Kašmirin kieli
| Kašmiri | |
|---|---|
| Oma nimi | कॉशुर, کٲشُر |
| Tiedot | |
| Alue | Jammu ja Kashmir |
| Virallinen kieli |
 Intia |
| Puhujia | 5 580 830 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto |
devanagari arabialainen kirjaimisto |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä |
indoiranilaiset kielet luoteiset indoarjalaiskielet kašmiri kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | ks |
| ISO 639-2 | kas |
| ISO 639-3 | kas |
Kašmirin kieli eli kašmiri (arabialaisin kirjaimin كٲشُر, devanagarilla कॉशुर) on indoiranilaiseen kieliperheeseen kuuluva kieli, jota puhutaan lähinnä Kashmirissa. Sillä on noin 5 580 830 puhujaa.[1]
Kašmiria kirjoitettiin aiemmin sarada-kirjaimistolla mutta nykyään joko hieman muokatuilla arabialaisilla tai devanagari-aakkosilla.[2] Varhaisimmat tunnetut kašmirinkieliset kirjoitukset ovat säilyneet 1300-luvulla eläneeltä runoilijalta Lalleshwarilta.
Kašmirin läheisiä sukulaiskieliä ovat mm. khah ja brokskat. Kielen katsotaan olevan elinvoimainen. Kašmirilla katsotaan olevan kuusi päämurretta.[3]
Kielellä on virallisen kielen asema Intiassa, Jammun ja Kashmirin osavaltiossa.[4][5]
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Bilabiaali | Dentaali | Retrofleksi | Palataali | Velaari | Glottaali | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | |||||
| Klusiili | Norm. | p | b | t | d | ʈ | ɖ | k | g | ||
| Asp. | pʰ | tʰ | ʈʰ | kʰ | |||
| Affrikaatta | Norm. | ts | tʃ | dʒ | ||||
| Asp. | tsʰ | tʃʰ | |||||
| Frikatiivi | s | z | ʃ | h | ||||
| Lateraali | l | ||||||
| Tremulantti | r | ||||||
| Puolivokaali | w | j | |||||
Lähde:[6]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | ɨ | u |
| Puolisuppea | e | ə | o |
| Avoin | a | ɔ |
Kaikki vokaalit, paitsi [ɔ], voivat esiintyä myös pitkinä.
Lähde:[6]
Sanasto ja kielioppi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kašmirin puhujien keskuudessa näiden uskonnolla on vaikutusta puhujien murteeseen sanaston kohdalla: muslimien puhumassa kašmirissa on enemmän persiasta ja arabiasta tulleita lainasanoja kun taas hindujen puhumassa kašmirissa lainasanoja on tullut enemmän sanskritista.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kashmiri Ethnologue. 2023. Viitattu 29.5.2023. (englanniksi)
- ↑ ScriptSource - Kashmiri scriptsource.org. 2023. Viitattu 29.5.2023. (englanniksi)
- ↑ Glottolog 4.7 - Kashmiri glottolog.org. 2023. Viitattu 29.5.2023.
- ↑ Kashmiri alphabet, pronunciation and language omniglot.com. 2023. Viitattu 29.5.2023. (englanniksi)
- ↑ J&K will have 5 official languages, Lok Sabha clears bill The Times of India. 23.9.2020. Viitattu 29.5.2023.
- ↑ a b Kashmiri languagesgulper.com. 2023. Viitattu 29.5.2023. (englanniksi)
- ↑ Kashmiri language Encyclopædia Britannica. 2023. Viitattu 29.5.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- aer
- andh
- angika
- assami
- awadhi
- bagheli
- baškarik
- bengali
- bhadrawahi
- bhili
- bhisnupriya
- bhodžpuri
- bradž
- buksa
- bundeli
- chambeali
- chhattisgarhi
- chittagon
- chitwania tharu
- dameli
- dangaura tharu
- dhatki
- divehi
- dogri
- fidžinhindi
- gaddi
- garhwali
- gawar
- goaria
- grangali
- gudžarati
- gurgula
- halbi
- haryanvi
- hindi
- hindko
- hindustani
- Induksenkohistani
- kalaša
- kanauji
- kašmiri
- katarkalai
- kathariya tharu
- khowar
- kochila tharu
- koli
- kumaoni
- kurdari
- kutši
- lahnda
- lambadi
- magahi
- maijan
- maithili
- majhi
- mandeali
- marathi
- marwari
- musasa
- nimadi
- ningalami
- nepali
- od
- orija
- paali
- palya bareli
- pandžabi
- pašai
- pauri bareli
- phalura
- radžastani
- rana tharu
- rangpuri
- rathwi bareli
- rohingya
- romani
- sadri
- sanskrit
- saraiki
- sawi
- šina
- sindhi
- sinhali
- sirmauri
- sonha
- šumašti
- surjapuri
- sylheti
- tirahi
- torwali
- urdu
- varhadi-nagpuri
- varli
- vasavi