Käänteishyljintä

Käänteishyljintä eli graft-versus-host-reaktio on elinsiirron komplikaatio, jossa kudossiirteen valkosolut tunnistavat immuunipuutteisen isännän kudosrakenteita vieraiksi ja kehittävät immuunivasteen niitä kohtaan. Yleisimmin käänteishyljintä tapahtuu luuytimensiirron tai kantasolujensiirron jälkeen.

Luuytimensiirrolla hoidetaan pahanlaatuisia verisairauksia kuten leukemiaa. Allogeeninen eli toisesta ihmisestä otettu luuydin- tai kantasolusiirre sisältää immuunijärjestelmän soluja, jotka saattavat aktivoitua ja hyökätä sen henkilön elimistöä vastaan, jolle siirto on tehty. Yleisimmin reaktion aiheuttavat T-solut. Akuutti tai krooninen käänteishyljintäreaktio ilmaantuu noin 60 prosentille siirtopotilaista. Reaktio voi hoitua lääkkeiden avulla, mutta johtaa joskus hankaliin elinvaurioihin ja jopa kuolemaan.

Kun luuytimen- tai kantasolujensiirrolla hoidetaan verisyöpää, käänteishyljintäreaktio kohdistuu elimistön terveiden solujen lisäksi myös syöpäsoluihin, jolloin ilmiöstä käytetään nimitystä "graft-versus-tumor". Siirteen terveiden lymfosyyttien syöpäsoluja tuhoava vaikutus on perustana sille, miksi toiselta ihmiseltä saadun kantasolujensiirron tulokset ovat parempia kuin siirrettäessä omia tai identtisen kaksosen luovuttamia kantasoluja.

Käänteishyljintä saattaa tapahtua myös verensiirron seurauksena. Verensiirron aiheuttaman käänteishyljinnän voimakkuus on suhteessa siirretyn verivalmisteen sisältämien lymfosyyttien määrään. Vaarassa ovat potilaat, joiden immuunijärjestelmä on vajavainen eikä siten pysty puolustamaan elimistöä. Immuunivajaus voi olla synnynnäinen tai hankinnainen, kuten immunosuppressiolääkityksen tai AIDS:n aiheuttama.

Käänteishyljintää esiintyy harvoin myös kiinteiden elinten siirron yhteydessä, jolloin se on yleensä tyypiltään lievempi.

Käänteishyljintään on kehitetty soluhoito, joka on toistaiseksi kokeiluasteella.