Kadmiumkarbonaatti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kadmiumkarbonaatti
Tunnisteet
CAS-numero 513-78-0
PubChem CID 10564 ja 139034889
Ominaisuudet
Molekyylikaava CdCO3
Moolimassa 172,42
Ulkomuoto Valkoinen kiteinen aine[1]
Sulamispiste 332 °C (hajoaa)[1]
Tiheys 5,3 g/cm3 (kidevedetön)
4,3 g/cm3 (hemihydraatti)[2]
Liukoisuus veteen Ei liukene veteen

Kadmiumkarbonaatti (CdCO3) on epäorgaaninen kadmium- ja karbonaatti-ioneista muodostuva ioniyhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää muiden kadmiumyhdisteiden kuten väriaineiden valmistukseen. Luonnossa kadmiumkarbonaattia esiintyy harvinaisena otaviittimineraalina.

Kadmiumkarbonaatti on huoneenlämpötilassa valkoista kiteistä tai jauhemaista ainetta. Sen alkeiskoppi on rakenteeltaan ortorombinen ja muistuttaa kalsiitin rakennetta. Kidevedettömän yhdisteen lisäksi tunnetaan myös kidevedellinen hemihydraatti (CdCO3·½H2O). Kadmiumkarbonaatti ei liukene veteen, mutta on liukoinen ammoniakki- ja syanidiliuoksiin kompleksi-ionien muodostumisen vuoksi. Happoihin se liukenee muiden karbonaattien tavoin vapauttaen hiilidioksidia. Kuumennettaessa 330–360 °C:n lämpötilaan kadmiumkarbonaatti hajoaa kadmiumoksidiksi ja hiilidioksidiksi.[1][2][3]

CdCO3 → CdO + CO2

Valmistus ja käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kadmiumkarbonaatti on veteen liukenematonta ja sitä voidaan valmistaa saostamalla karbonaattiliuoksen avulla liukoisen suolan kuten kadmiumsulfaatin vesiliuoksesta. Tyypillisesti saostavana reagenssina käytetään ammoniumkarbonaattia, koska alkalimetallikarbonaattien kuten natriumkarbonaatin käyttö johtaa usein hydroksi- tai oksikarbonaattien muodostumiseen. Toinen tapa valmistaa yhdistettä on kadmiumkloridin kuumentaminen yhdessä urean kanssa suljetussa koeputkessa 200 °C:n lämpötilaan.[1][2][3]

CdSO4(aq) + (NH4)2CO3(aq) → CdCO3(s) + (NH4)2SO4(aq)

Kadmiumkarbonaattia käytetään muiden kadmiumyhdisteiden kuten kadmiumkloridin, kadmiumbromidin ja kadmiumsulfidin valmistamiseen. Näistä kadmiumsulfidia käytetään keltaisena tai punaisena väriaineena kadmiumkeltaisen tai -punaisen nimellä.[1][2][3]

  1. a b c d e Norman Herron: Cadmium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2003. Viitattu 1.10.2014
  2. a b c d Karl-Heinz Schulte-Schrepping & Magnus Piscator: Cadmium and Cadmium Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 1.10.2014
  3. a b c Robert D. Ashford: Ashford's Dictionary of Industrial Chemicals, s. 198. (2nd Edition) Wavelength Publications, 2001. ISBN 0-9522674-2-X (englanniksi)