Keskustelu:Shakki

Tämä on keskustelusivu, jolla keskustellaan muutoksista artikkeliin Shakki.
Kirjoita uusi teksti vanhan alapuolelle. Napsauta tästä aloittaaksesi uuden aiheen. Muista allekirjoittaa viestisi napsauttamalla . Uusi Wikipediassa? Tervetuloa! Jos tarvitset apua, kysy kahvihuoneessa.	Ole kohtelias ja toivota uudet käyttäjät tervetulleiksi Älä käytä keskustelusivua mielipidepalstana Oleta hyvää tahtoa Vältä henkilökohtaisia hyökkäyksiä
Arkistot: 1 · Vertaisarviointi

Artikkeli Shakki on valittu hyväksi artikkeliksi.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
27.6.-18.7.2006	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
18.7.-7.8.2006	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
2.9.-17.9.2007	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
21.9.-5.10.2007	Suositellun artikkelin statuksen poisto		Poistettu	(ikilinkki)
30.5.-6.6.2008	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Kirjassa J. Gik, Shakki ja matematiikka sanotaan että asemassa, jossa on kuningas ja kaksi ratsua vastaan kuningas ja sotilaita tietyissä asemissa, on siirtoaikaa matin tekemiseen 100 siirtoa. Tietääkö kukaan mitkä nuo tietyt asemat ovat? --Matikkapoika 9. toukokuuta 2005

Nykyisin tuota sääntöä ei enää ole, vaan aikaa on 50 siirtoa materiaaliyhdistelmästä riippumatta. -KvM  –Kommentin jätti 85.156.148.103 (keskustelu) 9. joulukuuta 2005 kello 22.33‎

Mihin muuten perustuu tuo olettamus, että go olisi ohittanut shakin harrastusmäärissä? Jacofin 4. maaliskuuta 2006 kello 17.38 (UTC)

Shakin aktiivipelaajien määrä on noin 700 (lisenssipelaajien määrä lienee hiukan suurempi, mutta siitä ei ole julkaistu virallista tietoa) ja go-yhdistykset ovat uutisoineet hiukan suurempia pelaajamääriä viime aikoina.  –Kommentin jätti 85.156.144.96 (keskustelu) 9. maaliskuuta 2006 kello 18.43‎ (UTC)

Joka tapauksessa artikkelin ilmaisu on kyllä hyvin epäilyttävä - tuo aktiivisten turnauspelaajien määrän kertominen antaa hieman negatiivisen kuvan shakin suosiosta. Lienee kyllä totta, että turnauspelaaminen on vähentymään päin. Kuitenkin selolistan yli 7000 nimeä, muu harrastuspelaaminen, kirjeshakki, nettipelaaminen, kaikki tämä voisi kyllä puhua sen puolesta että tuon joku voisi muotoilla uudestaan. Jacofin 9. maaliskuuta 2006 kello 20.17 (UTC)

Keskusshakkiliiton ylläpitämällä selolistalla on suomalaisia pelaajia 7358 (http://www.shakki.net/cgi-bin/selolista?haku=&ehto=ja&ar=&yr=&maa=S&ika=&sp=&listaus=vahvuus&max=). Tuossa ovat siis turnauksissa käyneet pelaajat, joista kaikki eivät ole kovin aktiivisia, mutta varmasti voi sanoa että Suomessa tuhannet harrastavat shakkia. Toinen asia: mihin perustuu arvio shakkipelin kestosta ("5s - useita päiviä")? Ihan noin nopeaa blitziä en ole ihmisten välillä nähnyt... muutan realistisemmaksi. Traubert 5. helmikuuta 2007 kello 11.57 (UTC)

---

Minä kiitän ja kumarran. En jaksa enää muokata sivuja, koska ensinnäkin täällä on ollut todella hiljaista viime aikoina ja toiseksi on ihan turha kehitellä sivuja kun on selvästikin kahdenlaista ihmistyyppiä tavattavissa. Toiset tuottaavat sisältöä ja toiset takertuvat noihin oikeakielisyyksiin. --Jacofin 30. marraskuuta 2005 kello 10:34:13 (UTC)

Taas muokkaamassa, toivottavasti sisällöntuottajia ilmaantuisi enemmänkin. Jacofin 9. maaliskuuta 2006 kello 20.19 (UTC)

Kiitos ahkeruudesta! Suomenkielisellä Wikipedialla on varsin vähän käyttäjiä tällä hetkellä, minkä huomaa myös monien varsin tavallisten artikkelien tasosta. Siksi shakkisivukaan ei ole vielä tavoittanut kaikki lukijoitaan. Kieltämättä tuo debatti shakki-sanan kirjoitusasusta ei ainakaan minusta ainakaan paranna sivun uskottavuutta ja asiantuntevaa leimaa. -KvM  –Kommentin jätti 85.156.148.103 (keskustelu) 9. joulukuuta 2005 kello 22.33‎

--

Pitkistä loppupeleistä löytyy juttua täältä http://www.xs4all.nl/~timkr/chess/perfect.htm ja täältä http://www.xs4all.nl/~timkr/chess2/diary_3.htm

Jänniä juttuja... olisi kiva jos joku viitsisi kirjoittaa loppupeleistä hiukan. Avauksistakin olisi kiva saada lisää kommentteja. Ja keskipelistrategioista. Ja...  –Kommentin jätti 62.78.165.190 (keskustelu) 31. toukokuuta 2005 kello 16.48‎

Avauksista

Alkaa olla juttua avauksista niin paljon, että kannattaisi ehkä tehdä erillinen artikkeli tai useampi avauksista, englanninkielisessä Wikipediassa asia on hoidettu näin. --Harriv 1. kesäkuuta 2005 kello 09:47:09 (UTC)

Siirsin avausmateriaalin artikkeliin Šakkiavaus. Mietintämyssyyn voisi laittaa onko tämä hyvä nimi artikkelille vai olisiko esimerkiksi Avaus (šakki) parempi. --TBone 1. kesäkuuta 2005 kello 11:23:26 (UTC)

Meillä ei ole edes artikkelia avaus joten Avaus (šakki) sisältää aivan turhan tarkennuksen. Muutenkin tuo kuulostaa samalta kuin armeijassa kaapin sisällysluetteloa lukiessa: "housut, alus. lyhyet" tai "maastopuku m91 mallia palvelus", "avaus mallia šakki". --ZeroOne 1. kesäkuuta 2005 kello 17:11:55 (UTC)

Minusta Šakkiavaus on hyvä nimi (jos se ei voi olla monikossa, koska artikkeli käsittelee kuitenkin useita avauksia). Pelkkä avaus olisi tynkä. Mistä voidaan tietää mitä kaikista maailman avauksista siinä tarkoitetaan ilman tuota tarkennetta. Kysessähän voisi olla vaikka rintakehän avaus, vatsan avaus, kongressin avaus, valtatien avaus jne. --—Lemmikkipuu 1. kesäkuuta 2005 kello 19:08:56 (UTC)

IN ENGLISH: International wiki chess aid

Hi everybody in the World interesting in chess and wikipedia.

This is an international chess aid new for making chess boards.

1. English speakers wikipedist had been made a template for displaying chess boards easily at [1]. This template uses images from english wikipedia. They are using it in a lot of articles.
2. The images used by this template had been copied to wikimedia.COMMONS and put it in an appropiated category: [2]
3. Then, now the template can be used in a local new template without any change (only you meaby change the template`s name and obviosly you should change the template invocation) .
4. Spanish speakers wikipedist already start to used it at [3] an others articles.
5. The template explanation is in its talk page.
6. If you want to change the image(s) is not very difficult, you only should add them to commons and change their names in the template (with out changing the already existance images, of course).
7. A large disccuss about the template, like flexibility, special applications (like board with arrows), choose board appearence, and much others questions are in the english talk (discussion) of the template.

We hope you enjoy this colaborative work an make more and more chess articles in every wikipedia(s) you work.

Thanks.

(If there are mistakes, I am sorry, my english is not my natural language)

14th June 2005 aprox. 22:00 hrs GMT User gengiskanhg from english and spanish wikipedias.

Pelien ja asemien lukumäärä

Äsken väitettiin että šakkipelien lukumäärä olisi noin $10^{123}$. Kuitenkin esimerkiksi Mathworld väittää asemien lukumääräksi noin $10^{10^{50}}$. Korjasin tuon artikkeliin kun se kuullosti uskottavammalta, mutta olisi kiva saada luotettavaa tietoa pelien lukumäärän suuruusluokasta. Kyseiset luvut ovat kuitenkin ihan eri kokoluokassa, vaikka molemmat ovatkin valtavia. --Matikkapoika 4. heinäkuuta 2005

Pelien määrää on minusta vaikeaa ellei mahdotonta laskea, jos siirtojen määrällä ei ole mitään ylärajaa. --Hippophaë 4. heinäkuuta 2005 kello 21:45:13 (UTC)

Siirtojen määrä on rajoitettu, koska peli päättyy, jos laudalla on sama asema kolmatta kertaa tai on pelattu 50 siirtoa ilman, että yksikään sotilas on liikkunut tai mitään nappulaa lyöty.—Lemmikkipuu 5. heinäkuuta 2005 kello 05:43:19 (UTC)

Pelien määrä on ääretön. FIDEn säännöissä sanotaan, että jos sama asema toistuu kolmesti, peli voidaan sopia tasapeliksi. Tosin en ymmärrä miksi tämä on erikseen mainittu, sillä jokainen asema voidaan sopia tasapeliksi riippumatta siitä kuinka monennen kerran asema esiintyy laudalla.  –Kommentin jätti Matikkapoika (keskustelu – muokkaukset) 1. lokakuuta 2005 kello 19.17

Tuossa on varmaan tapahtunut sellainen sekaannus, että Mathworld antaa mahdollisten lauta-asetelmien lukumääräksi noin 10¹²⁰ mutta tuon edellämainitun suuren numeron mahdollisten pelien määräksi: "Hardy (1999, p. 17) estimated the number of possible games of chess as 10^(10^(50)). In a game of 40 moves, the number of possible board positions P(40) is at least 10^(120) according to Peterson (1996)."--Termi 27. heinäkuuta 2005 kello 10:40:32 (UTC)

Asetelman toistumisen ym. merkitys on siinä, että jommankumman mainituista ehdoista täyttyessä pelaaja voi omalla siirtovuorollaan vaatia tasapelin, kun taas muulloin siitä pitää sopia. Vaan eipä sekään rajoita pelien lukumäärää periaatteessa. Toisaalta Mathworldin mainitsema Hardyn arvio on vuodelta 1940, jolloin šakin säännöt epäilemättä vielä vaihtelivat, varsinkin tällaisten yksityiskohtien osalta (kv. liitto FIDE on perustettu 1924). Hardy on siis voinut tehdä arvionsa olettaen pelin päättyvän automaattisesti tuollaisissa tilanteissa. --Rallette 20. joulukuuta 2005 kello 12:18:54 (UTC)

Löysin sivulta [4] väitteen, että shakissa olisi eri asemia korkeintaan 2,88456157249518055*10^47 kappaletta. Uskaltaako tuollaisen tiedon laittaa sivulle? Ohjelmakoodi on aika kammottavaa luettavaa. Olisi kuitenkin kiva saada mahdollisimman tarkka arvio asemien ja pelien lukumäärästä, mutta mistäs sitä tietää onko lähde luotettava. --Matikkapoika 5. tammikuuta 2006 kello 13:57:16 (UTC)

Hups, olisi pitänyt lukea tarkemmin. Siinä ei otettukaan kaikkia sääntöjä huomioon, joten todellinen yläraja voi olla suurempi. Pahoitteluni hätäilystä. --Matikkapoika 5. tammikuuta 2006 kello 13:59:52 (UTC)

Säännöistä

Tuossa hiljattain minulta kysyttiin seuraavaa. Pitääkö shakkia sanoa, jos ei niin mitä tapahtuu, jos vastustaja tekee "laittoman" siirron, koska kuningas on shakissa. Minun tulkintani mukaan siirto otetaan takaisin, koska mielestäni pelaajan on siirrettävä nappulaa, jota on koskenut, mikäli se on laillinen siirto. En kuitenkaan ole varma tästä. Lisäksi väitettiin, että jos kuningasta on joskus pelin aikana shakattu, se ei voi enää linnottautua. Tästä olen varma, että kyseinen "sääntö" on väärä. Minusta nuo voisi jotenkin lisätä artikkeliin, mutta miten ne kannattaisi muotoilla?—Lemmikkipuu 5. heinäkuuta 2005 kello 05:43:19 (UTC)

Virallisten sääntöjen mukaan šakkia ei tule sanoa, sillä pelaajaa ei saa häiritä puhumalla. Laiton siirto ilmeisesti perutaan ja vastustaja saa kelloonsa aikahyvitystä. Kuninkaan linnoittautumisen eräänä edellytyksenä on että sitä ei ole liikutettu. Siis jos šakkaus on torjuttu siirtämällä kuningasta, ei tämä pelaaja voi enää linnoittautua. Mikäli kuningas olisi voinut linnottautua ennen šakkausta ja šakkaus on torjuttu syömällä šakkaava nappula tai laittamalla kuninkaan ja šakkaavan nappulan väliin joku kuninkaan värinen nappula siten, että kuningas ei ole enää šakissa, voi kyseinen kuningas edelleen linnoittautua olettaen että tämä liikutettu nappula ei ollut ainoa torni jonka kanssa linnoitus olisi ollut mahdollista. Tuo laiton siirto oli kieltämättä hieman mutu-pohjalta, koska en ole koskaan pelannut yhtään virallista peliä, mutta šakkaussäännöstä olen varma. --Matikkapoika 29. heinäkuuta 2005

Mikäli vastustaja tekee laittoman siirron (siis myös muuten kuin kuninkaan jouduttua šakkiin) riippuu kaikki aivan siitä onko kyseessä pikapeli vaiko pitkä. Pikapelissä laittoman siirron tehnyt pelaaja häviää pelin välittömästi, pitkissä peleissä laiton siirto tulee ottaa takaisin [Shakkisäännöt]. Kosketussäännön mukaan pelaajan tulee tehdä koskettamallaan nappulalla laillinen siirto, mikäli pelaaja ei huomannut olleensa šakissa eikä kosketettu nappula voi ehkäistä tätä on laillinen siirto tehtävä toisella nappulalla. Ongelmia peleissä tulee kun vastustaja ei huomaa laittoman siirron tapahtuneen... --Eerikki Maula  –Kommentin jätti 85.194.199.149 (keskustelu) 13. marraskuuta 2005 kello 18.13‎

Ensimmäisessä kappaleessa on virhe. Olen miettinyt, pitäisikö tämä artikkeli viedä uudestaan suositellut sivut-äänestykseen, epäjohdonmukaisia ja suoria virheitäkin näyttää olevan aivan liikaa SS-artikkeliksi. Esimerkiksi, ilmaisu 'Vastapuoli voitetaan saamalla sen armeijan tärkein nappula (kuningas) sellaiseen tilanteeseen, että se ei voi välttää lyödyksi tulemista seuraavalla vuorolla' on virheellinen, koska kuninkaan lyönti on kielletty. Tämä on tietysti hieman pilkunviilausta, mutta tuo pitäisi muuttaa parempaan sanamuotoon.

FIDEn säännöt sanovat: 1.2. Kummankin pelaajan tavoitteena on saattaa vastustajan kuningas "hyökkäyksen kohteeksi" niin, ettei vastustajalla ole yhtään laillista siirtoa. Pelaajan, joka saavuttaa tämän tavoitteen, sanotaan "tehneen matin" vastustajansa kuninkaasta ja matin tehnyt pelaaja tapaukseen on voittanut pelin. Pelaaja ei saa jättää omaa kuningastaan hyökkäyksen kohteeksi eikä tehdä siirtoa, joka paljastaa kuninkaan hyökkäyksen kohteeksi, vastustajan kuninkaan “lyöminen” on myös kielletty. Pelaaja, jonka kuninkaasta on tehty matti, on hävinnyt pelin. http://www.kolumbus.fi/shakkiliitto/saanweb.pdf --Jacofin 14. heinäkuuta 2007 kello 16.31 (UTC)

Eikö tuo loogisesti sitten menisi näin, 'Vastapuoli voitetaan saattamalla sen kuningas "hyökkäyksen kohteeksi" niin, ettei vastustajalla ole yhtään laillista siirtoa.' OjM 13. elokuuta 2009 kello 06.12 (EEST)

Sanastosta

1. Haarukka. Ratsu uhkaa kahta tai useampaa itseään arvokkaampaa nappulaa yhtä aikaa. Vaikka haarukka voidaan toteuttaa muillakin nappuloilla, käytännössä haarukasta puhutaan aina vain ratsun yhteydessä.

Onko oltava itseään arvokkaampia nappuloita?

1. Ikuinen šakki. Häviöllä oleva osapuoli voi jatkaa šakkaamista loputtomasti, eikä toinen pääse pakoon. Tällöin tuomitaan tasapeli.

Häviöllä oleva osapuoli? Onko oikea määritelmä?

--PV 19. heinäkuuta 2005 kello 10:20:16 (UTC)

1. Muutin noita kohtia. --Matikkapoika 8. elokuuta 2005

Artikkelin palautus aiempaan versioon

Katselin artikkelin palautushistoriaa ja huomasin tällaisen asian. Tynkänen oli kirjoittanut artikkeliin viimeksi ennen kuin 193.229.163.144 muutti artikkelia. Tämän jälkeen Hasdrubal palautti artikkelin Tynkäsen kirjoittamaan muotoon. Edelleen 193.229.163.144 muutti artikkelia, ja Samulili palautti artikkelin Hasdrubalin versioon. Mutta eikös Samulilin olisi kannattanut palauttaa artikkeli suoraan Tynkäsen kirjoittamaan muotoon? Ainakin tieteellisissä teksteissä on tapana viitata suoraan siihen julkaisuun, missä tulosta ensimmäisen kerran käytetään. Tosin tiedän että eihän Wikipedia mikään tiedelehti ole.

Huom. Minulla ei ole mitään yllä olevia käyttäjiä vastaan. Otin tämän vain esimerkiksi. --Matikkapoika 29. heinäkuuta 2005

Johtuupi yksinomaan siitä, että ylläpitäjillä on sellainen palauta-nappi, joka kumoaa automaattisesti edellisen käyttäjän muokkaukset diff-näkymässä. Aikaisempien versioiden etsiskely vaatisi turhaa lisätyötä. --Hasdrubal 29. heinäkuuta 2005 kello 14:34:50 (UTC)

Esimerkki Shakkimatista

Mielestäni esimerkki on huono, koska tilanne on pelissä mahdoton tapahtua, ellei valkoinen saa siirtää monta kertaa peräkkäin. Se voi ehkä häiritä jotakuta (ainakin minua), ja aiheuttaa jollekkin tietämättömälle päänvaivaa. --Miihkali 22. elokuuta 2005 kello 13.05 (UTC)

Joo. En pelaa itse šakkia, joten minulle oli hieman vaikeaa keksiä jostain hyvä tilanne. Vaihda vaan vapaasti paremmaksi :) (Jos tarvitset apua mallineen käytössä, niin voin auttaa.) –Anchjo^(jutskaa) 22. elokuuta 2005 kello 13.53 (UTC)

Itse taas olen pelannut šakkia jo monta vuotta, joten vaihdoin esimerkin aika yleiseksi matiksi aloittelijoiden pelissä, ja laitoin mukaan myös narrinmatin. Saako muuten šakkiin lakin muuten kuin tuolla wikinamiskalla? --Miihkali 30. elokuuta 2005 kello 17.06 (UTC)

Alt Gr+s, ei kyllä välttämättä toimi wintoosassa, tietysti voi löytyä jollain alt+0xxx yhdistelmällä, en nyt osaa sanoa millä. — Nahru 31. elokuuta 2005 kello 13.18 (UTC)

Eipä toiminut :/... Kiitos avusta kumminkin. --~Miihkali (kommentti jätetty IP-osoitteesta 19. syyskuuta 2005 kello 19.14)

Loppupelistä...

Aloitin tuon loppupeliosion, alku on ihan vaatimaton, mutta pitäisiköhän loppupelille tehdä suosiolla uusi sivu? Nälkähän kasvaa syödessä, ja olisi ihan mukavaa, jos joskus vuodenkin päästä tuolla olisi sotilas-, lähetti-, ratsu-, torni- sekä daamiloppupeleistä, kuuluisista loppupeliasemista, vastaavien ruutujen teoriasta (joka minulle ei nyt vielä ole selvää;))--Jacofin 26. lokakuuta 2005 kello 19:24:52 (UTC)

Omalle sivulla vaan samantien, loppupeliosio kuitenkin kasvaa ajan myötä. -KvM  –Kommentin jätti 85.156.148.103 (keskustelu) 9. joulukuuta 2005 kello 22.23‎

Taktiikka ja strategia

Nämä nyt ovat vielä mielessä joskus väsäillä, taktiikkaan siis voisi kuulua nämä kiinnitykset, haarukat, ylikuormittamiset, väijytykset, katkot, häirinnät, zwischenzugit yms. (osilla termeistä ei taida olla ihan vakiintunutta termiä?) Strategian tulisi ilmeisesti kattaa sotilasmuodostelmat, heikot ruudut, hyvät, pahat (ja rumat) lähetit, ratsut ja niiden 'outpostit', upseerien vaihdot ja niiden strategiset perusteet--Jacofin 26. lokakuuta 2005 kello 19:24:52 (UTC)

Suomalaiset termit käyttöön samantien (välisiirto, siirtopakko, ...). Ja nämäkin voisi siirtää omalle sivulleen heti, niin ne eivät sotke jonkun shakkisivulle ensimmäistä kertaa eksyvän ajatuksia. -KvM  –Kommentin jätti 85.156.148.103 (keskustelu) 9. joulukuuta 2005 kello 22.24

Nimiarkistosivu

Miksi ihmeessä tuon asian takia sivua edelleen editoidaan? Ja vieläpä lisäämällä sivuille linkki kielitoimiston suositukseen vuodelta 1998, joka sijaisee jonkun (täysin ulkopuolisen) yksityishenkilön kotihakemistossa. Jos asiaa haluaa aikaisemmin nimikeskustelun jälkeen viedä eteenpäin, kannattaa hankkia jotain kättä pitempää kielitoimistosta. Tuollaiset epäviralliset linkit ovat ehdottomasti haitaksi Wikipedian tasolle.  –Kommentin jätti 85.156.149.72 (keskustelu) 27. tammikuuta 2006 kello 20.10‎

Tähdistä

Huomasin, että englantilaisessa wikipediassa shakki-artikkeli oli kielilinkeissä merkitty tähdellä suositelluksi sivuksi monessa kohtaa. Suomen vastaavalla sivulla suositeltu-tähti on vain englannin kohdalla. Voisiko joku lisätä tähdet myös suomen kielilinkkeihin? --Rommel2 2. kesäkuuta 2006 kello 13.57 (UTC)

Hoidettu, nuo tähdet lisätään kielilinkkeihin mallineilla, esim.

{{Link FA|en}}, {{Link FA|ar}}, {{Link FA|da}} jne. (FA= Featured article) --Jacofin 2. kesäkuuta 2006 kello 14.14 (UTC)

Kiitos. Suhteellisen uutena käyttäjänä en itse tällaista tekniikkaa vielä tuntenut. --Rommel2 3. kesäkuuta 2006 kello 21.41 (UTC)

Bottien pitäisi lisätä nuo aikaa myöten automaattisestikin. --ML 3. kesäkuuta 2006 kello 21.44 (UTC)

Tietokone-shakkia.

Mielestäni artikkeliin voisi lisätä osion tietokoneella pelaamisesta ja harjoittelemisesta. En tarkoita pelkkiä PC:itä, vaan myös "shakki tietokoneita" eli shakkilautaa jossa on sisään rakennettu tietokone, jota vastaan voi pelata. Tästä artikkelista saisi varmaan jo kohta suositellut-sivun jos sitä vielä vähän työstettäisiin. --Rommel2 4. kesäkuuta 2006 kello 00.15 (UTC)

Tästä on olemassa pääartikkeli Tietokoneshakki, mutta kyllä tähänkin artikkeliin sopisi lyhyt osio siitä. Lisäksi voisi lisätä tietoa internetshakista ja muista shakin muodoista kuten kirjeshakista. Kappaleita voisi myös järjestää uudelleen, esim. avaus, keskipeli ja loppupeli voisi järjestää saman yläotsikon alle. --Tero Vilkesalo 4. kesäkuuta 2006 kello 10.40 (UTC)

Avausteorioista vs avauksista

Tarkoitukseni oli lisätä muutama hassu sana, mutta kirjoittaminen vei mennessään, niinkuin minulle aina tapahtuu. Talletettuani vähäisen tekeleeni tuli mieleen, että olin otsikon "Avaukset" alla käsitellyt, otsikosta poikkeavasti - avausteoriaa. Ehkä sekin pitäisi vaiheessa huomioida pitämällä avausteorian erillään avauksista. Päättäkää te viisaat.

Muuten olen vahvasti eri mieltä sen näkemyksen kanssa, että shakkipeli kehittää järkeilyä (järkeä) tai muistia - se on luulen shakinpelaajien oma harha jota mielellään viljellään, koska shakkia tuntemattomat usein menevät tähän halpaan - pitävät shakinpelaajia jotenkin älykkäinä, mihin en usko pätkääkään. Uskon, että parhailla shakinpelaajilla on ilmiömäinen näkömuisti, kuvioiden käsittelykyky, jota tukee myös huippupelaajien kyky sokkoshakin pelaamiseen. Huippupelaaja *näkee* laudalla olevat jännitteet ja mahdollisuudet! Se suorastaan oli ilmeistä nähdessäni (omin silmin, en kenenkään muun silmin) Anatolij Karpovin pelaavan Helsingissä simultaania. Se oli muuten fantastisin (urheilu)esitys jonka olen milloinkaan nähnyt. Samassa yhteydessä Karpov pelasi koko muuta maailmaa vastaan (netissä). Jaksoin uuvuttaa kertomuksillani tästä kokemuksesta kavereitani about kaksi viikkoa sen jälkeen.  –Kommentin jätti 194.251.240.116 (keskustelu) 3. heinäkuuta 2006 kello 08.10‎

Tuo menee ilmiselvästi samaan sarjaan sellaisten väitteiden kanssa kuin "punttisalilla istuskelu kasvattaa lihasvoimaa", tai: "ruoka lihottaa". :-) Varmasti shakin harjoittelulla on jotain posiitivista vaikutusta joillakin 'henkisen suorituskyvyn' osa-alueilla.  –Kommentin jätti 80.220.131.151 (keskustelu) 6. kesäkuuta 2008 kello 01.37‎

Olen pelannut enemmän Gota kuin Shakkia ja totean tähän että Shakkia usein alkavat pelaamaan sellaiset henkilöt, jotka ajattelevat olevansa älykkäitä (en sanonut Gosta mitään, ei tarvitse urputtaa). Kuitenkin pitää nimenomaan paikkansa että ainakin Go kehittää tuota näkömuistia huomattavasti, kyseessä on kuitenkin paljon isompi pelilauta ja pelissä pidetään tärkeinä nimenomaan muotoja, joka on hieman abstrakti käsite välillä, mutta en kuitenkaan ole havainnut sen millään tavalla vaikuttavan minkään muun asian muistamiseen. Edelleen pää vuotaa kuten ennenkin, mutta laudalla näkee muodoista mitä missäkin tapahtuu. Kyse on luonnollisesti siitä, että tämä kyky kehittyy harjoituksen myötä, kun näkee usein että tuossa muodossa käy usein huonosti ja niin edelleen. Siitä ei silti ole välitöntä hyötyä esimerkiksi koulussa. Shakinpeluuseen Go-taito voi periaatteessa vaikuttaa, mikäli on edes mahdollista, että se jotenkin "treenaa" niitä aivojen osia joita molemmissa käytetään. OjM 13. elokuuta 2009 kello 06.12 (EEST)

Siirto omaksi artikkeliksi

Katselin tuota ja kun kone herjasi, että tiedosto on yli 43 kiloa päädyin siihen, että jostain on karsittava. Minusta nuo merkintätapoja koskeva osio oli se, jota sivu vähiten kaipasi. Sen poistamisella putosi 6 kiloa pois, ja kone herjaa edelleen.

Samalla laitoin tuohon linkin uuteen artikkelin, jonka nimesin hiukan harkittuani "Shakkisiirtojen merkintätavat". Toivottavasti kelpaa.

Oho, ei näy mainintoja pikapeleistä??? Eikö yli 80 prosenttia kaikista pelattavista peleistä ole pikapelejä, siis alle 15x15 minuuttia?

--KHJ 4. heinäkuuta 2006 kello 02.25 (UTC)

Shakkia verkossa

Lisäsin niin lyhyesti kuin minusta vain saattoi maininnat verkoissa olevista shakkipalvelimista. Luulen, että ainakin määrällisesti enin osa shakkia pelataan näissä palvelimissa. Erityismaininnan ansaitsee tietenkin täysin ilmainen FICS, joka on haluttaessa käytössä 24 h/vrk 365 päivää vuodessa. Minusta kuuluu artikkeliin, mutta en pane pahakseni vaikka poiskin otettaisiin. Yritin vain hiukan kantaa pientä kortta kekoon.

Samoin lisäsin linkit pääpalvelimiin. --KHJ 14. heinäkuuta 2006 kello 16.38 (UTC)

Suositeltu sivuko?

Miten sivu voi olla suositeltu, vaikka kappale kirjoitusasusta on ristiriitainen sivun otsikon kanssa? --Matikkapoika 30. marraskuuta 2006 kello 20.42 (UTC)

Osioiden siirto omiin artikkeleihin

Artikkelista siirrettiin pari viikkoa sitten historiaa, sääntöjä ja sanastoa koskevat osat omiin artikkeleihinsa. En näe tälle perustetta, sillä osiot sopivat hyvin tähän artikkeliin, eikä niitä ole omissa artikkeleissaan ryhdytty laajentamaan. Ehdotan siirtoa takaisin. --Tero V. 19. toukokuuta 2007 kello 08.42 (UTC)

Artikkeli on nykymuodossaan aika pitkä ja raskas, siinä mielessä osiin jakaminen puoltaa paikkaansa. --Piisamson 20. toukokuuta 2007 kello 16.33 (UTC)

Sen jälkeen, kun artikkelista tuli suositeltu sivu, sen rakenne ei ole olennaisilta osiltaan muuttunut. Shakin sanasto -osaan on tullut joitakin termejä lisää. Tätä osiota voisi mielestäni ehkä sittenkin hieman tiivistää ja muuttaa proosamuotoisemmaksi, ja mahdollisesti ylijäämät voisi sitten siirtää myös omaan artikkeliinsa. Se vaatii kuitenkin sitä, että joku sen tekee. Ei käy päinsä, että alaotsikon alla on vain linkki pääartikkeliin eikä mitään muuta. --Tero V. 20. toukokuuta 2007 kello 17.19 (UTC)

Eihän toki; oikea tapa siirtää tieto sivuartikkeleihin on tehdä pääartikkeliin linkin lisäksi tiiviste, jossa on osion olennaisimmat tiedot, ehkäpä juuri proosamaisemmin ilmaistuna. Sivuartikkelissa voi sitten avata ja täsmentää kaikki käsitteet. En siis ole ko. siirtojen takana, kunhan kommentoin artikkelin nykyistä kokoa. Mielestäni siis tällaisia siirtoja voisi harkita, mutta toki ne on toimitettava asianmukaisella tavalla. -- Piisamson 20. toukokuuta 2007 kello 20.33 (UTC)

Arkistoitu vertaisarviointi 2

Suositeltu sivu, mutta ei viitteitä juuri lainkaan. --Spirit 2. syyskuuta 2007 kello 09.30 (UTC)

Odotin näkeväni ainakin kymmenen viitettä... mutta kaksi? --Johney 2. syyskuuta 2007 kello 13.54 (UTC)

Nyt on seitsemän. --Tappinen 2. syyskuuta 2007 kello 19.05 (UTC)

Vielä pitäisi vitteiden lisäksi saada lisää lähteitä, joita on vain kolme. --Johney 4. syyskuuta 2007 kello 12.31 (UTC)

Miksi lähteitä pitäisi olla enemmän kuin kolme? --ML 6. syyskuuta 2007 kello 14.18 (UTC)

Kolme lähdettä on suositellulle liian vähän. --Johney 6. syyskuuta 2007 kello 15.32 (UTC)

Millä mittarilla mitataan ? Huomaa myös laaja "Kirjallisuutta" -osa. --Tappinen 6. syyskuuta 2007 kello 17.04 (UTC)

Kolmen yleisen lähteen luulisi olevan tarpeeksi, kun sen lisänä on vielä muita lähteitä viitteiden puolella. --ML 7. syyskuuta 2007 kello 12.10 (UTC)

Eihän lähteiden määrällä ole mitään väliä kunhan vain ne on ne lähteet. Kolme lähdettä on riittämiin, jos artikkelin kaikki tiedot pohjaavat niihin tai muihin viitteisiin. --Miihkali 6. syyskuuta 2007 kello 18.10 (UTC)

Lähteiden määrä ei ole kriteeri, vaan niiden laatu ja käyttö. Luokittelisin kirjallisuuslähteet tärkeämmiksi, kuin verkkolähteet. Jos kirjallisuutta-osion kirjoja on käytetty lähteinä, ne pitäisi siirtää lähteiden alle. --Khaosaming 21. syyskuuta 2007 kello 12.57 (UTC)

Kirjallisuutta-osio ei kelpaa lähteeksi. --Johney 7. syyskuuta 2007 kello 11.52 (UTC)

Viitteitä sais tosiaan olla reippaasti enemmän. Jos Kirjallisuutta-osiossa on lähteenä käytettyjä kirjoja, tulisi ne siirtää lähteet-otsikon alle. (kertoohan se otsikko sen jo, että ne on vaan kirjallisuutta eikä lähteitä) Sisällön suhteen ei tule mieleen huomauttamista tällä hetkellä. --Velma 7. syyskuuta 2007 kello 11.59 (UTC)

Sen vuoksi kirjallisuutta-osio ei kelpaa lähteeksi. Jos kirjallisuutta-osiossa olevia kirjoja on käytetty lähteenä, niin siirtäkää lähteet-osioon. --Johney 7. syyskuuta 2007 kello 12.02 (UTC)

Olisin odottanut linkkiä tai mainintaa ihmisen ja tietokoneen välisiin shakkiotteluihin.--Inssi 9. syyskuuta 2007 kello 18.39 (UTC)

alussa sanotaan, että "shakki ja matti" tulee persiasta, mutta sitten vähän myöhemmin se tuleekin arabiasta. Kumminkohan se nyt sitten on? Tanár 17. syyskuuta 2007 kello 21.57 (UTC)

Pieni ristiriita

Artikkelia lukiessa silmääni otti seuraava ristiriita. Alkukappale kertoi "Shakki on yksi syvällisimmistä ja monimutkaisimmista peleistä --" mutta oikealla olevassa laatikossa monimutkaisuus on luokiteltu keskitasoon. Joku voisi korjata tämän parhaimmaksi katsomallaan tavalla, itse en osaa tehdä päätöstä. Bulsu 19. marraskuuta 2007 kello 18.06 (UTC)

Isompi ristiriita. Pitäisi olla olemassa jokin luettelo, jossa olisi määritelty nuo tasot ja jossa olisi jokainen täällä esitelty peli. Ristiriita tulee nyt esimerkiksi artikkelissa Shogi, jota olen itse hieman pelannut, ja vannon ja vakuutan että se on monimutkaisempi kuin shakki, toisin kuin nyt tulee ilmi noista tiedoista. Sanoisin jopa että paljon monimutkaisempi, ehkä en korottaisi sitä edes samalle tasolle, vaan yhtä ylemmäs. Mitkä nuo tasot ovat ja mitä on milläkin tasolla että ei mene pakka sekaisin? Shogissa muunmuassa voi palauttaa syödyn nappulan omakseen ja siinä on paljon erikoisemmat siirrot. Esimerkiksi kultakenraali liikkuu yhden kaikkialle paitsi takaviistoihin, korotettu torni tai lähetti liikkuu tavallisten lisäksi myös yhden muihin suuntiin ja vielä korotussäännötkin ovat monimutkaisemmat... OjM 13. elokuuta 2009 kello 06.12 (EEST)

Heti ensimmäiseksi sanon, etten paljoa aiheesta tiedä. Mutta tarkoitettaneen jonkinlaista peliteoreettista monimutkaisuutta, joka on määritelty matemaattisin perustein. Esim. noista en-wikin artikkeleista voi aloittaa: Game_complexity ja Complexity_class. Eli vaatisi tuo "keskitasoa" ehkä jonkin tasmennyksen, että millä tavalla kompleksisuus on tässä tapauksessa määritelty. Tuollaiset "Shakki on yksi syvällisimmistä ja monimutkaisimmista peleistä" liirumlaarumit joutais kyllä kokonaan pois. --J. Sketter 14. elokuuta 2009 kello 03.03 (EEST)

No kompleksisuus on aika ilmeisesti määritelty pelin elementtien mukaan. Esimerkiksi Gon monimutkaisuus on alhainen. Siinä on vain yhdenlaisia kiviä ja säännötkin ovat erittäin selkeät. Pelin vaikeus tulee niiden sääntöjen soveltamisessa ja strategiassa ja silleen. Shakissa on kuitenkin monenlaisia nappuloita ja ne liikkuvat ihan eri tavoin, ja on ohestalyöntiä ja tornitusta ja mitä vielä. Kuitenkin Shogi on näillä mittareilla paljon monimutkaisempi. OjM 14. elokuuta 2009 kello 15.00 (EEST)

Pelimallineen osiot monimutkaisuus ja strategisuus ovat tulkinnanvaraisia ja niihin laitetaan tietoa mutupohjalta omana tutkimuksena. Oikeastaan ne voisi poistaa ja ottaa mallia en-wikistä. --Jisis (keskustelu) 14. elokuuta 2009 kello 15.17 (EEST)

Sanastoa

Laajennan shakkisanastoa omille sivuillee, joten voi olla että joidenkin idioottien tekemät ohjaussivut ohjaavat Shakki-artikkelista itseensä hetken tai hiukan kauemminkin. Lisäilen noita linkkejä nääs tonne sanasto-osuuteen, että älkää poistako. Lab-oratory 21. maaliskuuta 2008 kello 17.50 (UTC)

Lähdettä historiaan

Itselleni ja mahdollisesti muille: http://www.seepia.org/html/seepia1/shakki/shakki.shtml Lab-oratory 8. heinäkuuta 2008 kello 19.16 (UTC)

Sotilaan korottaminen upseeriksi

Voiko sotilaan korottaa toiseksi kunigattareksi, jos aiempi on vielä hengissä? Olen käsittänyt ettei näin voisi tehdä, mutta saatan olla väärässä eikä asiasta ole mainintaa sääntö-kappaleessa. --85.23.6.31 18. maaliskuuta 2009 kello 18.04 (EET)

Voi. --Jisis (keskustelu) 18. maaliskuuta 2009 kello 18.11 (EET)

Siirtobonus?

Ajanotto-osiossa sanotaan, että Fischer-ajoilla jokaisesta siirrosta tulevaa lisäaikaa "kutsutaan siirtobonukseksi". Siirtokohtaiselle lisäajalle ei ole yksittäistä vakiintunutta termiä, kuten esim. Shakkiblogin aihetta käsittelevästä keskustelusta voi muun jaarittelun seasta huomata: http://www.shakki.net/blog/?p=324. Pelaan itse viikonlopputurnauksissa ja joukkuekilpailuissa ja seuraan kotimaista shakkielämää melko aktiivisesti, mutta tämä artikkeli on ensimmäinen paikka, jossa kuulen käytettävän siirtobonus-termiä. Tekisi mieleni kyseenalaistaa sen käyttö, mutta korvaavaakaan ehdotusta minulla ei kyllä vielä ole. Viime kauden joukkue-SM-kilpailumääräyksissäkin sanotaan vain "Käytettäessä digitaalikelloja aikalisäys- (inkrementti-) tavalla peliaika on 90 minuuttia (1h30min) + 40 siirron jälkeen 15 minuuttia lisää kummallekin, ja lisäksi 30 sekuntia siirtoa kohti pelin alusta". Pitänee odotella, miten kieli kehittyy. Skore 2. heinäkuuta 2010 kello 09.57 (EEST)

Google näyttäisi vahvistavan, että "siirtobonus" on käytössä lähinnä tässä artikkelissa ja siitä kopioiduissa teksteissä. Ehkäpä "inkrementti" olisi parempi termi, se sentään tuottaa osumia muuallekin. --Jisis 2. heinäkuuta 2010 kello 11.29 (EEST)

Siirtobonus on harhaanjohtava, bonushan kuitenkin sanana tarkoittaa palkkiota tai kannustinta jostain, jos olen oikein käsittänyt. Inkrementti taas on turhan anglistinen ilmaisu. "Lisäaika" tai "aikalisäys" olisivat mielestäni selkeästi muotoillussa lauseessa käyttökelpoisia. --Jacofin 2. heinäkuuta 2010 kello 16.05 (EEST)

Kuten blogikeskustelustakin huomaa, "lisäaika" on vaarassa sotkeutua ajantarkistuksen jälkeiseen ajan lisäykseen. Ei kyllä ole tällä haavaa oikein tuntumaa uusimpiin suomalaisen shakkielämän käytäntöihin, mutta "inkrementti" on paitsi yleinen, mielestäni hyvä ja yksiselitteinen uudissana. "Siirtolisäkin" kuulostaa hyvältä, mutta lieneekö miten yleisessä käytössä? Sitä paitsi incrementum taitaa olla latinaa, mikä häpeä siitä on lainata :) --J. Sketter 2. heinäkuuta 2010 kello 19.50 (EEST)

Vallankumous shakkiajattelussa.

Olisin vain halunnut kertoa mitä Ruotsissa on tapahtunut. Shakkia markkinoidaan geometrisenä kielenä (geometrisiä figureita siirrellään laudalla) kouluissa. (Schack 4=maailman suurin shakkikilpailu. 10 000 osanottajaa). Shakki on myös kieli niinkuin ruotsi tai suomi - on totta ja peli rakentuu geometrialle ja matematiikalle. Koska Suomen Shakkiliitto muuttaa käsitystään tästä maailman vanhimmasta pelistä ? Kommentin jätti 83.251.224.19 (keskustelu – muokkaukset)

Artikkelin nimi šakiksi

Nimi pitäisi olla šakki eikä shakki. šakki on suomenkielinen termi, shakki kirjoitetaan jos suhu-s:sää ei ole saatavilla. google löytää 2 920 000 sanalle šakki ja 561 000 tulosta sanalle shakki--85.76.218.132 12. maaliskuuta 2012 kello 19.02 (EET)

Aiheesta on väännetty aikaisemminkin ja tuolloin on näköjään päädytty käyttämään muotoa shakki, keskustelu löytyy tuolta. Tuossa ilmoittamassasi vajaassa kolmessa miljoonassa osumassa on muuten mukana sakit ja säkit. Rajoittamalla haun muotoon šakki, tuloksia tulee noin 29 000. --Jukka Kolppanen 12. maaliskuuta 2012 kello 21.41 (EET)

Oikea kirjoitusasuhan on tietenkin Shakki, eikä mikään šakki, joka on vanhanaikaista kirjoitustyyliä jota ei enää käytetä. Se ei muutenkaan sovi suomenkieliseen, eikä nykyaikaiseen kirjoitusasuun ollenkaan jossa ei käytetä näitä "hattuja" sun muita erikoismerkkejä kirjaimien yhteydessä ollenkaan. Sakki, ilman hattua, tarkoittaa sitäpaitsi ihmisjoukkoa, joten siinäkin mielessä on vain parempi ettei sitä muotoa käytetä selkeyden vuoksi. Sitäpaitsi se on hankala kirjoittaakin, eivätkä useimmat ihmiset varmasti edes tiedä miten sen voi tietokoneella, tai mobiililaitteella kirjoittaa.  –Kommentin jätti 190.10.8.213 (keskustelu) 26. helmikuuta 2017 kello 19.22‎

Shakin statuksesta

ComradeUraniumille: Pahoittelen etten tiedä kaikkia Wikipedian käytäntöjä, sääntöjä jne. Olisit silti voinut siirtää tekstini tänne, etkä poistaa sitä kokonaan noin vain. Kopioin alkuperäisen tekstini siis tähän alle.

Kuules nyt, olympiakomitea ei määrittele mikä on peli, tai urheilulaji, eikä mikään muukaan yksittäinen taho. Shakki ON peli, se on 100% OBJEKTIIVINEN FAKTA ja jokainen tietää sen; sinäkin sen kyllä varmasti tiedät yhtä hyvin mikäli olet normaalijärkinen. Kyllähän tässä maailmassa riittää kaikenmaailman pätijöitä ja hölmöjä ketkä keksivät jatkuvasti kaikenlaista hölynpölyä ja yrittävät vääristellä asioita, mutta se ei tosiasioita muuksi muuta. Shakkia voidaan toki kohdella samoin kuin urheilulajeja, ehkä joistain tietyistä käytännön syistä tietyissä yhteyksissä, mutta se ei tee siitä urheilua. Jokainen ymmärtää, että shakilla ei ole mitään tekemistä urheilun kanssa, vaan se on tietenkin yksiselitteisesti peli ja on tietenkin ollut sitä myös koko historiansa ajan, eikä kenelläkään ole mitään oikeutta sitä edes yrittää muuksi muuttaa. Mutta jos kerran haluat vääristellä tosiasioita ja tehdä Wikipediasta vielä nykyistäkin epäuskottavamman ihmisten silmissä mitä se on jo pitkään ollut, niin pidä sitten sivusi. Jokainenhan tuollaisille väitteille nauraa. Itse kuitenkin taistelen tätä nykyisin jopa "suosituksikin noussutta" disinformaation levittämistä ja tosiasioiden vääristelyä vastaan aktiivisesti jatkossakin. Suosittelen samaa sinullekin.

Rakentavana ehdotuksena ehdotan, että artikkeliin voisi lisätä lähteen sille, että Shakki on ollut urheilulaji Suomessa vuodesta 1983 ja lähteistetysti maininnan siitä, että 1991 olympiakomitea hyväksyi sen urheilulajiksi [5] (maksumuurintakana, en tiedä mitä tuolla on) ja vaikka jotain Viron vuoden urheilijoista. Sitten jotain siitä voisi mainita myös siitä, että Shakki ei täytä urheilun pienimmän yhteisen nimittäjän määritelmää: toiminnan pitää olla organisoitua, kilpailullista sekä fyysinen suorite. Jos lupaatte olla muokkaussotimatta, niin poistan suojauksen.--Zache (keskustelu) 26. helmikuuta 2017 kello 19.17 (EET)

No siis aika kiistämättömästi Shakki (samoin kuin pokeri, biljardi, videopelit) ovat hallinnollisessa ja organisaatiomielessä urheilua, urheilujärjestöjä ja urheilulajeja. Sitten taas jos lähdetään arvioimaan, että onko se urheilua jonkun määritelmän mukaan (esimerkiksi tuon mainitsemani pienimmän yhteisen nimittäjän mukaan), niin se voidaan ihan hyvin mainita artikkelissa. Ylipäätänsä tuossa voisi olla minusta hyvin oma kappaleensa sille onko shakki urheilua ja minkä määritelmän mukaan ja jättää ottamatta kantaa siihen kokonaan siinä kun käsitellään suosiota. --Zache (keskustelu) 26. helmikuuta 2017 kello 19.25 (EET)

En aio väkisin muokata mitään, joten voit puolestani poistaa suojauksen jos niin haluat. Aiheesta vielä, niin urheilu on tosiaan myös fyysistä suorittamista jota shakki ei ole, olkoonkin että hyvä fyysinen kunto auttaa jaksamaan ja keskittymään paremmin sitä pelatessa, koska pelit voivat kestää jopa tunteja kerrallaan. Miten muuten tuo allekirjoitus/käyttäjätunnus oman tekstin perään kuuluisi laittaa? Muokkaan sen manuaalisesti kopioimalla omastasi ja laitan siihen ip-osoitteeni käyttäjäksi. -- Käyttäjä:190.10.8.213

Allekirjoitus tulee tekstistä : --~~~~ (muokkausikkunan alapuolella on linkki josta sen saa klikattua, samoin ikkunan yläreunassa on sellainen kynän näköinen ikoni. Kannattaa testata esikatselulla ensin, niin näkee miten teksti tulostuu. Sitten takaisin aiheeseen, niin Wikipedian kannalta ei oikeastaan ole oleellista se, että onko shakki fyysistä suorittamista vai ei vaan täällä pyritään kertomaan mitä shakki on jonkin määritelmän mukaan. Eli jos halutaa kertoa, että shakki on urheilua niin tekstissä pitäisi avata se millä perusteella se on sitä (esimerkiksi olympiakomiten hyväksyntä) tai miksi ei ole (koska määritelmän X mukaan urheilu on fyysistä suorittamista). Edelleen nämä asiat pitäisi pystyä kertomaan lähteisiin tukeutuen. --Zache (keskustelu) 26. helmikuuta 2017 kello 19.39 (EET)

Mikäli itse olisin olympiakomitean päättäjä, ehdottaisin olympialaisten laajentamista virallisesti peleihin, jolloin pelejä voitaisiin ottaa mukaan kisoihin antamatta niille urheilulajin statusta. En kuitenkaan voi hyväksyä sitä, että shakkia, tai muitakaan pelejä, suoraan väitetään urheiluksi jota ne eivät missään nimessä ole. Ehdotuksesi kuitenkin kuulostaa ookoolta. Olisi hyvä selittää ja perustella miksi shakille on annettu urheilulajin status tietyissä piireissä ja yhteyksissä, vaikka se ei sitä varsinaisesti ole. 190.10.8.213 26. helmikuuta 2017 kello 19.52 (EET)

kuningattaren paikka

Nyt vaikuttaa siltä että teksti ja kuva on ristiriidassa, koska kuvassa kuningas tunnustaa väriä eikä kuningatar. Kumman pitää tunnustaa väriä vai vaihteleeko se?--Jylöstalo (keskustelu) 3. tammikuuta 2019 kello 13.56 (EET)

Voitko tarkentaa missä kuvassa? Artikkelissa on aika monta kuvaa. --Jmk (keskustelu) 3. tammikuuta 2019 kello 14.11 (EET)

tuo missä aloitusasetelma näkyy--Jylöstalo (keskustelu) 3. tammikuuta 2019 kello 14.31 (EET)

	a	b	c	d	e	f	g	h
8									8
7									7
6									6
5									5
4									4
3									3
2									2
1									1
	a	b	c	d	e	f	g	h

Aloitustilanne.

Siis tämä Säännöt-kappaleen ensimmäinen kuva (ks. oikealla)? Valkea kuningatar on valkeassa ruudussa d1, ja musta kuningatar mustassa ruudussa d8, eli kuningatar tunnustaa väriä, joten en käsitä mitä tarkoitat. --Jmk (keskustelu) 3. tammikuuta 2019 kello 14.36 (EET)

Shakki populaarikulttuurissa osioon voisi lisätä Netflixin tuottaman minisarjan Musta Kuningatar (The Queen's Gambit), joka perustuu 1983 Walter Tevis saman nimiseen kirjaan.

--46.132.78.121 30. joulukuuta 2020 kello 17.38 (EET)

50 siirron sääntö

Muistelen, että jossain vaiheessa 1980-luvulla todettiin tietokoneella, että toinen puoli voittaa, mutta siihen vaaditaan yli sata siirtoa. Sääntöjä muutettiin siksi, mutta ne palautettiin. 50 siirtoon. Ken kertoisi totuuden? --Höyhens (keskustelu) 3. joulukuuta 2022 kello 17.43 (EET)

Noinhan se meni. Jonkin aikaa sai tietyillä nappulayhdistelmillä yrittää voittoa 75 tai 100 siirtoa. Sitä en tiedä, millaiset harkinnat tarkalleen johtivat ensin jatkoajan antamiseen ja sitten sen takaisinvetämiseen, mutta enkkuwikissä on jotain säännön historiasta: [6]. Nykytilanteen kertoo artikkelissakin käytetty SSL:n sääntölinkki, eli tarkoittamassasi mielessä 50 siirron sääntö pätee kaikissa tilanteissa (paitsi kirjeshakissa, jossa ne tietokonejatkot ovat tietenkin pelaajan saatavilla). Mutta säännöt elelevät edelleen ja nyt tuomarinkin pitää seurata peliä niin tarkasti, että havaitsee 75 siirron rajan ylityksen. Mikä minusta on aika kohtuuton vaatimus tuomarille. Viiteistin tuon sääntökohdan ja tarkensin sitä. --J. Sketter (keskustelu) 4. joulukuuta 2022 kello 03.33 (EET)

Pelin nimen alkuperäinen tarkoitus

”Pelin nimi

Etymologia Persian kielen šāh māt (pers. ‏شاه مات‎; ″kuningas on ansassa”) … Sana shakkimatti tulee persian kielestä, jossa šah tarkoittaa kuningasta ja māt kuollutta.”

"Kuollut" on väärin, kun puhutaan alkuperästä, mistä sana tulee. Vanhemmassa persialaisessa kontekstissa "māt" voidaan tulkita laajemmin tarkoittavan "voimaton" tai "ansassa", jolloin käännös voi olla "kuningas on ansassa" eli tilanne, jossa kuningasta ei voi enää suojella, mutta se ei viittaa välttämättä hänen kuolemaansa kirjaimellisesti. J. K. K. Luopajärvi (keskustelu) 21. syyskuuta 2024 kello 11.36 (EEST)