.2008. Viitattu 15.10.2013.
  22. ↑ a b Valitut ehdokkaat Helsinki Vaalit.fi. 1.11.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 1.11.2012.
  23. ↑ Tuohimaa, Pasi: Helsingissä 30 uutta kasvoa. Helsingin Sanomat, 24.10.2000. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.10.2013.
  24. ↑ Maakuntavaltuuston jäsenet 2005 - 2008 (Wayback Machine) Uudenmaan liitto. 31.10.2007. Viitattu 15.10.2013.
  25. ↑ Lautakunnan jäsenet Helsingin kulttuurikeskus. 16.4.2013. Viitattu 15.10.2013.
  26. ↑ Vihreiden Johanna Sumuvuori jättää Helsingin valtuuston Helsingin Sanomat. 29.4.2016. Viitattu 30.4.2016.
  27. ↑ Johanna Sumuvuori kansanedustajaksi Krohnin tilalle 1.8.2006. Eduskunta. Viitattu 21.1.2009.
  28. ↑ Laitinen, Joonas: Politiikka ratkaisi Anni Sinnemäen valinnan Helsingin Sanomat. 26.11.2014. Viitattu 26.11.2014.
  29. ↑ Puoluevaltuuskunta 2011-2013 Vihreä De Gröna. Viitattu 15.10.2013.
  30. ↑ Työryhmät kaudella 2007–2009 Vihreät De Gröna. Viitattu 15.10.2013.
  31. ↑ Vihreän liiton työryhmät Vihreät De Gröna. Viitattu 15.10.2013.
  32. ↑ Ohjausryhmä ja toimisto KATU. Viitattu 18.10.2013.
  33. ↑ Liittovaltuusto 2010-2013 Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry. Viitattu 15.10.2013.
  34. ↑ Vihreä lista (23 Johanna Sumuvuori) Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry. 2013. Viitattu 21.10.2013.
  35. ↑ Uusi valtuusto on valittu Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry. 29.11.2013. Viitattu 3.12.2013.
  36. ↑ Partanen, Anu: Johanna Sumuvuori: avioliiton auvoa Toukolassa. Ylioppilaslehti, 28.2.2003, nro 4. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.1.2009.
  37. ↑ Vihreiden Kirsi Ojansuu liittyi eronneiden joukkoon Helsingin Sanomat. 12.9.2008. Viitattu 21.1.2009.
  38. ↑ Kansanedustaja Sumuvuori sai tytön Helsingin Sanomat. 9.6.2009. Viitattu 8.4.2011.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Johanna Sumuvuori.
Vihreän liiton kansanedustajat
Helsingin vaalipiirin kansanedustajat 2007–2011
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Johanna_Sumuvuori&oldid=21985945”