Just-in-time

Just-in-time (JIT) on teollisuudessa ja kaupassa käytetty johtamisfilosofia – logistinen varastonhallinta- ja tuotannonohjausstrategia, jonka tarkoituksena on parantaa tehokkuutta tuotanto- tai myyntiprosessin kokonaisuudessa. Menetelmän nimi tulee englannin kielen ”juuri ajoissa” tarkoittavasta termistä. Suomessa käytetään JIT-lyhenteen sijasta enemmän termiä JOT, joka tulee sanoista ”juuri oikeaan tarpeeseen”. JIT-mallin perusideana on toimittaa ainoastaan tarvittavia raaka-aineita tai tuotteita niitä tarvitsevalle asiakkaalle vasta silloin kun niitä tarvitaan, ja vain sen verran kuin niitä tarvitaan. Asiakas tässä tarkoittaa sekä loppuasiakasta että sisäisiä asiakkaita (kuten prosessin seuraavaa työvaihetta).^lähde?

Historia

JIT on tyypillinen menetelmä tuotannon prosessinkehittämisessä ja laatujohtamisessa. Menetelmä perustuu japanilaiseen johtamisfilosofiaan, ja sen tiedetään kehittyneen Toyotan tehtailla.^lähde?

Perusajatukset

JIT-menetelmällä halutaan vähentää kaikkea turhaa (laatukustannuksia), kuten turhaa aikaa, resursseja, materiaaleja ja varastointia. Menetelmä on omiaan vähentämään tavaroiden varastoissa viettämää aikaa, ja näin pienentämään varastokustannuksia, mutta menetelmän vaatimat tiheätahtiset kuljetukset tekevät siitä soveltumattoman yrityksille, jotka pyrkivät minimoimaan logististen kuljetusten aiheuttamaa kuormitusta ympäristölle.^lähde?

Valmistusteknisestä näkökulmasta katsottuna JIT tarkoittaa usein valmistussarjojen koon pienentämistä. Tämä taas lisää asetusajoista johtuvien seisokkien määrää. Käytännössä joudutaan etsimään oikeaa kustannusoptimia, esimerkiksi miettimällä yritykselle parhaiten sopivia sarjakokoja, asetusaikoja, sekä mahdollista automaatiota ja tuotteiden modulointia (massaräätälöinti).^lähde?

Käytännössä menetelmä tarkoittaa sitä että oikea määrä oikeita resursseja, kuten laitteita, materiaaleja ja henkilöitä on saatavilla juuri (ja vain) oikeaan aikaan. Materiaalien oikeanaikainen saatavuus toteutetaan usein kanban-menetelmän avulla. Kanbanin (kortin/signaalin) avulla seuraava työvaihe viestittää edelliselle, että se tarvitsee lisää ”tuotoksia” (esimerkiksi moduleja). Signaali on siis visuaalinen merkki tuotoksen puuttumisesta tai vähenemisestä.^lähde?

Alihankinta

Kanbanin lisäksi tarvitaan muun muassa luotettavia alihankkijoita, jotka toimittavat materiaalit juuri oikeaan aikaan – eikä täten varmuusvarastoja tarvita. Hyvät alihankintasuhteet perustuvat sopimuksiin, pitkäaikaiseen yhteistyöhön, hyötyjen oikeudenmukaiseen jakamiseen, sekä avoimeen kommunikointiin. Tämän lisäksi toimittajat tarvitsevat mahdollisimman tarkkoja ennusteita toimitusmääristä. Koska ennustaminen on vaikeaa, avointa kommunikointia toteutetaan usein jopa antamalla käyttöoikeudet toiminnanohjausjärjestelmään tärkeimmille alihankkijoille. Parempaan ennustettavuuteen pyritään usein myös juuri sarjakokoja pienentämällä ja läpimenoaikoja lyhentämällä, jolloin suurten sarjakokojen aiheuttamat heilahtelut tilausmäärissä pienenevät.^lähde?

Esimerkki yrityksestä, joka on onnistuneesti siirtänyt JIT-menetelmän käytöstä saadut kustannussäästöt asiakkaille halvempien hintojen muodossa, ja näin saanut arvokkaan kilpailuedun, on yhdysvaltalainen Dell-tietokonevalmistaja.

Tunnusluku, jolla voidaan verrata saman alan eri yrityksiä JOT-toiminnan onnistumisen suhteen on varaston kiertonopeus.

Lähteet

• Pouri, Reijo(2004): Businesslogistiikka, Suomen logistiikkayhdistys Ry.
• opetusmateriaalia (Arkistoitu – Internet Archive)
• JIT historiaa