Kilo (Espoo)
| Kilo | |
|---|---|
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Kilo korostettuna. Espoon kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Espoo |
| Suuralue | Suur-Leppävaara |
| Kaupunginosa nro | 54[1] |
| Pinta-ala | 6,1 km² [2] |
| Väkiluku | 11 128[3] (31.12.2023) |
| Osa-alueet | Karamalmi, Kera, Kilonpuisto, Kuninkainen, Lansa, Nihtisilta, Nuijala |
| Postinumero(t) | 02610, 02630 |
| Lähialueet | Kauniainen, Viherlaakso, Karakallio, Leppävaara, Laajalahti, Mankkaa, Sepänkylä |
Kilo (lausutaan ruotsiksi [tji:lå]) on Suur-Leppävaaran alueeseen kuuluva Espoon kaupunginosa. Kilon naapurikaupunginosia ovat Viherlaakso, Karakallio, Leppävaara, Laajalahti, Mankkaa ja Sepänkylä. Myös Kauniaisten pieni kaupunki on Kilon naapurina. Kilossa on nykyään kerrostalojakin, mutta aikaisemmin se oli vain omakotitaloalue. Alueen koulut, urheilupuiston läheisyys sekä Kilon tallit ovat houkutelleet paikalle paljon lapsiperheitä. Toisen Kilon postinumeroalueen (02610) asukkaista oli vuoden 2022 lopussa 37 prosenttia ulkomaalaistaustaisia[4].
Kilon koulun lähiympäristössä on edelleen viljelyyn käytettäviä peltoja. Näiden peltojen keskellä on Käärmekalliona tunnettu kallioinen metsäalue, joka nousee parikymmentä metriä pellon tasolta. Kilon maaston tyypillisiä piirteitä ovat suuret korkeuden vaihtelut. Lansan osa-alue sijaitsee suuren mäen päällä, joka laskeutuu suhteellisen jyrkkänä etelään Kilon koululle sekä itään Keran suuntaan. Rantarata sijaitsee matalalla, ja sen molemmin puolin ovat mäet.
Kilossa on Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen pääpoliisiasema (Kilon poliisi) ja Espoon oikeustalo. Poliisilaitoksen vieressä toimii nykyisin pienvarastoja vuokraava Cityvarasto Oyj sekä Bilar autokauppa.
Nimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kilon nimi pohjautuu joko suoraan tai alkutalon nimen kautta niittynnimeen Kilo äng tai Kila äng. Nimellä on tarkoitettu mahdollisesti kiilamaista niittyä. Nimen taustalla voi olla myös Huopalahdesta kohti sisämaata kurkotellut kiilamainen merenlahti. Kylännimen vanhoja kirjoitusasuja ovat Kijlaby (1543), Kiloby (1544) ja Kilo (1547).[5]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäiset merkinnät Kilosta löytyvät jo 1500-luvulla, esim. Kijlaby (1543), Kiloby (1544) ja Kilo (1547).[6]
Rantaradan avaaminen vuonna 1903 käynnisti Espoon kasvukehityksen. Radan linjaus kulki Kilon kartanon eteläpuolelta Espoon kirkonkylään ja sieltä Kauklahteen. Rautatie voimisti aseman ja seisakkeen lähiseutua Kilossa. 1900-luvun alussa Espoon asutuksen kasvu painottui erityisesti radan varteen. Autoliikenteen kasvaessa 1920-luvulla vanha Turuntie kunnostettiin ja sitä jatkettiin uudella tiellä länteen.[7] Vanhimmat Kilon rakennukset ovat vanhoja puurakenteisia villoja 1900-luvun alusta. Kilon vanhoista taloista mainittavimpia ovat Kilon kartano sekä taiteilija Albert Edelfeltin talo. Kilossa sijaitsee myös Espoon ainoa tuulimylly.[8] Huviloista taidehistoriallisesti merkittävä on Eliel Saarisen piirtämä Villa Eka. Kookkain ja rakennustaiteellisesti tasokkain on Villa Tallbo. Muita huviloita ovat esimerkiksi Villa Binnemann, Villa Björkudd, Villa Hakulin ja Villa Karlsro.[9]
Nykyisin Turunväylänä tunnetun Tarvontien rakentaminen alkoi vuonna 1956 ja se valmistui vuonna 1962. Kilon eteläpuolella kulkeva Tarvontie oli Suomen ensimmäinen moottoritie ja se kulki Helsingin Munkkiniemestä Espoon Gumböleen. Kilon länsirajan muodostava Kilonväylä eli Kehä II rakentui vuonna 2000. Kehä II halkoo Smedsby–Hemtans–Dåvitsbyn kulttuurimaisemaa.[7]
Kehitys kerrostaloalueena
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alue oli 1980-luvun alkaessa lähinnä omakotitaloaluetta, mutta tuohon aikaan alettiin rakentaa kerrostaloja kiihtyvällä tahdilla. Samoin uusia rivi- ja paritaloja rakennettiin. Tämä rakentaminen jatkui läpi 1990-luvun, mikä on muuttanut Kilon luonnetta suuresti. Entiset omakotitaloalueet ovat kuitenkin yhä jäljellä. Lansan ostoskeskus ruokakauppoineen (ensin T-kauppa, myöhemmin Rabatti, Spar ja Alepa, nykyään K-Market Lansa[10]) avattiin vuonna 1988. Sitä ennen Lansasta oli useamman kilometrin pituinen matka lähimpään ruokakauppaan, joskin kauppa-auto kävi alueella toisinaan. Kilon aseman lähellä sijaitsi aikoinaan myös Varuboden kauppa (myöhemmin Penni), jonka toiminta lopetettiin 2000-luvun alussa. Radan eteläpuolella toimii alueen toinen K-market, K-market Kilo.[11] Myöhemmin kaupparakennus purettiin paikalle rakennettujen kerrostalojen tieltä. Pari sataa metriä Turuntielle päin sijaitsi myös Elanto. Myöhemmin Elannon rakennuksessa toimi Posti.
Kilossa toimi Merivoimien Tutkimuslaitoksen osastoja sekä Puolustusvoimien Tiedustelukeskus vuoteen 2014 saakka, jolloin yksiköt liitettiin osaksi Puolustusvoimien tiedustelulaitosta.[12][13]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Väkiluvun kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kilo sijaitsee rantaradan varrella. Kilon ja Keran rautatieasemilla pysähtyvät pääkaupunkiseudun lähiliikenteen paikallisjunat E, L, U ja X.[15]
Bussi 114 ajaa Kilon läpi. Öisin Kiloon pääsee bussilla 114N.
Virkistys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kilon alueella sijaitsee kolme luonnonmuistomerkkiä. Edelfeltin huvilan tammi sijaitsee Kirstinmäentien varressa. Tammi on iältään vähintään 300 vuotta ja on yksi Espoon vanhmpia puita. Puu on rauhoitettu vuonna 1986. Kuninkaistentien varrella sijaitseva Ekbackan tammi on Espoon paksuin puu 7,3 metrin ympärysmitaltaan ja yksi Suomen paksuimpia monirunkoisia tammia. Kilon tammet ovat iältään noin 250-vuotiaita ja rauhoitettu luonnonmuistomerkkinä 1956.[16]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Härö, Erkki: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisemat : Byggnadskulturen och kulturlandskapet i Esbo. (Toinen, tarkistettu painos) Helsinki: Espoon kaupunginmuseo/Esbo stadsmuseum, 1991. ISBN 951-857-182-1
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Viitattu 23.10.2014.
- ↑ Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
- ↑ Espoon väestö osa-alueittain 31.12.2023 (PDF) (Sivu 3) Espoon Kaupunki. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ Katso, millaisella alueella asut – postinumerokone näyttää väestön keski-iän, tulot, kielitaustan, asumismuodon ja syntyperän Yle Uutiset. 24.10.2023. Viitattu 26.10.2023.
- ↑ Ukskoski, Laura: Kilon nimistö Espoon kaupunki. 2016. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ Espoon kaupunginosien nimet: nimien juuret
- ↑ a b Maatilojen Espoo, s. 23. Espoon perinneseura, 2020. ISBN 978-952-7311-10-3
- ↑ https://www.lansivayla.fi/artikkeli/122452-espoon-ainoa-tuulimylly-pyorii-kilossa-katso-kuvat
- ↑ Härö, s. 109–113
- ↑ K-market Lansa
- ↑ K-market Kilo
- ↑ Muita yhteystietoja (Arkistoitu linkki) 28.5.2010. Puolustusvoimat. Viitattu 19.9.2016.
- ↑ Puolustusvoimien tiedustelukeskus ja Viestikoelaitos yhdistyvät Kainuun Sanomat. 16.4.2014. Viitattu 22.5.2014.
- ↑ Espoon väestö iän mukaan 31.12.2023 Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. Viitattu 3.10.2024.
- ↑ Lähiliikenteen reittikartta 15.8.2016. VR-Yhtymä Oy. Viitattu 15.12.2016.
- ↑ Luonnonmuistomerkit Karpalo-palvelussa Metsähallitus. Viitattu 1.10.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
