Keskustelu:Kaupunki

Köln:n saksassa varmastissa väestö ei ole 11 780 000, Berliini vain on 3 392 026. Et voi luottaa lista.
(pahoittelen että minun kieleni on huono, mutta minä käytetty automaatti kääntäjä.) --84.160.209.157 10. joulukuuta 2005 kello 15:03:27 (UTC) (de:User:Evilboy)

Kyseessä on varmaan Ruhrin alue Reinin varrella (= Köln). I think, it is Ruhr's area avon Rhein. --Nimistömaakari 10. joulukuuta 2005 kello 15:12:43 (UTC)

Mitä olivat kaupunkien oikeudet ja velvollisuudet, joita muilla kunnilla ei ollut? Tämä siis ennen 1977.

Velvollisuuksiin kuului mm. maistraatin ylläpito (tosin vuoden 1959 jälkeen kaupungeiksi tulleilla kaupungeilla ei tuota velvoitetta muistaakseni ollut). 195.237.90.72 18. tammikuuta 2007 kello 16.55 (UTC)

Pääkaupunkiseutu

Lauseella Yleensä kaupunkiin katsotaan kuuluvaksi myös sen naapurikaupungit Espoo ja Vantaa kenties yritetään ilmaista termiä pääkaupunkiseutu? Tavallisimmin Helsinki on kuitenkin Helsinki ja Espoo on Espoo. Vantaalaisista en tiedä. --Mvp 23:36, 4 elokuu 2006 (UTC)

-Suomen kielen termi "kaupunki" on ongelmallinen, koska sen ymmärretään (mielestäni väärin) viittaavan hallinnolliseen alueeseen, eikä toiminnalliseen tai fyysiseen kaupunkiin, kuten esimerkiksi Ruotsissa. Joskus kuuleekin virheellisesti verrattavan esimerkiksi Helsinkiä ja Tukholmaa siten, että verrataan Helsingin "kaupungin" (kunnan) asukaslukua (noin 560 000) koko Tukholman läänin asukaslukuun (noin 1,8 milj.) Tukholman kunnan asukasluku on noin 700 000, jonkun tilaston mukaan sama kuin Pariisin keskuskunnan.

Artikkelissa sanotaan kuitenkin nyt, että metropolin käsite ei sovi usean kaupungin keskittymään kuten pääkaupunkiseutu. Pääkaupunkiseudun rakennetta tarkastelemalla on selvää, että kyseessä ei ole konurbaatio, eli "tasavahvojen" kaupunkien yhteensulauma kuten esimerkiksi Saksan Ruhr, vaan Helsinki on tyypillinen miljoonakaupunki, jossa keskuskunta on kasvanut omien hallinnollisten rajojensa ulkopuolelle. Helsingin keskusvaikutus on aivan eri hierarkiatasolla kuin Vantaan ja Espoon aluekeskusten, ja lisäksi niiden toiminnallinen rakenne jäsentyy Helsinkiin suuntautuvien liikenneväylien mukaan. Tilastokeskuksen "Helsingin keskustaajama", yhtenäinen taajama-alue, ulottuu 12 kunnan alueelle ja sillä asuu noin 1,1 miljoonaa asukasta, kun taas pääasiassa työssäkäyntiin sekä hallinnollisiin päätöksiin perustuva Helsingin seutu muodostuu 14 kunnasta ja noin 1,3 miljoonasta asukkaasta. Nykyaikainen kaupunki tulisikin ensisijaisesti ymmärtää toiminnallisena (metropolialue) tai fyysisenä kokonaisuutena, eikä usein varsin sattumanvaraisena hallinnollisena kuntana.--80.223.37.61 26. helmikuuta 2008 kello 21.50 (UTC)

NPOV?

"Suurimmissa kaupungeissa on paljon työpaikkoja, oppilaitoksia ja hyvin toimiva joukkoliikenne. Suurissa kaupungeissa kulttuurielämä on aktiivista ja niistä löytyvät hyvät koulutusmahdollisuudet korkeakouluineen. Mahdollisuuksia tehdä vapaa-ajalla itseään kiinnostavia asioita on paljon. Nämä kaikki tuovat ympäröivälle seudulle menestystä vanavedessään."

Täyttääkö tämä neutraaliuden vaatimuksen? Puolensa kullakin, yhtä hyvin tuohon voisi joka kohdalle mainita negatiivisen puolen - korkeat vuokrat, ruuhkat, ilmansaasteet, rikollisuus/turvattomuuden tunne jne. - Piisamson 12. syyskuuta 2006 kello 19.02 (UTC)

Iso osa oli turhaa taivaanrannanmaalailua eikä sopinut ainakaan tuohon osioon. Suurten kaupunkien etuja ja haittoja voisi käsitellä jossain omassa kohdassa. --ML 11. lokakuuta 2006 kello 13.47 (UTC)

Hei, olisiko mahdollista tehda artikkeli Suomen kaupunkien ja kuntien nimien etymologiasta? /am Kommentin jätti 17.64.47.148 (keskustelu – muokkaukset).

On toki. Hae aluksi vaikka kirjastosta joku opus aiheesta jonka pohjalta artikkelin voi kirjoittaa. --Mikko Paananen 11. lokakuuta 2006 kello 13.27 (UTC)

kaupunkiseutu?

mistä tämä sivun määritelmä on? taulukon tilastot koskevat seutukuntia, joka ei välttämättä tarkoita kaupunkiseutua. ainakin ympäristöministeriö määrittelee kaupunkiseudun hiukan eri tavoin. Error 8. joulukuuta 2006 kello 23.35 (UTC)

Olisiko parempi tehdä oma artikkeli kaupunkiseuduista ja keskittyä tässä artikkelissa kaupunkeihin, myös taulukkojen tilastojen osalta. --Ville, 10. heinäkuuta 2007

Metropoli

Kannattais varmaan tuosta metropolista tehdä oma artikkelinsa. Nythän se on uudelleenohjaus tähän kaupunki-artikkeliin. --Höyhens 22. helmikuuta 2007 kello 23.05 (UTC)

Joo huomasin tuon saman itse. Yritin löytää Suurkaupunki-artikkelia, mutta toi tänne. Eli siitä pitäisi tehdä oma artikkeli. --Morottaja

Pahoinvointi Suomen suurimmissa kaupungeissa

"Näin esimerkiksi Helsinki sijoittuu mitä todennäköisimmin pahoinvointivertailun kärkipäähän". - Minä olen taas antanut kertoa itselleni, että tilastojen valossa pahoinvoivinta aluetta suomessa on Lappi, Kainuu ja Pohjois-Karjala. Toki on tiettyjä, suurkaupungeille leimallisia sosiaalisia ongelmia kuten sosiaalisten erojen kärjistyminen, mutta nämä ovat koko väkilukuun suhteutettuna sittenkin melko marginaalisia. Kommentin jätti 80.223.37.61 (keskustelu – muokkaukset).

Suomen suurimmat kaupungit vs kaupunkiseudut

Lisäsin listan Suomen suurimmista kaupungeista, joka tosin ei ole yhtä hieno kuin kaavio Suomen suurimmista kaupungiseuduista. Mielestäni tuo kaupunkiseutu-lista on vähintäänkin hämäävä, koska kaupungilla ja kaupunkiseudulla on selkeä ero, ja näin Suomen suurimmat kaupungit eivät ole sama asia kuin Suomen suurimmat kaupunkiseudut. Kaupunkiseutu listaan pitäisi myös lisätä mitkä kaupungit kuuluvat tiettyihin kaupunkiseutuihin. Esim. Helsingin valtava koko kaupunkiseutuna ei selity vaan liittämällä Espoon ja Vantaan väkiluku Helsingin väkilukuun. Onko mukana kenties Nurmijärvi? Tai Hyvinkää? Missä menee raja? Zoe12345 1. marraskuuta 2008 kello 09.32 (EET)

Artikkelin jakaminen

Pitäisikö artikkeli jakaa kahteen osaan, joista toisessa käsiteltäisiin kaupunkeja yleisenä ilmiönä ja toisessa artikkelissa Suomen kaupungit käsiteltäisiin kaupunkeja erityisesti suomalaisesta näkökulmasta? Tähän Kaupunki-artikkeliin voisi ehkä siirtää tietoja artikkeleista Kaupungistuminen ja Kaupunkirakenteen hajoaminen, koska ne koskettavat läheisesti samaa asiaa. - Raksa123 24. huhtikuuta 2010 kello 17.30 (EEST)

Kyllähän tuo jako kahteen eri artikkeliin olisi paikallaan.--Trainthh 13. syyskuuta 2010 kello 23.43 (EEST)

Erittely

Voisiko Suomen kaupungeista luoda oman artikkelin? Leska 25. kesäkuuta 2011 kello 12.14 (EEST)