Kerberos
Kerberos (m.kreik. Κέρβερος, "ker berethrou", 'kuopan hirviö' tai 'kuopan demoni') on Kreikan mytologiassa koira, joka vartioi Haadeen eli manalan porttia. Kerberos esiintyy jo Homeroksen runoissa – tosin ainoastaan vahtikoirana ilman nimeä.[1][2] Pausanias tosin kertoo, että eräiden tahojen mukaan kyseessä olisikin ollut manalan vahtikoirana tunnettu valtava käärme mutta Homeros ei kuvauksessaan ota mitään kantaa olennon ulkomuotoon.[3]
Kerberoksen tehtävänä oli päästää ainoastaan kuolleiden haamut sisään manalaan ja estää niitä pääsemästä sieltä pois. Kerberoksella on Hesiodoksen Jumalten synty -teoksen mukaan 50 päätä,[4] mutta myöhemmät runoilijat kertoivat päiden määräksi kolme.[5][6] Sillä oli lohikäärme häntänään, ja sen harja koostui joukosta käärmeitä.[7] Nuoremmissa kertomuksissa Kerberos kuvataan sata- tai monipäiseksi.[8] Joissakin taas Kerberoksella on kolme tai yksi lohikäärmeen häntää, joissa on terävät ja pelottavat piikit. Kerberos oli Ekhidnan ja Typhonin jälkeläinen, ja siten Khimairan ja Orthoksen veli.[4]
Kerberoksen ohi elävänä onnistuivat pääsemään seuraavat henkilöt:
- Herakles paini sen kanssa, kunnes se talttui.[7]
- Orfeus nukutti sen musiikilla.[9]
- Hermes juotti sille Lethejoen vettä.[10]
- Aineias syötti sille huumaavia kakkuja.[6]
- Psykhe niin ikään syötti sille huumaavia kakkuja.[11]
Herakleen kahdestoista urotyö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Herakleen kahdestoista ja viimeinen urotyö, jonka Eurystheus oli tälle määrännyt, vei Herakleen sieppaamaan Kerberoksen. Hän lähti Eleusiihin tutustuakseen Eleusiin mysteeriin, jotta hän voisi oppia tietämään, kuinka päästä Manalaan ja sieltä takaisin, mutta ensin hänen täytyi puhdistautua kentaurien surmaamisesta. Vihkiydyttyään mysteeriin hän löysi Haadeen luolan suuaukon Tainarumista ja astui alas sisäänkäynnistä.[7]
Heti haadeen porttien läheltä hän löysi Theseuksen ja Peirithooksen sidottuina. Näiden ojentaessa kätensä Herakles sai Theseuksen pelastettua, mutta kun hän yritti nostaa Peirithoosta, maa järkkyi ja yritys jäi kesken.[7] Toisen version mukaan Herakles sai pelastettua molemmat maan pinnalle Hadeksen vaimon, Persefonen avustuksella.[12] Seuraavaksi hän vieritti Askalafoksen kiven syrjään ja jatkoi tappamalla Haadeksen karjasta eläimen antaakseen sieluille verta.
Kun Herakles pyysi Kerberosta Haadeelta, tämä lupasi sen hänelle, jos hän pystyisi pitämään sen kurissa ilman aseita. Niin Herakles paini koiran kanssa ja piti sitä aloillaan, kunnes se talttui, ja raahasi koiran sitten Eurystheuksen palatsiin. Tehtävänsä suoritettuaan Herakles palautti Kerberoksen takaisin isännälleen Haadeeseen.[7]
Myrkyllisten leinikkikasvien kerrotaan saaneen alkunsa Kerberoksen kuolasta, jota sen suusta valui Herakleen urotyön aikana.[13]
Muut mytologiat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Skandinaavisesta mytologiasta löytyy Kerberosta vastaava koirahahmo Garm.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Homeros: Ilias 8.357–380 (engl. käännös).
- ↑ Homeros: Odysseia 11.615–626 (engl. käännös).
- ↑ Pausanias: Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 3.25.5–6 (engl. käännös).
- ↑ a b Hesiodos: Jumalten synty 306–332 (engl. käännös).
- ↑ Ovidius: Muodonmuutoksia 4:447–463 (engl. käännös).
- ↑ a b Vergilius: Aeneis 6:417–425 (engl. käännös).
- ↑ a b c d e Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.5.12 (engl. käännös).
- ↑ Horatius: Carminum liber secundus xiii (engl. käännös).
- ↑ Vergilius: Georgica 4:453–484 (engl. käännös).
- ↑ Statius: Thebais 2:26–31 (engl. käännös).
- ↑ Apuleius: Kultainen aasi 5:21 (engl. käännös)
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 4.26.1 (engl. käännös).
- ↑ Ovidius: Muodonmuutoksia vii:404–413 (engl. käännös).