Keskustelu:Jalkapallon suomenmestaruuskilpailut 1908

Termi joukkue perustellumpi kuin seura päätason Suomi-futiksessa

Päätasolla ei ole vielä pelannut yhtään minkään seuran muita kuin sen edustusjoukkue. Alemmilla sarjatasoilla on jo muitakin eli joukkue on niissä hyvä yleistermi, ja Cupissa höntsä on jo ajat sitten korvannut alkuperäisen seuravaatimuksen osallistumiseen. x-joukkueinen sarja (eli joukkueiden lkm) on vakiintunut ilmaus, joukkue #1 jne ei häiritse. Mestaruuden voittaa joukkue. Mutta mestaruudet pitäisi mielestäni laskea seuralle.

Kävin läpi SPL:n käyttämän terminilogian sen vuosikertomuksista päätasolle osallistujista, ovatko seuroja vai joukkueita (ei löydy vastausta läheskään joka vuodelta).

1909 kaudella ovat seuroja, 1911 ja -12 joukkueita, 1916 osanottajia, 1918 seuroja, 1919-22 joukkueita, 1926-29 seuroja, 1930 joukkueita, 1931-33 seuroja, 1934 alkaen ei näy muita kuin joukkueita. Ollaan lopulta päädytty nykyiseen kaikki joukkueet pelaa –ideologiaan, seuroista voidaan luopua.

Noista on mahdoton perustella seuratermin käyttöä. Luovutan pitää jääräpäisesti kiinni siitä, että pääsarjan osalta olisi ainoa oikea tapa puhua vain seuroista. Tästä lähin alan edistää joukkuekulttuuria seurakulttuurin asemesta. Ja on tietysti oikein, että joukkueet nimenomaan voittavat mestaruuksia. Suomessa seurat tulevat ja menevät, mutta vain mestaruudet jäävät. -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 18. maaliskuuta 2014 kello 15.23 (EET)

Sisällöstä

Ei ole kovin uskottavaa, että fiwikissä on teoriassa erittäin ankarat lähteistysvaatimukset (luotettavuus), mutta samalla artikkeleissa (tarkoitan yleisesti yleensäkin) annetaan ymmärtää, että toisen ”asteen” lähteet ovat automaattisesti validejä (tässä esim. jukka joutsin kolmannen ”asteen” lähteet, eli kopiot toisen ”asteen” lähteistä). Joutsin juttujen luotettavuutta pidän kyllä itse kohtuuluotettavina suomalaisittain. Joutsilla on selvästi hyvä asiantuntemus, eli tässä artikkelissa kirjoittajan valinta lähteen luotettavuudesta on oikea. Linkin luontevin paikka on mielestäni ”Aiheesta muualla”. Mestarit on JP Pikkujättiläisestä s. 458, siinä on lisäksi tiedot: Hki, 17.10, Kaisaniemi, yleisöä 700, Erotuomari Johannes Blenner. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 18. maaliskuuta 2014 kello 15.27 (EET)

Pitäisikö ”Suomen historiassa” miettiä muuksi. Kokonaan pois mielestäni paras tai SPL:n historiassa. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 18. maaliskuuta 2014 kello 15.36 (EET)

Pois vaan.... Nuo Joutsin sivut ovat mainioita, mutta edelleen häiritsee tuo viipurifutiksen sivulla oleva kappale.
Kauden 1910 Suomen mestaruudesta aloitti pelaamisen kymmenen joukkuetta. Mukana olivat Viipurin Ponteva ja Viipurin Reipas. Kyseessä oli cup-systeemillä pelattu 'mestaruus' ja ensimmäisellä kierroksella viipurilaisjoukkueet laitettiin kai matkakustannuksia vähentäen pelaamaan vastakkain. Reipas voitti Pontevan 6-2. Toisella kierroksella piti pelattaman ottelu Reipas-Unitas (Hki) Viipurissa, mutta Unitas kieltäytyi matkustamasta Viipuriin, koska Pietarissa oli riehunut koleraepidemia ja helsinkiläiset pelkäsivät taudin jo koputtelevan Viipurinkin portteja. Reippaan johto sähkötti Helsinkiin: Mitään vaaraa ei ole, mutta silti Unitas kieltäytyi matkasta. SPL tuomitsi Reippaan voittajaksi ja Reipas pääsi finaaliin, joka pelattiin Helsingissä 9.10.1910 - ÅIFK (Turku) voitti finaalissa Reippaan 4-2.
Kuitenkin sanomalehtien perusteella tuo kolera-hässäkkä on tapahtunut vuoden 1908 kilpailussa, eikä Unitasta silloinkaan ole suljettu kilpailusta, vaan peliohjelma on laadittu uudelleen. Mistä lienee tämäkin legenda alkunsa saanut. (Vessix (keskustelu) 18. maaliskuuta 2014 kello 15.42 (EET))

Viljan kirjassa kolerahässäkkä liittyy 20.9.1908 sovituksi pelattavaan Suomi-Ruotsi eräänlaiseen maaotteluun, jonka ruotsalaiset laistoivat koleraan vedoten. Tilalla pelattiin "Suomi" - HJK. Viljasta ei löydy mitään kolerajuttua SM-kisaan 1910 liittyen. Eli mielestäni huomautustekstit pois kunnes toisin todistuu. Jos tuo kolerakieltäytyminen oli, Unitas on vain voitu todeta toimineen ok, ja hommaa on jatkettu kuten on esitetty 1910 (spekulointiani).

Siis 1910 artikkelissa ei viitata mihinkään koleraan, silloin Unitaksen luopumisen syy lienee ollut joku ihan muu... 1908 on Unitas kieltäytynyt matkustamasta Viipuriin koleravaaran vuoksi. Viipurilaiset ovat esittäneet vastalauseen, mutta se ei ole johtanut muunlaisiin toimenpiteisiin, kuin ottluohjelman uusimiseen, eli ilmeisesti on hyväksytty em. syy kieltäytyä pelistä vaikkakin myös protestia on pidetty perusteltuna (Finska Bollförbundet ansåg protesten berättigat... ) - parhaat lähteet ovat netissä ruotsinkielisiä, joten jää mulle hieman epäselväksi nuo tekstit. (Vessix (keskustelu) 18. maaliskuuta 2014 kello 18.31 (EET))

Esittämäsi 1908 protestointi selittänee asian. Uutta ansiokasta ja oleellista tietoa ko. vuodelta, voisi tuoda esille artikkeliin. Vilja, s. 122: ”Unitas ja PUS, jotka olivat jo ilmoittautuneet SM-otteluihin (1910), ja joiden piti pelata ottelunsa KIF:ää vastaan Haapaniemen urheilukentällä, joutuivat joukkueittensa vaillinaisuuden takia luovuttamaan voiton KIF:lle (ak huom. siis jompikumpi piti pelata ensin, ei selviä). Kolmansiin SM-kilpailuihin osallistui näin ollen 6 seuraa: ... ja V.- ja U.-seura Ponteva Viipurista” --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 18. maaliskuuta 2014 kello 18.57 (EET)

Mulla on kopioita jostain Viipurin Reippaan historiasta (puuttuu valitetavasti oleleelliset lähdetiedot). Sen s. 98 lukee: ”Jalkapalloilussa päästiin 1910 aina loppuotteluun saakka. Kun Ponteva oli ensiksi saanut täällä selkäänsä 6-2, määrättiin Helsingin Unitas Viipuriin Reipasta vastaan. Helsinkiläiset ilmoittivat kuitenkin, etteivät he matkusta Viipuriin, koska he pelkäävät koleraa. Mainittu kulkutauti riehui parhaillaan Pietarissa, ja huhuttiin sen ilmenemisestä Viipurissakin ja tämä säikähdytti Unitaksen pelaajat. Reippaan puolesta sähköitettiin ja kirjoitettiin Helsinkiin, ettei mitään kolera-vaaraa Viipurissa ole, mutta mikään ei auttanut. Unitas suljettiin pois sitten mestaruuskilpailuista, ja Reipas pääsi finaaliin, mikä pelattiin syyskuun 25 päivänä Helsingissä. Vastassa oli Turun IFK.”

Eli nähdäkseni perinteinen suomalaisseuran historiikki, kirjoittaja sujuvasanainen historioitsija, ei juurikaan lajitietoa, ei ainakaan halua eksaktiin esitykseen. Tilaajalla ei harmaata aavistusta mistä on kyse niin kirjoittaja voi kertoa mitä lystää, meni nyt ainoastaan vuodet vähän sekaisin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 18. maaliskuuta 2014 kello 19.54 (EET)

Eikö Unitas-HJK voisi merkata pelipäiväksi 30.9 (1. pa) ja 2.10 (2. pa) (on Viljassa, jossa PUS-HIFK pätee 27.9), pisin koskaan SM-tason ottelu. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 18. maaliskuuta 2014 kello 17.51 (EET)

Menee aika isoksi tuo pvm-lokero, tai sitten rivittyy. Muuten ihan hyvä ajatus. (Vessix (keskustelu) 18. maaliskuuta 2014 kello 18.31 (EET))

Lokeron tiedon voipi esittää vaikkapa pmv yläindeksi(lähde) ja ulkopuolella selitys tmv? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 18. maaliskuuta 2014 kello 19.00 (EET)

Mutta voiko tuo 2. puoliaika olla 2.10., kun 2.10. jo lehdessä - tietysti, jos se illalla ilmestyi, mutta epäilen (i går - eilen, sanotaan lehdessä).... Minusta tuon päivämäärän voi esittää mitenkä vain, mulle kyllä riittää maininta aloituspäivästä, kun tekstissä kuitenkin kerrotaan, että kaksi päiväinen peli.(Vessix (keskustelu) 18. maaliskuuta 2014 kello 22.25 (EET))

Ilman muuta toinen puoliaika pelattiin 1.10. Todiste on paljon vakuuttavampi kuin Viljassa esitetään, ja ekan pelin raportissa on itse asiassa i dag. Finaali piti pelata 5.10, mutta pelattiin 17.10, tuon pitäisi päteä. Löysit virheen, hienoa. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 19. maaliskuuta 2014 kello 00.23 (EET)

Paljon ihmetyttää itseäni, kun fiwikissä on erittäin yleistä vedota tehdä asioita tapaan ”function follows form”, kun pitäisi ehdottomasti olla vastaavasti kuin https://en.wikipedia.org/wiki/Form_follows_function. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 18. maaliskuuta 2014 kello 19.06 (EET)