John Mill

John Mill
Ammatti:	filosoufu, ekonoumistu, poliitiekku, elämäkertakirjoittaja, kirjuttai, Egalitarismi, Toimihenkilö, suffragetti
Rodivui:	20. oraskuudu 1806(1806-05-20)
Roindukohtu:	Islington[d], Suur-Lontoo[d], London, Englanti[d], Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta[d]
kanzalližus:	Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta[d]
Kuoli:	8. oraskuudu 1873(1873-05-08) (66 года)
Kuolendukohtu:	Avignon[d]
Tuatto:	James Mill[d]
Ukko / akku:	Harriet Taylor Mill[d]
Nimikirjutus:

John Stuart Mill (20. oraskuudu 1806 – 8. oraskuudu 1873) oli brituanielaine filosouffu, sotsiolougu, ekonomistu da poliitiekan alal toiminuh. Luadi suuren panoksen yhteiskundutiedoh, politolougieh da poliittizeh ekonoumieh. Mill on eräs liberalizman suuris alguhpanijois. Häi puolisti personualizen vällyön kontseptsiedu rajattomua valdivollistu tarkastustu vastah. Mill on ulitarizman kannattai. On olemas mieli, ku Mill on XIX vuozisuan anglielazis filosoufois kuulužin. Erähinny vuozin Mill kuului Brituanien parluamentah.

Opastundu

Mill lapsennu oli rakas opastumah da hänel oli neruo sih. Kolmevuodizennu häi rubei opastumah klassistu gretsien kieldy, kuvven vuvven mail iče kirjutti histouriedu koskijua ruaduo. Kymmeneh vuodessah häi ehti lugie Platonan kuuzi dialougua, 12-vuodizennu rubei opastumah korgevimua matemuatiekkua, hiimiedy, lougiekkua da poliittistu ekonoumiedu.

Suurimat ruavot

”Vällyöh nähte” (1859), ”Ulitarizmu”, ”Lougiekan sistiemu” (1843) ollah hänen tärgevimät ruavot filosoufien alal.

Poliittizen ekonoumien perustehet -kniigu jullattih vuvvennu 1848. Kniigan piäozat on omistettu tuotandole, jagamizele, vaihtamizele, kapitalizman progresale da valdivon roulile ekonoumiekas.

Poliittizet nägemykset

Mill kaikel väil puolisti sanan vällytty da vastusti tsenzuurua. Häi oli demokruatien teorietiekku, kui poliittizen, mugai ekonoumiekallizen. Mill kritikuičči buržuaznoin muailman pahoi puolii – rahvahan eriarvožuttu, dengoin kul’tua, ruadajan rahvaspuolen madalua elostazuo.

Mill oli enzimäine parluamentah kuului, ken nosti kyzymyksen naizien valličusoigevukses.