Ketiapiini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ketiapiini
Ketiapiini
Ketiapiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
2-(2-(4-dibentso[b,f][1,4]tiatsepin- 11-yyli-1-piperatsinyyli)etoksi)etanoli
Tunnisteet
CAS-numero 111974-69-7
ATC-koodi N05AH04
PubChem CID 5002
DrugBank APRD00675
Kemialliset tiedot
Kaava C21H25N3O2S 
Moolimassa 383,5099 g/mol
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 100 %
Proteiinisitoutuminen 83 %
Metabolia hepaattinen
Puoliintumisaika 7 t (alkutuote)
9-12 t (aktiivinen metaboliitti norketiapiini)
Ekskreetio virtsa (73 %), ulosteet (20 %)
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

C

Reseptiluokitus

reseptivalmiste (FI)

Antotapa suun kautta
Seroquel-tabletteja
Seroquel Prolong 300 ja 200 mg:n depottabletteja
Seroquel Prolong 300 mg:n depottabletteja

Ketiapiini (mm. kauppanimillä Biquetan, Ketipinor, Seroquel, Seroquel Prolong (depottabletti), ja Quetiapin[1]) on piperatsiinijohdannaisiin kuuluva epätyypillinen eli toisen polven psykoosilääke, joka vaikuttaa keskushermostossa useisiin hermosolujen välittäjäaineen vastaanottajiin.

Lääkkeen myynti- ja markkinointilupa koskee kaksisuuntaisen mielialahäiriön maniavaiheiden ja sairauteen liittyvän vaikea-asteisen masennuksen hoitoa sekä näiden estohoitoon, jos hoidolle on saatu aiemmin hoidollista vastetta. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön lisäksi lääke on hyväksytty skitsofrenian hoitoon.[2] Suomalaisen Käypähoito-suosituksen mukaan ketiapiinia voidaan käyttää vaikea-asteisessa masennuksessa masennuslääkkeen lisälääkkeenä, jos masennuslääkkeellä ei ole yksinään saatu riittävää hoitovastetta.[3]

Ketiapiini on tarkoitettu vain aikuisten hoitoon, sillä lapsien ja nuorien osalta ei ole tehty riittäviä kliinisiä tutkimuksia. Tehtyjen tutkimuksien perusteella tiedetään, että ketiapiinihoidon haittavaikutukset korostuvat lapsilla ja nuorilla.[4] Tästä huolimatta sitä on käytetty esimerkiksi lasten ja nuorten psykoottisten häiriöiden hoitoon[5].

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääkkeen toi alun perin markkinoille lääketehdas Astra Zeneca vuonna 1997 nimellä Seroquel. Lääkkeen lyhytvaikutteisen version patentin vanhennuttua vuonna 2012 on markkinoille tullut useita rinnakkaislääkkeitä. Vuonna 2007 Hollannin lääkeviranomaiset hyväksyivät pitkävaikutteisen Seroquel Prolongin käytön skitsofrenian hoidossa ja näin depot-versio pääsi levitykseen Euroopassa.[6] Suomessa pitkäaikaisvaikutteisen Seroquel Prolongin patenttisuoja on päättynyt ja vuodesta 2015 lähtien alkuperäistuotteen ohessa on ollut tarjolla halvempia rinnakkaisvalmisteita.[7] Britanniassa ja Saksassa oikeus kumosi Seroquel Prolongin tuotesuojan jo vuonna 2012,[8] mutta näillä päätöksillä ei ollut vaikutusta muihin Euroopan maihin.[9]

Vaikutustapa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ketiapiinista muodostuu elimistössä lukuisia aineenvaihduntatuotteita[10], joista norketiapiinia (N-desalkyyliketiapiini) pidetään tärkeimpänä. Ketiapiinin mielialaa tasaava vaikutus liittyy norketiapiiniin. Sen sijaan veren ketiapiinipitoisuudella ei ole havaittu olevan yhteyttä lääkkeestä saatuun hoitovasteeseen.[11]

Norketiapiini ja ketiapiini vaikuttavat lukuisiin hermosolujen välittäjäaineen vastaanottajamolekyyleihin eli reseptoreihin. Ne sitoutuvat 12 eri reseptorityyppiin siten, että norketiapiinin sitoutuminen on yleensä huomattavasti ketiapiinin sitoutumista suurempaa.[12]

Norketiapiini ja ketiapiini sitoutuvat etenkin H1- histamiinireseptoreihin salvaten niitä voimakkaasti[12][13]. Jo 50 milligramman annos salpaa arviolta kaikki H1-reseptorit ja puolet serotoniini 5HT2a ja dopamiini D2 reseptoreista.[14] Ketiapiinin väsyttävän vaikutuksen oletetaan johtuvan sen sentraalista histamiini H1 reseptoria salpaavasta vaikutuksesta sekä vähäisemmässä määrin alpha-1-antiadrenergisestä ja antimuskariinienergisistä vaikutuksista[12][13].

Norketiapiini ja ketiapiini sitoutuvat myös aivojen 5HT2-serotoniinivastaanottajiin ja D1- ja D2- dopamiinivastaanottajiin vaikuttaen enemmän ensin mainittuihin, minkä arvellaan parantavan ketiapiinin kykyä poistaa psykoottisuutta[13].

Ketiapiini ja norketiapiini salpaavat voimakkaasti histamiinivastaanottajia ja alfa1-adrenaliinivastaanottajia, hieman heikommin alfa2-adrenaliinivastaanottajia, kohtalaisesti tai voimakkaasti useita muskariinivastaanottajia mutta eivät olennaisesti bentsodiatsepiinivastaanottajia. Kumpikin salpaa noradrenaliinivälittäjiä (NET) ja norketiapiini aktivoi osittain 5HT 1A -vastaanottajia, millä saataa olla masennusta lievittävä vaikutus.[13]

Imeytyminen ja hajoaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nopeavaikutteinen ketiapiini imeytyy nopeasti ruoansulatuskanavasta. Ketiapiini imeytyy elimistöön yli 95-prosenttisesti. Ketiapiinin pitoisuus veriplasmassa on suurimmillaan 1–2 tunnin kuluttua.[13] Ketiapiinilla on runsas ensikierron metabolia. Noin 83 prosenttia nautitusta ketiapiinista sitoutuu plasman proteiineihin. Nautitun ketiapiinin määrä ja veren ketiapiinipitoisuus korreloivat heikosti keskenään ja niiden välillä esiintyy jopa yli 20-kertaisia yksilöllisiä eroja.[11]Elimistöön päätynyt ketiapiini hajoaa maksassa ja ohutsuolessa esiintyvän CYP3A4-entsyymin toimesta ja vähäisemmissä määrin myös CYP2D6-entsyymin avulla. Norketiapiini eli N-desalkyyliketiapiini on ketiapiinin tärkein hajoamistuote.[15] Ketiapiini poistuu elimistöstä pääasiassa maksa-aineenvaihdunnan kautta. Ketiapiinin määrä veressä puoliintuu noin 7 tunnissa ja norketiapiinin määrä noin 12 tunnissa. Ketiapiinin puhdistuma verestä pienenee yli 65-vuotiailla noin 30−50 prosenttia, vaikeaa munuaisten tai maksan vajaatoimintaa sairastavilla noin 25 prosenttia.[13] Ketiapiini poistuu elimistöstä virtsan ja vähäisemmässä määrin ulosteen mukana[10].

Haittavaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ketiapiinin yleisimpiä haittavaikutuksia ovat hemoglobiiniarvojen pieneminen, veren rasva-arvojen nousu, huimaus, uneliausuus, päänsärky, ekstrapyramidaalioireet ja suun kuivuminen. Harvinaisemmat haittavaikutukset liittyvät myös muun muassa umpieritysjärjestelmään, uniin, ruoansulatusongelmiin ja maksa-arvojen muutoksiin. Joissain tapauksissa ketiapiinihoito on aiheuttanut itsetuhoisten ajatusten lisääntymistä ja yleistä kliinisen tilan heikentymistä.[2]

Ketiapiinia määretessä tulee ottaa huomioon muu psykiatrinen lääkitys, etenkin muu serotoniin eritykseen vaikuttava lääkehoito ja alkoholia tulee hoidon aikana käyttää varoen. Ketiapiinin lopettamisen yhteydessä voi esiintyä esimerkiksi ärtyneisyyttä tai kuumetta.[2]

Yliannostuksessa ketiapiinin haittavaikutukset korostuvat ja se voi aiheuttaa sydänoireita tai kouristuksia. Ketiapiinille ei ole vasta-ainetta ja siksi yliannostuksen hoito onkin oireenmukaista.[2]

Ketiapiinin aineenvaihduntatuote norketiapiinilla on antikolinergisia haittavaikutuksia. Se sitoutuu muskariinireseptoreihin voimakkaasti tai ainakin kohtalaisesti.[16]

Väärinkäyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ketiapiinin väärinkäyttö, väärinkäytön yleisyys, turvallisuus ja vaikutukset eivät ole hyvin tunnettuja. Lääketieteellisissä aikakauslehdissä on kuvattu joitakin tapauksia joissa potilaan on todettu joko murskanneen ketiapiinipillereitä ja nuuskanneen sitä jauheena tai sekakäyttänyt sitä kokaiinin, marihuanan tai heroiinin kanssa vahvistaakseen näiden huumaavaa vaikutusta.[17][18][19]


Off-label- käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudessa-Seelannissa vuonna 2016 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että vain noin 21 prosentti ketiapiiniresepteistä oli kirjoitettu asianmukaisella käyttöaiheella 72 prosentin ollessa niin sanottua off label -käyttöä eli lääkkeen käyttöä muuhun kuin myyntiluvassa mainittuun käyttötarkoitukseen[12]. Euroopassa mahdollisesti jopa yli 80 prosenttia ketiapiiniresepteistä on kirjoitettu jonkin muun sairauden tai oireen hoitoon, kuin mihin valmisteen lääkelupa on myönnetty[20].

Lääkärit kirjoittavat ketiapiinia yleisesti unettomuuden hoitoon pienillä, 25–100 milligramman annoksilla, vaikka se ei ole saanut myyntilupaa Yhdysvaltojen eikä Euroopan lääkevirastoilta myytäväksi unilääkeenä. Lisäksi Euroopan ja Yhdysvaltojen hoitosuositukset kehottavat olemaan käyttämättä ketiapiinia unettomuuden hoitoon puutteellisen tutkimusnäytön ja todennettujen haittavaikutusten vuoksi.[18][21]

Ketipiapiinin valmistaja AstraZeneca on edistänyt ketiapiinin käyttöä muihin kuin sen myyntiluvassa mainittuihin sairauksiin vaikuttamalla rahoittamiensa koulutusten ja luentojen sisältöön ja palkkaamalla lääkäreitä puhumaan tällaisen käytön puolesta. AstraZeneca on palkannut myös lääkäreitä julkaisemaan omissa nimissään yhtiön itse tekemiä tutkimuksia. Lisäksi AstraZenecan henkilökunta osallistui kaikkiin tutkimuksiin, jotka käsittelivät yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoitoa ketiapiinilla.[12]

Vuosina 2014–2018 julkaistuissa tutkimuskatsauksissa todetaan, ettei ketiapiinia pitäisi käyttää unettomuuden hoitoon, koska sillä ei ole osoitettu olevan hoidollista tehoa ja koska siitä on unettomuuden hoidossa enemmän haittaa kuin hyötyä. Ketiapiinin unilääkekäytölle ei ole siten olemassa tieteellisiä perusteita.[22] Sen tehosta unilääkkeenä on tehty vain yksi satunnaistettu kliininen 13 osanottajan tutkimus, jonka tulokset olivat ristiriitaiset. Lisäksi on tehty yksi 18 koehenkilön satunnaistamaton tutkimus, jonka tuloksena oli, ettei ketiapiini nopeuta nukahtamista. Skitsofreniaa sairastavilla tehdyissä tutkimuksissa on lisäksi havaittu, että ketiapiini saattaa vaikuttaa haitallisesti potilaiden nukkumiseen. Lääkeyhtiö Astra Zeneca on väittänyt silti mainonnassaan ketiapiinin soveltuvan unettomuuden hoitoon, minkä vuoksi se Yhdysvalloissa tuomittiin sakkoihin vuonna 2010.[14]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Ihmisille tarkoitettujen lääkevalmisteiden valmisteyhteenvedot ATC-koodin perusteella: N05AH04 Fimea.
  2. ↑ a b c d KETIPINOR tabletti, kalvopäällysteinen 25 mg, 100 mg, 200 mg, 300 mg - Pharmaca Fennica pharmacafennica.fi. Viitattu 16.11.2024.
  3. ↑ Depressio www.kaypahoito.fi. Viitattu 16.11.2024.
  4. ↑ KETIPINOR tabletti, kalvopäällysteinen 25 mg, 100 mg, 200 mg, 300 mg - Pharmaca Fennica pharmacafennica.fi. Viitattu 16.11.2024.
  5. ↑ Psykoottisen häiriön lääkehoito lapsilla ja nuorilla Duodecim Terveyskirjasto. Arkistoitu 16.4.2021. Viitattu 16.4.2021.
  6. ↑ AstraZeneca’s Once-Daily SEROQUEL XR™ Extended-Release Tablets Approved in Netherlands For The Acute and Long Term Treatment of Schizophrenia http://www.evaluategroup.com. Viitattu 2.5.2018.[vanhentunut linkki]
  7. ↑ Fimea - Lääkevalmisteen tiedot fimeaweb.fimea.fi. Viitattu 2.5.2018.
  8. ↑ Court in Germany finds SEROQUEL XR® formulation patent invalid 13.11.2012. Astra-Zeneca Ltd. Viitattu 21.4.2015. (englanniksi)
  9. ↑ US appeals court upholds AstraZeneca’s Seroquel XR patent 15.2.2013. PMLiVE. Viitattu 21.4.2015. (englanniksi)
  10. ↑ a b KETIPINOR depottabletti 50 mg, 200 mg, 300 mg, 400 mg - Pharmaca Fennica pharmacafennica.fi. Viitattu 26.11.2022.
  11. ↑ a b HUSLAB - Ketiapiini, seerumista huslab.fi. Viitattu 26.11.2022.
  12. ↑ a b c d e Pyry Hallamaa: Ketiapiinin käyttö unilääkkeenä – kirjallisuuskatsaus 2020. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/150747/Hallamaa_Pyry_opinnayte.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  13. ↑ a b c d e f Orion Corporation, Espoo: VALMISTEYHTEENVETO 3.12.2014. Suomen lääkevirasto Fimea. Arkistoitu 16.9.2016.
  14. ↑ a b Karen Astrid Boldingh Debernard, Joachim Frost, Pål-Didrik Hoff Roland: Quetiapine is not a sleeping pill. Tidsskrift for Den norske legeforening, 23.9.2019. doi:10.4045/tidsskr.19.0205 ISSN 0029-2001 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  15. ↑ Pyry Hallamaa: Ketiapiinin käyttö unilääkkeenä – kirjallisuuskatsaus 2020. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/150747/Hallamaa_Pyry_opinnayte.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  16. ↑ Biquetan - Pharmaca Fennica 13.9.2024. Pharmaca. Viitattu 9.12.2024.
  17. ↑ Roy R. Reeves, James C. Brister: Additional evidence of the abuse potential of quetiapine. Southern Medical Journal, 2007-08, 100. vsk, nro 8, s. 834–836. PubMed:17713313 doi:10.1097/SMJ.0b013e3180f62d53 ISSN 0038-4348 Artikkelin verkkoversio.
  18. ↑ a b Vania Modesto-Lowe, Agata K. Harabasz, Sophia A. Walker: Quetiapine for primary insomnia: Consider the risks. Cleveland Clinic Journal of Medicine, 1.5.2021, 88. vsk, nro 5, s. 286–294. PubMed:33941603 doi:10.3949/ccjm.88a.20031 ISSN 0891-1150 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  19. ↑ Snorting Seroquel: Dangers Of Seroquel Insufflation Addiction Resource. Viitattu 21.10.2022. (englanti)
  20. ↑ Karen Astrid Boldingh Debernard, Joachim Frost, Pål-Didrik Hoff Roland: Quetiapine is not a sleeping pill. Tidsskrift for Den norske legeforening, 23.9.2019. doi:10.4045/tidsskr.19.0205 ISSN 0029-2001 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  21. ↑ Sarah L. Anderson, Joseph P. Vande Griend: Quetiapine for insomnia: A review of the literature. American journal of health-system pharmacy: AJHP: official journal of the American Society of Health-System Pharmacists, 1.3.2014, 71. vsk, nro 5, s. 394–402. PubMed:24534594 doi:10.2146/ajhp130221 ISSN 1535-2900 Artikkelin verkkoversio.
  22. ↑ Holly V. Coe, Irene S. Hong: Safety of low doses of quetiapine when used for insomnia. The Annals of Pharmacotherapy, 2012-05, 46. vsk, nro 5, s. 718–722. PubMed:22510671 doi:10.1345/aph.1Q697 ISSN 1542-6270 Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ketiapiini.
Antipsykootit (
)
Butyrofenonijohdokset
Fentiatsiinijohdokset
Muut tyypilliset antipsykootit
Toisen sukupolven antipsykootit
Kolmannen sukupolven antipsykootit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ketiapiini&oldid=22884319”