Keskustelu:Banksy

En wikipediassa sanotaankin näin: "he was hiding from the police under a train carriage", eli ei hän poliisia siellä piilotellut vaan oli itse piilossa, joten korjaukseni lienee osunut oikeaan. --Ulrika 1. syyskuuta 2008 kello 22.22 (EEST)

Oikeaan osui. Tuota olin tarkoittanutkin, mutta käyttänyt vähän väärää sanamuotoa... --Methem 2. syyskuuta 2008 kello 08.59 (EEST)

Ja niin olit alun perin kirjoittanutkin[1], mutta joku halusi nokkelasti korjata sanamuodon. --Ulrika 2. syyskuuta 2008 kello 09.14 (EEST)

Olen syyllinen, syyllinen, syyyyllieenenn...(laulaa). Pyydän anteeksi. --Kulttuurinavigaattori 2. syyskuuta 2008 kello 09.22 (EEST)

Ongelmaa ei olisi tullut, jos olisit ollut tarkkana, mutta kun suomessa on nämä hassut sijamuodot, ja ablatiivimuodon "poliisilta" sijasta käytit akkusatiivia "poliisia". Varsinkin jos äidinkieli on muu kuin suomi, vivahteita ei helposti huomaa, mutta onnistuu ne sijamuotovirheen äidinkielisiltäkin, ja sitten saa lukea Jyviin ja akanoihin kelpaavia tekstejä. Muutin sanamuodon ihan toiseksi, jotta ei tule enempää epäselvyyksiä.--Ulrika 2. syyskuuta 2008 kello 09.43 (EEST)

Jos tarkkoja ollaan, niin tuon kyseisen lauseen pitäisi ehkä olla: "Hän väittää päättäneensä siirtyä sapluunoiden käyttöön ollessaan kerran poliisia piilossa junanvaunun alla." (Banksyn pointti on kai ollut se, että koska herra oli niin usein aikaisemminkin joutunut olemaan piilosilla tai varuillaan esivallan ilmestymisen vuoksi, niin hän turhautuneena päätti lopulta siirtyä sapluunoiden käyttöön, koska se on nopeampaa ja kiinnijäämisen pelko siten vähäisempi.) --Methem 2. syyskuuta 2008 kello 09.53 (EEST)

Siitä vaan muuttamaan, ehkä tuo avaisi asiasisällön lukijalle paremmin, sen syy-yhteyden.--Ulrika 2. syyskuuta 2008 kello 09.58 (EEST)

He claims he changed to stencilling whilst he was hiding from the police under a train carriage, when he noticed the stencilled serial number and employing this technique soon became more widely noticed for his art around Bristol and London. Hän väittää, että vaihtoi sapluunatekniikkaan ollessaan piilossa poliisia junavaunun alla ja huomatessaan sapluunatekniikalla tehdyt junavaunujen sarjanumerot alkoi käyttää tätä tekniikkaa ja tuli pian hyvin tunnetuksi taiteestan Bristolin ja Lontoon seuduilla. Tarkempaa tietoa en saa nyt tähän, koska enkkuwikin viite johtaa kirjan mainokseen, jossa ei olekaan mitään mainintaa asiasta.--Kulttuurinavigaattori 2. syyskuuta 2008 kello 10.17 (EEST)

Asia on ilmaistu selvemmin Daily mailin artikkelissa: As I lay there listening to the cops on the tracks, I realised I had to cut my painting time in half or give up altogether. I was staring straight up at the stencilled plate on the bottom of a fuel tank when I realised I could just copy that style and make each letter 3ft high. siitä voisi muokata sopivan lyhyen lauseen ja tarvittaessa vaikka jättää englanninkielisen pätkän viitteeseen. --Ulrika 2. syyskuuta 2008 kello 10.36 (EEST)

Mutta nyt jätän Banksyn vähäksi aikaa teidän haltuunne ja keskityn muuhun.--Ulrika 2. syyskuuta 2008 kello 10.39 (EEST)

Lisäsin artikkeliin jonkinlaisen maininnan tuosta "junanalusjutusta". Muutin kuitenkin junanvaunun maansiirtoautoksi, sillä Daily Mailin artikkelissa olleessa lainauksessa esiintyvä "dumper truck" en.wikin Dump truck -artikkelin ja Googlen kuvahaun mukaan viittaisi sellaiseen, ei junanvaunuun. Samaa puoltanevat myös maininnat bensiinitankista ja koneöljyn päälle vuotamisesta. --Methem 2. syyskuuta 2008 kello 15.40 (EEST)

Sanottua-kappale

Mielestäni Sanottua-kappale lopussa on korni. Yksi lausunto on filmitähdeltä ja kaksi lehtien kolumneista, kutakuinkin tyhjänpäiväistä mielipiteilyä. Ehdotan kappaleen poistamista, jos ei kovasti vastaan töräytetä. --Kulttuurinavigaattori 2. syyskuuta 2008 kello 00.07 (EEST)

Onhan se tällä hetkellä aika onneton, mutta ehdottaisin, että pidämme kappaleen artikkelissa, jotta siihen voidaan jatkossa kerätä muitakin lausuntoja. --Klassikkomies 2. syyskuuta 2008 kello 04.17 (EEST)

Voi minun puolestani poistaa, miten vain. Käänsin aikoinaan tämän artikkelin en.wikistä, ja rakenne ja sisältö ovat pitkälti sieltä. --Methem 2. syyskuuta 2008 kello 09.31 (EEST)

Konteksteista irroitetut sitaatit vaikuttavat hypetykseltä, jota sitäkin on Banksyn, kuten kaikkien kuuluisuuksien ympärillä. Jos joku haluaa pelkän mielipiteen lisäksi oikeasti kritisoida tai puolustaa taiteilijan toimia ja teoksia, siihen on artikkelissa oma osasto. --Kulttuurinavigaattori 2. syyskuuta 2008 kello 09.49 (EEST)

Neutraalius

Graffitien maalaaminen on laitonta ja artikkelissa hänen itsensäkin kerrotaan toteavan sen olevan rikollista. Epäneutraalia on rikollisesta kirjoittaminen pelkästään myönteiseen sävyyn. --SM 2. syyskuuta 2008 kello 00.45 (EEST)

Se ei ole neutraaliusongelma, vaan artikkeliin voi vapaasti kirjoittaa, jos tällaisesta näkökannasta Banksyn taiteilijanuraan on lähteistettyä tietoa. Artikkeli kertoo nyt lähteistetysti taiteilijasta eikä sen tehtävä ole ottaa kantaa onko B:n toiminta jonkun mielestä moraalisesti arveluttavaa. Jos tällaisesta on lähteistettyä tietoa, lisää se artikkeliin. Lisäksi artikkelissa on tälläkin hetkellä oma osionsa kritiikille eikä käytetyn lähdeaineiston perusteella mitään neutraaliusongelmaa ole. Eli esittelisitkö nyt lähteen, jonka perusteella artikkelissa käytettyjä lähteitä ei ole tulkittu neutraalisti. --Klassikkomies 2. syyskuuta 2008 kello 00.51 (EEST)

Suosittelen tutustumaan sivuun Wikipedia:Neutraali näkökulma. Esimerkiksi jo ensimmäinen virke sisältää neutraaliusongelman: seinien töhrijän kutsuminen taitelijaksi ilman, että kerrotaan kuka näin sanoo, on epäneutraalia. Vandalismin torjujat ovat luultavasti eri mieltä hänen "taiteilijuudestaan". Tämä ongelma jatkuu koko artikkelin. --SM 2. syyskuuta 2008 kello 00.58 (EEST)

Wikipedia:Neutraali näkökulma pähkinänkuoressa: "Artikkelit eivät ota kantaa siihen mikä näkökulma tai mielipide on oikea, vaan esittävät kaikki merkittävät näkemykset reilusti ja tasapuolisesti." Nykyisen lähdeaineiston perusteella minkäänlaista Wikipedia:Neutraali näkökulman vastaista tekstiä artikkelissa ei ole, vaan kaikki merkittävät näkemykset esitellään reilusti ja tasapuolisesti. Mikäli sinulla on lähteistettyä tietoa siitä, että Banksya pidetään pelkkänä "seinien töhrijänä" lisää toki tieto artikkeliin. Mikäli Banksy lähteettömästi leimattaisiin pelkäksi "seinien töhrijäksi" kyseessä olisi neutraaliusongelma, kun otettaisiin kantaa siihen mikä näkökulma tai mielipide on oikea. Nyt minkäänlaista neutraaliusongelmaa ei edelleenkään ole. --Klassikkomies 2. syyskuuta 2008 kello 01.07 (EEST)

Eikä esitetä tasapuolisesti. Artikkeli suhtautuu graffiteihin myönteisesti muun muassa käyttämällä termejä taitelija, teos yms. aivan kuin kyseessä ei olisi lainkaan rikollinen. Artikkeli siis ottaa kantaa. Edelleen seinien maalailu ilman lupaa on rikollista vaikka se tehtäisiinkin taitavasti. Artikkeli ei tuo tätä puolta esille lainkaan.--SM 2. syyskuuta 2008 kello 01.23 (EEST)

Jotta ymmärtäisit mitä tarkoitan, niin katso miten muut rikollisia käsittelevät artikkelit Wikipediassa on kirjoitettu. Niissä ei ole sullottu kielteisesti asiaan suhtautuvia näkemyksiä yhden pienen "kritiikkiä"-alaotsikon alle... --SM 2. syyskuuta 2008 kello 01.27 (EEST)

Vaatimuksiasi pitäisi nyt täsmentää. Nythän lause "Britannian valtionhallinnon rahoittaman siisteyskampanjan edustajat ovat tuominneet Banksyn toiminnan ja kutsuvat sitä silkaksi vandalismiksi." tulee heti ensimmäisessä kappaleessa ja kritiikille on lisäksi oma osionsa, jossa toitettiin jo aikaisemmin muun muassa tätä samaa asiaa. Esittäisitkö siis ne lähteet, joista löytyy tietoa tästä asiasta ja kertoisit miten Banksyä on niiden perusteella tässä artikkelissa käsiteltävä. Ja missä kohdissa aihetta tarkalleen on käsitelty epäneutraalisti ja miten ne on muutettava? --Klassikkomies 2. syyskuuta 2008 kello 01.32 (EEST)

Esitin juuri. Lue edellinen viestini uudelleen. On epäneutraalia artikkelin nimissä ottaa kantaa siihen että henkilö on taiteilija ja hänen tuotoksensa taideteoksia. Lain ja Brittien töhrynvastaisen valtiolta rahansa saavan projektin mukaan hän on vandaali, joka romantisoi ja glorifioi vandalismia. Rautalangasta: artikkeli asettuu ko. henkilöä taiteilijana pitävien puoleen. Tämä on vain yksi esimerkki. Sille, että graffitit ovat laittomia, löytyy kyllä lakikirjasta lähde, eikä jokaisen yksittäisen töhryn kohdalla erikseen ole syytä perustella niiden laittomuutta. Erityisesti voi mainita jos henkilö on tehnt jotain teoksia laillisesti. --SM 2. syyskuuta 2008 kello 01.37 (EEST)

Lähteethän nimittävät järjestelmällisesti Banksyä taiteilijaksi ja hänen tuotoksiaan taideteoksiksi. Myös vastakkainen kanta esitellään artikkelissa. Minkäänlaista neutraaliusongelmaa ei siis ole. Et kai tosissasi ehdota, että käyttäisimme artikkelissa lähteenä lakikirjaa, jossa Banksyä ei mainita sanallakaan ja nimitämme hänen taideteoksiaan artikkelissa yksipuolisesti "töhryiksi"? Se kyllä tosiaan sotisi neutraalia näkökulmaa vastaan. Mitä ihmettä? --Klassikkomies 2. syyskuuta 2008 kello 01.42 (EEST)

Ilmeisesti et ole ymmärtänyt Wikipedian neutraalin näkökulman perussääntöä "kerro kuka tekee". Mikä seuraavista virkkeistä on neutraali:

1. "taitelija, jota taho x pitää vandaalina"

2. "vandaali, jota taho y pitää taitelijana"

3. "henkilö, joka tahon x mukaan on vandaali ja tahon y mukaan taiteilija"--SM 2. syyskuuta 2008 kello 01.45 (EEST)

Jos sinulla kerran on tietoa tästä asiasta miksi pimität lähteitäsi etkä lisää tietojasi artikkeliin? Koska et edelleenkään ole esittänyt lähteitäsi minunkaan on mahdotonta muokata artikkelia mielestäsi neutraalimpaan suuntaan. Mitä lähteitä tässä nyt tarkkaan ottaen on tulkittu neutraalin näkökulman vastaisesti ja mitkä ovat tarkalleen ne kohdat, joissa ongelma esiintyy? Mitkä lähteet sotivat artikkelin nykyisiä tietoja vastaan? --Klassikkomies 2. syyskuuta 2008 kello 01.52 (EEST)

Huoh. Et siis vieläkään ymmärtänyt. Kyse ei ole niinkään lähteistä, vaan sävystä jolla niissä esitetyt tiedot esitetään. Ja jos tosiaan haluat lähteen sille, että seiniin piirtely ja maalailu on laitonta Yhdistyneessä kuningaskunnassa, niin ole hyvä: Anti-social Behaviour Act 2003, ja lähde sille, etteivät kaikki, esimerkiksi 123 parlamentin jäsentä, pidä graffiteja taiteena vaan rikoksena: [2] --SM 2. syyskuuta 2008 kello 02.19 (EEST)

Haluat siis, että liitämme tämän tiedon artikkkeliin? Hoidan asian saman tien. Voisitko yksilöidä mitä muita kohtia artikkelissa on mielestäsi syytä korjata, että saamme artikkelista neutraalin? On tärkeää, että ilmoitat tarkalleen ne kohdat, joissa neutraaliuden periaatetta on rikottu, jotta saamme artikkelin neutraaliksi ja miten kohtia tarkalleen on syytä muuttaa. --Klassikkomies 2. syyskuuta 2008 kello 02.29 (EEST)

Tuota "taiteilija" sanaa en artikkelista kuitenkaan menisi poistamaan, koska Banksy tosiaan on kansainvälisestikin laajasti tunnustusta saanut taiteilija kuten artikkelin lähteistä käy ilmi ja hänen töitään on esillä useissa arvostetuissa museoissa ja gallerioissa. --Klassikkomies 2. syyskuuta 2008 kello 02.43 (EEST)

Monenlainen taide on monissa eri kulttuureissa eri aikoina ollut rikollista. Taidetta se on silti. Taidetta se on sittenkin, vaikka siihen liittyisi toisten omaisuuden laitonta tärvelemistä. Jos Banksy olisi vain "rikollinen seinientöhrijä", kuten SM:n kommenteista olen ymmärtäväni, ei hän ylittäisi Wikipedian merkittävyyskynnystä. —B. Nuhanen 2. syyskuuta 2008 kello 09.10 (EEST)

Näin on, mutta Wikipedia ei ota kuitenkaan asiaan kantaa vaan keskittyy kertomaan mitä muu sanovat tai tekevät. --SM 2. syyskuuta 2008 kello 14.21 (EEST)

SM: Artikkelissa todetaan että The Guardianin toimittajan mukaan Banksyn anonyymisyys on tärkeää, koska graffiti on laitonta. Rikolliseksi Bonksya ei mainita, eikä ole osoitettu, että taiteilijaa olisi tuomittu laittomasta toiminnasta. Meidänkään ei sis sitä pitäisi tehdä. Artikkeliin liittämästi ei-neutraalisuuteen ei ole perusteita, koska artikkelissa on selvästi otsikoitu kritiikki-osuus, jossa Bonksyn toimintaa on arvosteltu. Voit liittää omat huomiosi sinne. Ei-neutraalisuus siis poistettanee? --Kulttuurinavigaattori 2. syyskuuta 2008 kello 09.36 (EEST)

SM:n esilletuoman "Epäsosiaalisen käyttäytymisen" säädökseen viittausta pitää tarkentaa. Ulkomaiseen lakiin pitäisi varmaan soveltaa suurinpiirtein samaa tapaa kuin Suomen säädöskokoelmaan viittaamisen kanssa. Lähdettä käytettäessä pitäisi mainita, mihin säädöksen kohtiin viitataan ja mieluiten suomeksi. Lisäksi voisi mainita ainakin viiteteksitissä, että Banksy on tehnyt tekosiaan myös ainakin Yhdysvalloissa ja Meksikossa tämän sivun tietojen mukaan. Britannia siistiksi kampanjan yhteydessä on epäolennaista mainita sen olevan valtion tukea saava organisaatio. Yhdistyksen antaman leimaavan lausunnon maininnan sijasta olisi tekstissä hyvä mainita, miksi se pitää Banksyn toimintaa vandalismina. Johdanto-osassa on toistetaan myöhemmin tekstissä tulevia asioita. --Kulttuurinavigaattori 2. syyskuuta 2008 kello 14.26 (EEST)

Monet'n Lummelampi artikkelin kuvituksena

Ulrika on jo toisen kerran lisännyt Monet'n Lummelammen artikkelin kuvitukseksi heti artikkelin alkuun. Toivoisin perusteluja tälle ratkaisulle. Banksyn maalauksistahan on Commonsissa runsaasti kuvia eikä Monet'n Lummelampi todellakaan ole mitenkään Banksyn kannalta keskeinen työ, vaikka hän siitä yhden ostoskärryillä ja roskilla höystetyn oman versionsa onkin maalannut kuten myös Mona Lisasta ja lukuisista muistakin kuuluisista maalauksista. Artikkelihan kertoo Banksystä eikä Monet'sta ja siinä kuuluisi käsitellä Banksyn eikä Monet'n maalauksia. --Klassikkomies 2. syyskuuta 2008 kello 06.01 (EEST)

Ajatella, ja minä kun luulin että kuvat lisätään artikkeliin. Ohje ja [Linkitysohje]. Lisääpä uusi käytäntö ohjeeseen, sillä käytäntöäsi en sieltä löytänyt. Tai jos siellä on, anna linkki. --Ulrika 2. syyskuuta 2008 kello 08.34 (EEST)

Mielestäni Monetin maalausta ei tarvitse kuvana juttuun liittää, koska se on parafraasin tai kollaasin lähde eikä varsinainen Bonksyn työ. Yhden kuvalähteen esittäminen saa sisällön vain sekavaksi. Bonksyllä on kuten hänen kotisivuistaan huomaatte myös useita muita parafraasi/kollaasitöitä, joissa on taustalla mm. romanttisia maisemia ja kollaasien osina lainauksia kuuluisista kuvataiteen klassikoista. Jos sen sijaan joku haluaa kirjoittaa kappaleen tai osan juttuun Bonksyn käyttämistä, mikä sinänsä ei ole huono ajatus, silloin kuvalähteitä voisi ottaa mukaan esim. gallerian neljän kuvan rivillisen. Elikkä poistettanee tuo lummelampi, kunnes saadaan useampi kuva selityksineen tilalle? --Kulttuurinavigaattori 2. syyskuuta 2008 kello 09.16 (EEST)

Kaikin mokomin. En ottanut siihen kantaa, pitääkö se olla artikkelissa vai ei, vaan siihen että Commonsiin linkitetään käytännön mukaan. Toisaalta tietysti artikkeleissa on aina kuvia asioista, joihin tekstissä viitataan. Mutta jotta tämäkin naurettava ongelma ratkeaisi, parasta voisi tietysti olla poistaa koko kuva kaikkine linkkeineen. Olen sitä mieltä, että parhaat ratkaisut syntyvät yleensä niin, että noudatetaan Wikipedian ohjeita ja sitä henkeä mikä sieltä kuvastuu, ja jos halutaan luoda uusia käytäntöjä, ei tehdä sitä aggressiivisesti jyräämällä vaan ottamalla asia keskustelun kautta esille. Ja tällä viittaan siis k-miehen käyttäytymiseen. --Ulrika 2. syyskuuta 2008 kello 09.25 (EEST)

Commons on wikipedian sisarprojekti. Käytännön mukaan linkit sisarprojekteihin (kuten wiktionary tai commons) tehdään seuraavasti: "Linkkeihin tulee ensin sisarprojektin nimi, sitten maatunnus, joka erotetaan kaksoipisteellä ja lopuksi itse artikkelin nimi, joka myös erotetaan kaksoispisteellä. Linkki laitetaan kokonaan kaksiin hakasulkeisiin. Pystyviiva toimii samoin kuin sisäisissä linkeissä. Linkki toiseen projektiin näyttää aina siltä kuin se olisi olemassa, joten sen toimivuus on syytä tarkistaa erikseen." Oikea tapa linkittää tekstin sisällä commonsiin lienee siten käytännön mukaan tämä: [[commons:fi:Kuva:Claude Monet-Waterlilies.jpg|''Lummelampeen'']]. Lopputulos näyttää tältä: Lummelampeen. 130.188.8.13 2. syyskuuta 2008 kello 14.51 (EEST)

Tuossa kohdin käytännöissä ei puhuta Commonsista, vaan kuvista on eri ohjeet. Enkä muuten tajua miksi pitäisi linkittää commonsiin Monet'n teokseen, jos ei sitä haluta artikkeliin, kun netissä on linkitettävissä Banksyn oma teos Monet'n teoksen pohjalta. Oikeastaan kyllä tajuan, mutta mitäpä sitä selittämään, jokainen tietää sen muutenkin. Järkevintä minusta olisi ladata kuvat vierekkäin kohtaan, jossa teoksista puhutaan, jolloin lukija näkisi, mitä Banksy on saanut aikaan. --Ulrika 2. syyskuuta 2008 kello 15.07 (EEST)

Mutta eihän tässä ollutkaan kyse kuvasta (joille on eri ohjeet), vaan linkistä commonsiin. Commons on wikipedian sisarprojekti. Ohjeen mukaan linkkejä sisarprojekteihin voidaan laittaa suoraan tekstin sisään, ja linkitys tehdään silloin ohjeen kuvaamalla tavalla. Näin kuvaa ei tarvitse välttämättä liittää mukaan artikkeliin, vaan sitä voi mennä katsomaan linkistä. Tämä voi olla toisinaan hyvä ratkaisu. 130.188.8.13 2. syyskuuta 2008 kello 15.28 (EEST)

Tässä tapauksessa en näe sille mitään perusteita. --Ulrika 2. syyskuuta 2008 kello 15.37 (EEST)

Tein artikkelin Lummelampi, siihen voinee linkittää ihan minkä tahansa käytännön mukaan. Saa parannella ja korjata, ei ole ominta aihepiiriäni. -- Piisamson 2. syyskuuta 2008 kello 16.20 (EEST)

Nimi (ja syntymäaika)

Tuo nimiasia pitäisi nyt saada selviksi tuohon alkuun. Kaverihan tunnetaan yleisesti nimellä Banksy ja tuo "oikea nimi" on vain jonkinlainen arvelu pseudonyymistä. Samoin syntymäaika on pelkkää spekulaatiota. Mieluiten artikkeli alkaisi pelkällä "Banksyllä" (kuten en.wikissäkin) ja sitten erikseen voisi olla kappale, jossa käsitellään identiteettiä ja spekulaatioita. --TBone 2. syyskuuta 2008 kello 10.46 (EEST)

On tosiaan kummallista, että alussa annetaan ymmärtää kuin henkilön oikea nimi olisi "Robert Banks" ja sitten viitteeseen liitetty kommentti kumoaa koko tiedon kertomalla, että myös Robert Banks on pseudonyymi (wtf??). Lisäksi kummastakaan lähteestä ei edes löydy nimeä "Rober Banks". --ML 2. syyskuuta 2008 kello 18.05 (EEST)

Nimiasia on nyt käsitelty lähteistetysti artikkelissa. Samoin syntymäajalle on lisätty lähde ja sille löytyy artikkelin tämänhetkisistä lähteistä muitakin lähteitä. --Klassikkomies 5. syyskuuta 2008 kello 09.19 (EEST)

sanavalintoja

Muutin väittämisen (claim Teokset-otsikon alla) sanomiseksi, kun suomen väittämisessä on vähän sellainen sävy, että "ei se silti pidä paikkaansa", englannin claim taas on pikemminkin "sanoa painokkaasti". --Ulrika 2. syyskuuta 2008 kello 14.45 (EEST)

Viitteistä

Pitääkö viitteiden päiväyksissä olla kuukaudet kirjoitettuina? Esim. Charlie Brooker: Supposing ... Subversive genius Banksy is actually rubbish 22. syyskuuta 2006. Guardian Unlimited. Viitattu 25. tammikuuta 2007. (englanniksi) Mielestäni numerot riittäisivät ainakin näissä nooteissa, kun ne tulisivat lyhyemmiksi ja yksinkertaisemmiksi tälläviisiin: Charlie Brooker, Supposing ... Subversive genius Banksy is actually rubbish, The Guardian 22.9.2006. Viitattu 25.1.2007. huomatkaa, ei kaksoispistettä kirjoittajan nimen ja otsikon väliin vaan pilkku. Alkuperäisen julkaisun päivämäärän laittaisin julkaisun nimen jälkeen, se on selkeämpi. Käytän ainakin The Guaradianista mielummin lyhyempää nimitystä. En myöskään tiedä, pitääkö nooteissa olla välttämättä kielitunnuksia (aiheesta muualla linkeissä ne ovat tarpeellisia), asihan selviää melko monelle kun lukee otsikon. Ja vielä päiväyksistä oma mielipiteeni, inhoan nolla-alkuisia numeroita päiväyksissä, siis ei 03.08.2008 yäk, konekieltä, vaan 3.8.2008. --Kulttuurinavigaattori 4. syyskuuta 2008 kello 10.47 (EEST)

Kyllä päiväykset voi käsittääkseni merkitä lyhyesti, tyyliin 1.1.2008, verkkoviitemallineenkin esimerkkien mukaan. Aikoinaan laitoin ne pitemmän kaavan kautta, kun en ollut asiasta varma. --Methem 4. syyskuuta 2008 kello 11.11 (EEST)

Ei kirjoiteta auki, koska ei ole tarvetta linkittää. Kielitunnus on mallineessakin, joten käyttäisin sitä, ainahan asia ei selviä otsikosta. Nolla-alkuiset numerot eivät kuulu kirjoitettuun kieleen, mitä lienevät bittikieltä. Tämä tieto löytyy myös Kielitoimiston ohjeista, esimerkiksi Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta, joka pitäisi olla kaikilla, jotka kirjoittavat. --Ulrika 4. syyskuuta 2008 kello 11.36 (EEST)

Etsintäkuulutus

Vastikään kävi ilmi, että Suomessakin on koko ajan kymmeniä tuhansia etsintäkuulutuksia, eikä niiden perässä aktiivisesti juosta. Useimmat ovat maksuhäiriö- tms. juttuja, ja häirikkö otetaan kiinni tavattaessa, mutta ei niistä kuulutuksista kulmilla huudeta, eikä asianomainen välttämättä edes tiedä siitä. Tuskinpa Interpolillekaan lähetetään kuvaa. Banksylla varmaan samanlaisia.--Ulrika 4. syyskuuta 2008 kello 13.44 (EEST)

Minullakaan ei ole tarkempaa tietoa, mutta arvelisin että asia on jotenkin noin. Noita "warrant" tyyppejä voi olla erilaisia, eri "vahvuisia". Lisäksi olin ymmärtäväni brittiläisestä varsin koukeroisesta lakitekstistä, että lain valvojalla on jonkinlainen harkintaoikeus, onko joku graffiti ympäristön tasoa heikentävä vai ei. Siellä siis poliisit toimivat taidekriitikkoina. Joidenkin juttujen mukaanhan kokonaisia taloja on säilytetty siksi, kun Mr. B:n graffiti on seinässä. Varmaan Banksyn anonyymisyyshakuisuudessa on jotain juridista potkuakin, mutta osa saattaa olla tehokasta markkinointia. Guardianin kriitikko Jonathan Jones arveli jossain kirjoituksessa että B ei kauaa pysty tuntemattomana olemaan. Suomessa Rosa Liksom ei antanut julkaista kuvaansa uransa alkuvaiheessa 1980-luvulla. Jotkut pitivät sitä kirjailijataiteilijan markkinointitemppuna, ja sellaisena se epäilemättä joitakin vuosia toimikin. Mutta tulihan se Rosakin sitten ulos... --Kulttuurinavigaattori 4. syyskuuta 2008 kello 17.43 (EEST)

Vielä tästä aiheesta sen verran, että luulisin graffitien maalaamisen olevan rikos missä tahansa, täyttäähän se töhryn ja siis vahingonteon tunnusmerkit. En tunne brittilainsäädännön (tai sen puoleen minkään muunkaan) koukeroita, mutta hämmästyttää, että pitää erikseen lähteä säätämään pykäliä nimenomaan graffiteista. --Ulrika 5. syyskuuta 2008 kello 02.36 (EEST)

Jos oikein lakitekstiä ymmärsin (harvinaisen sekavaa sepustusta näin maallikolle), niin brittipoliisi pystyy kirjoittamaan graffitin teosta sakot paikanpäällä ja kaipa lakipykäliä tarvitaan erottamaan graffitit muusta vahingonteosta. Iso osa lakitekstistä käsitteli myös kiinteistönomistajan graffitien poistovelvollisuutta, jota käsiteltiin aika tarkastikin (esim. graffitia poistaessa saa mennä naapurin tontille, jos puhdistaminen on sieltä käsin helpompi suorittaa). --Otrfan 5. syyskuuta 2008 kello 11.13 (EEST)

Ei lähteeksi en.wikipedian kopiota

briansewell.com/ on kopio vanhasta en.wikipedia-versiosta, samasta, josta itse fi.wikin tekstikin. Linkki on jo poistettu aiemminkin ja poistin sen uudestaan. Lisäksi samassa kappaleessa oli väärin käännettyä tekstiä, ja korjasin sen. --Ulrika 4. syyskuuta 2008 kello 19.43 (EEST)

Mihin tieto siitä, että artikkeli olisi kopio vanhasta en-wikipedia-versiosta perustuu? en:Brian Sewell on arvostettu taidekriitikko, joten luulisi hänen taidesivustonsa käyvän lähteeksi. --Klassikkomies 4. syyskuuta 2008 kello 19.49 (EEST)

Ettei olisi vanha en-wikipedian artikkeli kopio Sewellin artikkelista. Tuskinpa eräs Britannian tunnetuimmista taidekriitikoista sentään kopioi artikkeleitaan Wikipediasta. --Klassikkomies 4. syyskuuta 2008 kello 19.52 (EEST)

Tuskinpa eräs Britannian tunnetuimmista taidekriitikoista sentään pistäisi itselleen lähdepyyntöjä: "It has also been alleged [citation needed] and denied [citation needed] that Banksy...". --Ulrika 4. syyskuuta 2008 kello 20.09 (EEST)

Tässä artikkelissa [3] ei ole mainittu että se olisi peräisin Wikipediasta. Brian Sewelliä voidaan kyllä varmasti pitää luotettavana lähteenä ja hänhän on syyllistynyt rikokseen, jos on kopioinut tekstinsä Wikipediasta. Tuskinpa arvostettu taidekriitikko sentään sellaista tekisi. Eli osoittaisitko todisteet vakaville syytöksillesi siitä, että Sewell on kopioinut artikkelinsa Wikipediasta. --Klassikkomies 4. syyskuuta 2008 kello 20.17 (EEST)

Katsoin huvikseni, mitä http://www.webarchive.org -saitti antaa tuolle Sewellin Banksy-sivulle. Varhaisin esiintymä juuri tuolle URL:lle näkyy olevan kesäkuulta 2006: http://web.archive.org/web/*/http://www.briansewell.com/artist/b-artist/banksy/banksy-biography.html. --Methem 4. syyskuuta 2008 kello 20.51 (EEST)

Sewellin sivu [4] ja en-wikipedian Banksy-artikkeli kesäkuussa 2006 [5]. Sisältö on eri ja Brian Sewell, jolla uskotaan olevan myös kuva Banksysta mainitaan artikkelissakin. --Klassikkomies 4. syyskuuta 2008 kello 21.00 (EEST)

Asiasta on keskusteltu myös kahvihuoneessa. --Klassikkomies 4. syyskuuta 2008 kello 21.44 (EEST)

Ja nimenomaan siellä. Kopiointi on täysin selvä, joten kirjan kannet kiinni tältä osin. (k-mies varmaan jatkaisi aamuun asti tai siihen asti että saa eston, kun estot on niin kivoja.) --Ulrika 4. syyskuuta 2008 kello 21.46 (EEST)

Ja Ulrika trollailisi tapansa mukaan vaikka useita vuorokausia yhteen menoon. Onneksi et ole sentään vielä kylvänyt tällekin sivulle noita samoja trollin kuvia, joita oma keskustelusivusi on täynnä. --Klassikkomies 4. syyskuuta 2008 kello 21.52 (EEST)

Verkkoviitteiden kontekstointi

Kontekstoin verkkoviitteet, joka on mielestäni perusteltua juuri tässä jutussa. Keskustelu aiheetsta sivulla Keskustelu mallineesta:Verkkoviite#Kontekstointi - juttutyyppi --Kulttuurinavigaattori 4. syyskuuta 2008 kello 23.27 (EEST)

Alaston mies -graffiti

http://findarticles.com/p/articles/mi_qn4158/is_20060623/ai_n16508317:

The latest example of the controversial artist's "guerrilla graffiti" was painted in the dead of night using a ladder to reach more than 20ft off the ground.

Immediately, the Brook clinic's medical director, Dr Annie Evans, thanked the artist by e-mail and pledged to "look after" it. Ms Evans wrote: "The team at Brook Young People's Sexual Health Clinic are bouncing with joy.

"You've copied my consulting room window to create the scene! Did you realise how utterly appropriate your latest subject matter was, given what goes on in the building?

"Brook is one of the biggest providers of sexual health advice for young people in the UK.. and your stunning artwork is exactly what we needed to promote our service. Thanks a bunch and we will do our best to look after it!"

Ms Evans said Banksy had replied to her by saying "he hoped it wouldn't be removed straight away".

She added: "I replied saying they would bulldoze it over my dead body. We love it and really want it to stay. We are calling it the 'Brook Banksy'."

--Methem 5. syyskuuta 2008 kello 03.45 (EEST)

Hypetysvedätyksestä

Mielestäni ei ole syytä mennä mukaan hypetykseen eli ylimainontaan, jota Banksyn liepeillä esiintyy. Syy ei ole ehkä itse taiteilijan, vaan median. Jos katsotte viitelistaa, esim. BBC on seurannut ja uutisoinut aihetta jatkuvasti. Mielestäni hypetysvedätykseen viittaa aiheesta muualla osioon lisätty linkkiluettelo verkkosivuista Mr. B:n kuviksi. Osa niistä on tehty niin heppoisin perusteluin, että kyseessä on varmasti tarkoituksella tehty hämäys. Muutenkaan henkilöllisyyden pohdintaan ei pitäisi mennä artikkelissa liikaa, kun tietolähteiden mukaan B. näyttää menevän aika pitkälle henkilönsä salaamisessa. Taiteestahan on kyse ja luulisin myös itse taiteilijan tarkoituksena olevan huomion kiinnittäminen teoksiin.

Aihe, mistä toivoisi osiota juttuun on jonkinlainen analyysi Mr. B:n kuva-aiheista, kollaaseista ja piirustuksista, josta pari esimerkkiö jo onkin. Graffitit ja tempaukset saavat nyt ehkä liikaa huomiota, kun tyyppi tekee myös ihan varteenotettavia maalauksia ja piirustuksia, joita on hänen kotisivuillaan. Ehkä ikonograafinen syvätulkinta ei tässä ole paikallaan, vaan maininta siitä, mitä kuva-aiheita B. käyttää, ja mielestäni varsin oivaltavasti käyttääkin. --Kulttuurinavigaattori 5. syyskuuta 2008 kello 08.34 (EEST)

Totta, tämän mittaisessa artikkelissa ihminen, josta ei tiedetä mitään, saa liikaa huomiota. Turhaa huomiota saavat myös myyntihinnat, julkkisostajat - mitä hemmettiä minua (siis ketään) kiinnostaa, onko joku amerikkalainen filmitähti ostanut taulun. On hauskaa että hän ilahduttaa ihmisiä katutaiteella. Se on yksi puoli hänen toiminnastaan. Mutta nyt lähtökohta on liiaksi anglosaksisten viestimien tarjoama näkökulma. Olemassa olevaa aineistoa voi ymmärtääkseni tarkastella toisin ja tehdä valintoja, jotka heijastavat toisenlaisia näkökulmia. --Ulrika 5. syyskuuta 2008 kello 08.49 (EEST)

Banksyn henkilöllisyyttä on arvailtu julkisuudessa niin paljon ja useat arvostetut lehdet ovat esittäneet varmoina tietoina uutisia hänen nimestään, menneisyydestään ja kuvastaan, että asia on kyllä suorastaan välttämätöntä käsitellä artikkelissa. Myös teosten myyntihinnat ovat ennätyshintoja ja siksi ne on syytä mainita. Tuota Aiheesta muualla -osiota voi kyllä miettiä. Ajattelin vaan laittaa ne kuvat sinne, kun en parempaakaan paikkaa niille keksinyt, että olisivat jossain samassa kasassa. Voi kai ne sieltä poistaakin, jos haluaa. Mielestäni on luonnollista, että Banksyn graffitit saavat artikkelissa tilaa, koska ne ovat hänen töistään näkyvimpiä ja tunnetuimpia ja niistä on kirjoitettukin huomattavasti enemmän kuin hänen maalauksistaan ja piirustuksistaan, vaikka toki maalauksia ja piirustuksia pitää käsitellä enemmän kuin nyt on käsitelty. --Klassikkomies 5. syyskuuta 2008 kello 09.00 (EEST)

Joo, osm eli olen samaa mieltä. Yksi asia laajemminkin kuvataiteen artikkeleista joka koskee kuuluisien taiteilijoiden teosten myyntiä. Taidekauppa on sinänsä osa taidemaailmaa ja luonnollinen osa sitä. Mediassa on paljon uutisointeja noista kohumyynneistä kansainvälisissä taidehuutokauppakamareissa. Nuo myyntiennätykset toki voi mainita Picassojen, Pollockien ja Banksyjen kohdalla, mutta ainakin omasta mielestäni ne eivät saisi olla lähtökohta ja pääpainopiste jonkin taiteilijan artikkelissa. Hyvä ratkaisu on koota nuo myyntitiedot yhteen nippuun ja vaikka otsikoida, kun niitä tulee vuosisatojen kuluessa varmaankin lisää. Wikipedia-tietokirjan neutraali näkökulma on varmaankin tarkastella taiteilijan tuotantoa kokonaisuutena ja sen eri vaiheet, tekniikat ja osa-alueet huomioiden. Omasta mielestäni joissakin taiteilija-artikkeleissa korostuu liikaa biografinen osuus. Elämänkerta on toki tärkeä, mutta ainakin kuvataiteissa tuotanto on se pääpointti ja sen kuvaukseen, analysointiin, tekniikoihin, tyyleihin ja sisältöihin pitäisi artikkeleissamme satsata monessa tapauksessa enemmän. --Kulttuurinavigaattori 5. syyskuuta 2008 kello 10.52 (EEST)

Vielä viitteistä

Tuo, että viitteet kirjoitetaan tietolähteet malliin sukunimi, etunimi tuntuu minusta jotenkin skientistiseltä. Kun ei ole kyseessä opinnäytetyö tai joku I vsk kirjallisuusseminaarityökään, vaan joka kodin kirjahyllyyn sopivaa luettavaa. No en lähde sitä muutosvaatimaankaan, mutta vähän juhlalliselta se vaikuttaa. Sukunimi ensin periaatehan kirjoitetaan käsittääkseni alunperin siksi, että laajoja lähdeaineistoja voidaan aakkkostaa erillisiin luetteloihin tutkimuksissa. Mutta kun Wikipedian artikkelit eivät tutkimusta ole... --Kulttuurinavigaattori 5. syyskuuta 2008 kello 19.03 (EEST)

Viitteitä kirjoittaessa muoto ei ole välttämätön artikkelilähteiden ollessa kyseessä, mutta ohje kehottaa käytämään muotoa sukunimi, etunimi. Sen sijaan kirjaviitemallineessa päinvastainen muoto voi näyttää jopa luonnottomalta, ja jos molempia viitteitä on artikkelissa sekaisin, yhtenäinen muoto on minusta parempi. --Thi 5. syyskuuta 2008 kello 19.12 (EEST)

Luokka: Rikolliset

Minusta tämän luokan kanssa kannattaa olla varovainen. Luokkien tarkoitus on auttaa käyttäjiä etsimään henkilöitä, kun taas tämä tuntuu minusta pikemminkin leimaustarkoituksessa artikkeliin lisätyltä. --Thi 6. syyskuuta 2008 kello 16.41 (EEST)

Poistin luokan. Luokassa ”Rikolliset” on luokan kuvaus, eikä tämä henkilö sovi kyseiseen luokkaan. Samulili 6. syyskuuta 2008 kello 16.47 (EEST)

Hyvä, osm. Luokka nostattaisi myös sitä ilmanaikuista hypeä jota Mr. B:n tienovilla liikkuu. --Kulttuurinavigaattori 6. syyskuuta 2008 kello 16.51 (EEST)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Artikkeli on minusta kunnossa ja lupaava. --Thi 1. kesäkuuta 2010 kello 15.11 (EEST)

Mielenkiintoinen ja kaikki kunnossa. Kunhan sinä/joku muu täyttää tuon {{Taiteilija}} -mallineen artikkeliin, niin kannatan.-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 1. kesäkuuta 2010 kello 16.17 (EEST)

Kannatan –J.K Nakkila 3. kesäkuuta 2010 kello 10.03 (EEST)

Juu kannatan. Tempaukset osion luettelo on ihan mielenkiintoinen ja pitäisin sen artikkelissa, mutta siihen voisi kirjoittaa pienen johdannon niin se ei erottuisi artikkelin muusta tyylistä. --Zache 3. kesäkuuta 2010 kello 16.01 (EEST)