Keskustelu:Optatiivi
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Löytyisikö lähdettä tuolle väitteelle, että lauseessa Istus siihen tuo istus olisi istuos-optatiivin lyhentymä? Amatöörin kielikorvaan se kuulostaa paremminkin istu-imperatiivilta, jossa luonnostaan ääntyy loppukahdennus! --193.167.207.18 3. maaliskuuta 2011 kello 11.34 (EET)
- Jolloin ei voine sanoa Istus nyt siihen!? Iivarius 3. maaliskuuta 2011 kello 11.42 (EET)
- Tässä on tavallaan sekaisin kaksi ilmiötä: Toisaalta suomen imperatiiviin liittyy loppukahdennus, jossa seuraavan sanan alkukonsonantti kopioituu, esim. "istus siihen", "istun nyt siihen". (Jos imperatiivi lausutaan tarkalleen niin kuin se kirjoitetaan, se kuulostaa oudolta.) Toisaalta suomessa on välittömyyttä ja tuttavallisuutta ilmaiseva pragmaattinen partikkeli /-s/, esim. "Mitäs nyt tehtäisiin?", "Vieläkös haavasta tulee verta?" (joiden sävy on toinen kuin lauseissa "Mitä nyt tehtäisiin?" "Vieläkö haavasta tulee verta?"). "Istus nyt siihen" kuuluu jälkimmäiseen ilmiöön. "Istus siihen" on kaksitulkintainen: toisaalta voi olla kyse loppukahdennuksesta, toisaalta tuttavallisesta sävystä. Tilanne ratkaisee. Joka tapauksessa "istus" ei ole "istuos"-muodon lyhentymä. —Neander 3. maaliskuuta 2011 kello 12.20 (EET)
- Minusta noissa kyseessä on imperatiiviin liitettävä liitepartikkeli -s (sävypartikkeli), joka tekee käskystä pehmeämmän. Katsos tätä. --Mikko Paananen 3. maaliskuuta 2011 kello 12.33 (EET)